Vauras pohjoinen ja köyhä etelä. Siinä se on: Italiaa syvästi määrittävä jakolinja kaikessa yksinkertaisuudessaan.

Kahtiajako juontaa pitkälle historiaan. Siitä kirjoitti toisen maailmansodan aikaan esimerkiksi italialainen kirjailija ja taidemaalari Carlo Levi. Myös suomeksi käännetyssä teoksessaan Jumalan selän takana torinolainen intellektuelli vihjasi, että kehitys oli pysähtynyt Napolin eteläpuolelle Ebolin kaupunkiin. Sitä etelämmäs ei Levin mukaan uskaltautunut edes Kristus.

Monin paikoin Italiassa ajatellaan, että Levin havainnot ovat totta yhä tänäkin päivänä. Minulta kysytään usein, missä kaikessa erot näkyvät. Tapaan vastata, että ei ole juuri mitään, missä ne eivät näkyisi.

Otetaan esimerkiksi infrastruktuuri. Pohjoisessa edestakaisin suhaavat luotijunat ja risteilevät valtavat, monikaistaiset moottoritiet.

Napolin eteläpuolelle loppuu luotijunaverkosto. Etelässä, esimerkiksi Calabriassa ja Sisiliassa, kulkee toistaiseksi vain taajamajunia tai hitaita kaukoliikenteen junia.

Reportaasimatkoillani etelässä on tullut todettua, että suurimpienkin valtateiden kunto on usein kehno. Valaisemattomia tunneleita ja tietöitä on paljon, ja kun sataa vettä, monet ajavat hätävilkut päällä.

Etelä-Italiassa tunnetaan katkeruutta siitä, ettei maan keskushallinto ole koskaan ollut yhtä kiinnostunut kehittämään etelää kuin pohjoista.

Etelään suunnattujen julkisten varojen määrä on kuin onkin viime vuosikymmenen aikana puolittunut. EU:n elvytysrahat näyttäisivät kuitenkin muuttavan tilannetta.

Pääministeri Mario Draghin johtama hallinto aikoo käyttää muhkean siivun elvytysrahoista Etelä-Italian kehittämiseen. Italian yli 190 miljardin laina- ja tukipotista etelään suunnataan jopa 40 prosenttia.

Paljon käytetään juuri infrastruktuurin kehittämiseen. Tarkoituksena on, että tulevina vuosina luotijunat matkaavat syvälle saappaan kärkeen saakka.

Aie on hieno ja tarpeellinen, mutta tiellä on käytännön pulmia. Muun muassa Sisilialla on perinteisesti ollut vaikeuksia saada Euroopan unionin tukirahoja käytettyä kiemuraisen byrokratiansa ja hitaan hallintonsa takia.

Etelä-Italiasta onkin tullut kesken jääneiden julkishankkeiden jättömaa. Esimerkiksi vuonna 2017 Italiassa jäi kesken yli 647 julkista hanketta. Niistä 70 prosenttia sijaitsee etelässä, ja arvoa niillä on kaksi miljardia euroa.

Omat haasteensa tuo etelästä lähtöisin oleva, syvään juurtunut järjestäytynyt rikollisuus. Italian mafianvastaiset viranomaiset ovat jo varoitelleet mahdollisuudesta, että mafiajärjestöt saattavat päästä käsiksi elvytysmiljardeihin.

Tulevina vuosina nähdään, miten päättäjien suureen ääneen mainostama etelän kehittäminen todellisuudessa onnistuu, vai tuleeko siitäkin vain yksi iso kesken jäänyt julkinen hanke.

Arrivederci,

Jenna

Seuraavaksi kollegani Anna Karismo kertoo, mitkä Eurooppa-aiheet ovat puhuttaneet tällä viikolla ja mitä tuleman pitää.

#SOME: Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Michel rikkoi jälleen hyvän maun rajoja

Kulmakarvat ovat kohoilleet jo useasti Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan, belgialaisen Charles Michelin käytöksen vuoksi. Hän joutui vasta selittämään tökeryyttään yhteisellä Turkin-vierailulla komission Ursula von der Leyenin kanssa, tällä viikolla hän aiheutti paheksuntaa Kreikan-vierailullaan.

Michel sanoi sekä tviitissään että puheessaan Ateenassa, että Kreikka on kokenut historiansa parhaat vuodet EU-jäsenyytensä aikana, ja että nämä vuodet ovat johtaneet Kreikan rauhan ja vaurauden tielle.

Tviittaajien mielestä kommentissa oli moni asia pielessä. Se ei yksinkertaisesti pidä paikkaansa. Kreikalla on ollut kunniakasta, maailmankuulua historiaa antiikin ajoista lähtien, lähihistoriasta kannattaa muistaa Kreikan urhea "ei" Mussolinin Italialle 1940, lisäksi on sopimatonta ja julmaa unohtaa kreikkalaisten kärsimykset eurokriisissä kymmenen vuotta sitten.

FAKTA: Kiina porskuttaa, Eurooppa jää jälkeen

Grafiikassa on kuvattu hetki maailmanhistoriassa, jolloin Kiinan tutkimukseen ja kehitystyöhön käyttämä rahamäärä kasvoi Yhdysvaltojen panostuksia suuremmaksi. Tutkimusten määrällä mitattuna Kiina kiilasi USA:n ohi jo aikaisemmin.

Euroopan tutkimusinvestoinnit laahaavat perässä. Koronavuonna ne vähenivät entisestään, komissio selvittää parhaillaan kuinka paljon. Osin juuri Yhdysvaltojen ja Kiinan etumatkaa saavuttaakseen EU suuntaa elpymispaketista rahaa ilmastonmuutokseen ja digitalisaatioon. Näin Suomi aikoo käyttää tuet.

