Yle Kaakkois-Suomi teki kuntavaalien alla faktantarkistusta Kaakkois-Suomen alueen poliitikkojen ja puolueiden kampanjoinnin aikana esittämistä väitteistä. Väitteitä keräsimme verkkokyselyllä.
Väitteitä arvioimme asteikolla epätosi, siltä väliltä ja tosi. Väite on tosi, kun sen sisältämät tiedot ovat totta ja epätosi, kun sen sisältävät tiedot eivät pidä paikkaansa. Luokituksen siltä väliltä väite sai, jos se ei ollut täysin tosi tai epätosi.
Voit arvioida ennen tarkistuksen lopputulosta lukemista itse, mitä mieltä olet väitteen totuudenmukaisuudesta painamalla väitteen jälkeen epätosi, siltä väliltä tai tosi.
Tarkistamme vain sellaisia lausuntoja, jotka sisältävät tarkistettavissa olevan faktan. Emme arvioi poliitikkojen mielipiteitä tai arvioita tulevaisuudesta.
Väite: "Suomen kokonaisveroaste on yksi korkeimmista koko maailmassa."
Lappeenrannan Kokoomuksen kuntavaaliehdokas Pasi Riepponen
Väite esitetty Facebook-päivityksessä 17.5.2021.
Perustelu:
Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD julkaisi viime vuonna uusimman OECD-maiden kokonaisveroasteita vertailevan tilastonsa, joka kertoo vuoden 2019 tilanteen. Järjestöön kuuluu 37 kehittynyttä markkinatalousmaata, joita vertaillaan tilastossa.
Vuonna 2019 Suomi oli seitsemännellä sijalla 42,2 prosentin kokonaisveroasteellaan. Korkein kokonaisveroaste oli Tanskassa, toiseksi korkein Ranskassa ja kolmanneksi korkein Belgiassa. Vertailun sijoilla 3–7 olevien maiden kokonaisveroasteilla on 0,7 prosenttiyksikön ero toisiinsa, joten Suomi ei tässä vertailussa ole kovin kaukana kolmannella sijalla olevasta Belgiasta. OECD-maiden kokonaisveroasteen keskiarvo on 33,8 %.
Veronmaksajain Keskusliiton pääekonomistin Mikael Kirkko-Jaakkolan mukaan tilastoa tulkitessa tulee huomioida se, että esimerkiksi Tanskassa sosiaaliturvaetuudet ovat verollisia. Tämä nostaa Tanskan kokonaisveroastetta.
Väite on siis tosi.
Väite: “Kymsoten pitäisi pitää Haminan terveysasema auki niin, ettei haminalaisten tarvitsisi lähteä Kotkaan hakemaan sitä terveydenhuoltoa, jota he eivät saa Haminassa. Esimerkiksi röntgen on siirretty Kotkaan ja aukioloaikoja on muutettu.”
Haminan Perussuomalaisten kuntavaaliehdokas Jenna Laamanen
Väite esitetty Ylen Kuntarundi-keskustelussa helmikuussa 2021, kohdassa 3.13.
Perustelu:
Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän eli Kymsoten johtajaylilääkärin Marja-Liisa Mäntymaan mukaan Haminan terveysaseman röntgenlaitetta ei ole siirretty mihinkään.
Kovan röntgenhoitajapulan vuoksi Haminan röntgen on ollut suljettu koronaepidemian alusta alkaen. Röntgentutkimukset tehdään Kotkassa Kymenlaakson keskussairaalassa. Haminan röntgenin toiminnasta vastaa HUS Diagnostiikkakeskus. Mäntymaan mukaan HUS Diagnostiikkakeskuksen johto on sitoutunut yhteistyökokouksissa siihen, että tilanteen parantuessa Haminan röntgen avautuu uudelleen.
Haminan kiirevastaanoton aukioloa rajoitettiin, kun perusterveydenhuollon infektioterveysasemat avattiin syyskuun alussa 2020. Mäntymaan mukaan Haminan kiirevastaanotolle ei muuten olisi saatu riittävää henkilöstöä. Silloin Haminan kiirevastaanotto oli auki saman ajan kuin muukin terveysasema, kello 8–16, mutta ei iltaisin eikä viikonloppuna. Tämä oli Mäntymaan mukaan koronan aiheuttama muutos. Iltavastaanottoja pidennettiin maaliskuussa.
Tällä hetkellä Haminan terveysasematoiminta on auki kuten ennenkin. Haminan kiirevastaanotto on auki maanantaista torstaihin kello 20 asti, ja perjantaisin klo 16 saakka. Heinäkuun alussa kiirevastaanotto avataan lauantaista sunnuntaihin kello 9–17 ja perjantaisin se on auki kello 20 saakka.
Väite on siis siltä väliltä.
Väite: "Suomessa kehitetään rokotetta, joka ei vain ehkäise oireita, kuten tällä hetkellä maassamme käytössä olevat rokotteet tekevät, vaan ehkäisee myös itse tartunnan. On aivan käsittämätöntä, että Suomen valtio ei ole varmistanut kyseisen koronatutkimuksen rahoitusta."
Lappeenrannan Perussuomalaisten kuntavaaliehdokas Ilpo Heltimoinen
Väite esitetty Etelä-Saimaan yleisönosastokirjoituksessa 18.5.2021.
Perustelu:
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan kaikkien Suomessa käytettävien koronarokotteiden suojateho on hyvä vakavaa koronavirustautia vastaan. Lievää tautia vastaan suojateho on yleensä jonkin verran heikompi. Mikäli koronarokotteen ottanut saa tartunnan, taudin oireet ovat lähes aina lievemmät kuin ilman rokotusta. THL:n mukaan koronarokotus ei kuitenkaan täysin poista tartunnan saamisen ja tartuttamisen riskiä.
Yle kertoi toukokuussa, että Kalle Sakselan, Seppo Ylä-Herttualan ja Kari Alitalon tutkimusryhmä kehittää Helsingin ja Itä-Suomen yliopiston hankkeessa nenäsumuterokotetta, joka tepsisi myös virusmuunnoksiin. Tavoite on, että sitä voitaisiin käyttää koronapandemian toisella tai kolmannella rokotuskierroksella.
Rokotetta kehittäneiden professoreiden yritys Rokote Laboratories Finland Oy on hakenut Business Finlandilta avustusta, joka olisi kattanut 80 prosenttia rokotteen testivaiheiden kustannuksista. Hakemus jätettiin huhtikuussa. Toukokuussa rahoitusjohtaja Ari Grönroos Business Finlandista arvioi, että rahoitusratkaisun saamiseen kuluu vielä viikkoja. Tällä viikolla Grönroos kertoi Ylelle, että päätöstä ei ole vielä tehty. Hän arvioi, että päätös syntyy lähiviikkoina.
Suomessa on meneillään myös toinen koronarokotetta kehittävä hanke. Tutkijatohtori Minna Hankaniemi on saanut Suomen Akatemialta 140 000 euron henkilökohtaisen apurahan. Hankaniemen hankkeella on käytössä vielä vähemmän rahaa kuin Helsingin ja Itä-Suomen yliopiston hankkeella. Hankaniemen tavoitteena on kehittää rokote, joka estäisi myös taudin tarttumisen.
Väite on siis tosi.
Lisää kuntavaaleista:
Ylen vaalikone
Kuntavaalien seuranta-artikkeli
Puoluepuntari