Työ- ja elinkeinoministeriön työmarkkinaennusteen mukaan koronakriisiä edeltänyt työllisyyden taso ohitetaan vuonna 2023.
Työllisyysaste nousee tänä vuonna 71,2 prosenttiin, ministeriö arvioi. Ensi vuonna työllisyysasteen ennakoidaan nousevan 71,8 prosenttiin, mikä on korkeampi kuin ennen koronavirusepidemiaa vuonna 2019. Hallituksen tavoitteena on alun perin ollut työllisyysasteen nostaminen 75 prosenttiin.
Väestön vanhenemisesta ja työikäisten määrän vähenemisestä johtuen työllisten määrä ohittaa koronakriisiä edeltäneen tason kuitenkin vasta vuonna 2023.
– Työllisyyden käänne tapahtuu tällä kertaa meidän ennusteen mukaan nopeammin kuin aiemmissa kriiseissä, erityisasiantuntija Liisa Larja työ- ja elinkeinoministeriöstä sanoi tiedotustilaisuudessa.
Keskiviikkona julkaistu työmarkkinaennuste antaa työmarkkinoiden kehityksestä valoisamman kuvan kuin ministeriön viime syksyinen ennuste. Ennusteessa näkyy kuitenkin edelleen myös huolestuttavia kehityskulkuja.
Työvoiman kysyntä on jo kääntynyt kasvuun
Koronarokotusten edistyminen ja epidemiatilanteen parantuminen ovat jo kääntäneet työvoiman kysynnän kasvuun. TE-toimistojen kautta ilmoitettujen avoimien työpaikkojen määrä putosi pandemian takia, mutta se on palautunut vuoden 2019 alun tasolle.
Työvoiman kysyntä lisääntyy tänä vuonna ennusteen mukaan noin 15 000 hengellä ja ensi vuonna noin 16 000 hengellä. Kasvua näkyy työmarkkinaennusteen mukaan lähes kaikissa ammattiryhmissä. Erityisesti palvelu- ja myyntityöntekijöiden kysyntä on kasvanut.
– Meidän ennusteessa työllisyyden kasvu, mikä on nyt käynnistymissä, tulee lähinnä palvelualoilta, Larja sanoi tiedotustilaisuudessa.
Myös työvoiman tarjonta palautuu ennusteen mukaan jo tänä vuonna koronakriisiä edeltäneelle tasolle.
Työttömyysaste pysyy ennusteen mukaan tänä vuonna 7,7 prosentissa ja laskee ensi vuonna 7,3 prosenttiin. Vuonna 2023 työttömyysasteen arvioidaan olevan 6,9 prosenttia, mikä on koronaviruspandemiaa edeltänyttä tasoa.
Pitkäaikaistyöttömien määrä huipussa ensi vuoden alussa
Pitkäaikaistyöttömien määrän ennustetaan kasvavan tänä vuonna ja saavuttavan huipputasonsa vuoden 2022 alussa. Pitkäaikaistyöttömiä arvioidaan olevana tänä vuonna keskimäärin 111 000 ja ensi vuonna 115 000. Vuonna 2023 pitkäaikaistyöttömiä on ennusteen mukaan keskimäärin 100 000.
Pitkäaikaistyöttömiksi lukeutuvat vähintään vuoden työttöminä olleet työttömät työnhakijat.
Syyskuuhun asti pitkäaikaistyöttömyys jatkaa ennusteen mukaan kasvuaan, kun yhä useampi viime vuoden keväällä ja kesällä alkanut työttömyysjakso ylittää kestoltaan 12 kuukauden rajan.
Pitkäaikaistyöttömyyden osalta keskiviikkona julkaistu ennuste on pessimistisempi kuin ministeriön viime sykyinen ennuste. Syynä tähän on pitkäaikaistyöttömyyden ennakoitua nopeampi kasvu.
Työ- ja elinkeinoministeriön asiantuntijan Juho Peltosen mukaan pitkäaikaistyöttömyyden ennusteeseen liittyy paljon epävarmuutta. On mahdollista, että pitkäaikaistyöttömien määrä lähtee laskemaan ennustetta nopeammin.
– Sen puolesta puhuu se, että pitkäaikaistyöttömyyden rakenne on hieman erilainen, koska joukossa paljon lomautettuja esimerkiksi palvelualoilta. Lisäksi pitkäaikaistyöttömien joukko on suhteellisesti nuorempaa kuin ennen koronakriisiä, mikä tarkoittaa sitä, että siellä on vähemmän rakenteellisen työttömyyden vaaraa, Peltonen sanoi tiedotustilaisuudessa.
– Pitkäaikaistyöttömyyden näkökulmasta mitä pikemmin näitä rajoituksia päästään purkamaan, sen parempi.
Toisaalta ennuste pitkäaikaistyöttömyydestä saattaa olla alakantissa. Mikäli pandemia pitkittyy ja rajoituksia joudutaan jatkamaan, pitkäaikaistyöttömien määrä kasvanee, sillä 12 kuukauden rajan ylittäviä työttömiä työnhakijoita on paljon, Peltonen arvioi.
Lue lisää: Pitkäaikaistyöttömien määrä kovassa kasvussa – "On hyvin todennäköistä, että puhkotaan vielä ennätyksiä", sanoo Akavan pääekonomisti
Työttömien työnhakijoiden määrä pysynyt korkealla
Työ- ja elinkeinoministeriön ennusteessa huomautetaan, että työttömien työnhakijoiden määrä on ollut koronaviruspandemian aikana selvästi korkeammalla tasolla kuin esimerkiksi vuonna 2019. Epidemian alkuvaiheessa työttömien työnhakijoiden ja nuorisotyöttömyyden määrässä oli poikkeuksellinen piikki. Erityisesti se kohdistui palvelualoihin.
– Tilanteen vakavuus näkyy työnvälitystilaston rekisteröimässä työttömien työnhakijoiden määrässä, jossa alle 25-vuotiaiden työttömien työnhakijoiden määrä on kasvanut koronakriisin aikana noin 50 prosentilla, ennusteessa sanotaan.
Vielä tämän vuoden keväällä työttömien työnhakijoiden määrää eli rekisterityöttömyyttä ovat pitäneet korkealla esimerkiksi ravintoloita koskeneet rajoitukset. Kun rajoituksia aletaan purkaa, työnvälitystilaston työttömien työnhakijoiden ja nuorisotyöttömyyden määrä alkaa laskea, ennusteessa todetaan.
Tänä ja ensi vuonna nuorisotyöttömien eli alle 25-vuotiaiden työttömien ja työttömien työnhakijoiden määrän arvioidaan jatkavan laskuaan, mutta pysyttelevän edelleen korkeammalla tasolla kuin ennen pandemia-aikaa.
Työ- ja elinkeinoministeriön työmarkkinaennusteessa oletetaan, että väestö on saatu rokotettua kesän loppuun mennessä ja epidemian hillitsemistä koskevista rajoituksista voidaan luopua syksyyn mennessä.
Juttua korjattu kello 10.27: Jutussa luki aiemmin virheellisesti, että ennusteen mukaan työllisyysaste olisi tänä vuonna 71,7 prosenttia. Oikea luku on 71,2 prosenttia. Juttua korjattu 3.6. kello 13.55: Työ- ja elinkeinoministeriön tiedotteessa annettiin virheellisesti ymmärtää, että nuorisotyöttömien määrän ennakoidaan pysyvän myös vuonna 2023 pandemiaa edeltänyttä tasoa korkeammalla. Kyseinen kohta on korjattu jutussa.