TÄRPIT: Riemuvoitto nuorille ilmastonsuojelussa Saksassa – entä miksi mepit haluavat myös kuntapolitiikkaan?

ILMASTONSUOJELUA

Nuoret saivat selkävoiton Saksan valtiosta maan perustuslakituomioistuimessa: poliitikot ovat tehneet liian vähän ilmaston eteen. Päätöksellä on valtavat vaikutukset. Kuuntele myös kirjeenvaihtaja Suvi Turtiaisen kommentit Takaisin Pasilaan -podcastissa.

Komissio esittelee heinäkuun puolivälissä suuren lainsäädäntöpaketin ilmastonsuojelusta. Pikkuhiljaa kesän kuluessa saamme nähdä strategisia vuotoja paketin sisällöstä eurooppalaisessa mediassa.

Bloomberg tietää jo kertoa, että hiilitullit sidotaan olemassa olevaan päästökauppajärjestelmään. Esimerkiksi terästä, sementtiä tai alumiinia EU-alueelle tuovilla yrityksillä olisi velvollisuus raportoida aiheuttamistaan hiilipäästöistä kerran vuodessa.

MEPPIASIAA

Moni meppi on ehdolla kuntavaaleissa. Parlamentaarikon työ vaatii normaaliaikoina jatkuvaa läsnäoloa Brysselissä ja Strasbourgissa. Miksi ihmeessä mepit tahtovat sen päälle vielä vastuuta paikallistason asioista? Osa haluaa säilyttää kosketuksen suomalaiseen arkeen, osa tuoda Eurooppa-tason ajattelua kuntiin. Lue täältä Svenska Ylen kirjeenvaihtajan Rikhard Husun raportti.

Meppisarjassamme tällä viikolla vihreiden "luontomeppi" Ville Niinistö kritisoi Suomen hallituksen lobbaamista Brysselissä ja kertoo, miten luontoasioita pitäisi hänen mielestään siellä ajaa.

MIKRO- JA MAKROTALOUTTA

Komissio aikoo esitellä digitaalisen lompakon, jota voisi käyttää sähköiseen tunnistautumiseen kaikkialla EU-alueella. Esimerkiksi autonvuokraus ulkomailla voisi näin helpottua. Mistä on kyse, täällä lisää.

EU panee kansainvälisten jättiyhtiöiden veronvälttelyä ruotuun. Askel kohti niiden suurempaa veroavoimuutta otettiin keskiviikkona, kun jäsenmaat ja parlamentti saavuttivat sovun suuryritysten maakohtaisten verotietojen julkaisemisesta.

Komission mukaan entisenlaiseen talouskuriin voidaan palata vasta runsaan puolentoista vuoden kuluttua. Alijäämät pitää jossain vaiheessa saada aisoihin, mutta vielä nyt elvytys on kasvun kannalta välttämätöntä, komissaari sanoo.

JOTAIN MÄTÄÄ TANSKANMAALLA

Tanska on avustanut Yhdysvaltoja eurooppalaisten poliitikkojen vakoilussa. Täältä voit lukea, mistä oikein on kyse.

KORRUPTIOTA JA MAFIAA

Ulkolinjan tuoreessa podcastissa Pertti Pesonen pohtii Espanjan poliittiseen järjestelmään juurtunutta korruptiota. Nyt käydään oikeutta entistä sisäministeriä Jose Fernandez Diazia vastaan, mutta kyse on koko poliittista järjestelmää horjuttavasta tapauksesta eikä ole lainkaan selvää, että ketään koskaan tuomitaan. Podcast löytyy Yle Areenasta.

Italian tunnetuimpiin kuuluva mafiapomo Giovanni Brusca on vapautunut vankilasta. Hänen sanotaan olevan kaikista mafiapomoista julmin.

KATSELUSUOSITUS: Portugali oli aikoinaan suurvalta, joka yhdisti vanhan ja uuden maailman. Tämä historia näkyy myös maan maisemissa ja villieläimissä. Avaran luonnon dokumentti jylhästä Portugalista esitetään huomenna lauantaina TV1:llä, mutta voit katsoa jakson jo nyt Areenasta. Esimerkiksi Portugalin merihevosia uhkaa moderni maailmankauppa: niitä kalastetaan Kaukoidän lääketuotantoon.

LÄHIPÄIVINÄ: Mepit palaavat Strasbourgiin, ministerit eri kokoonpanoissa Luxemburgiin

EU-parlamentin täysistunto pidetään ensi viikolla ensimmäistä kertaa yli vuoteen Strasbourgissa. Ennakkotietojen mukaan vain harva meppi kuitenkaan reissaa paikan päälle, suurin osa aikoo osallistua kokouksiin etänä. Käsittelyssä on tärkeitä asioita luonnon monimuotoisuudesta oikeusvaltioperiaatteen toteutumiseen jäsenmaissa.

Neuvosto eli EU-maiden ministerit tapaavat eri kokoopanoissa:

Maailman johtavat talousmaat kokoontuvat Britannian johdolla Cornwalliin ensi viikon lopussa. G7-ryhmään kuuluvat isäntämaan lisäksi Italia, Japani, Kanada, Ranska, Saksa ja Yhdysvallat. Ne ovat Kansainvälisen valuuttarahaston mukaan maailman seitsemän kehittyneintä taloutta.

Piditkö Eurooppa-kirjeestä? Voit tilata sen tästä linkistä suoraan omaan sähköpostiisi.