Korona-aika on näyttänyt Torniolle monta ikävää puolta. Tautitilanne on kaupungissa ollut selvästi vaikeampi kuin muualla Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirissä . Suomen ja Ruotsin erilainen tapa hoitaa koronakriisiä on vaikuttanut torniolaisten ja haaparantalaisten arkielämään, joka ei ole sujunut normaalisti. Pahimmillaan rajan eri puolilla asuvat sukulaiset eivät ole kuukausiin nähneet toisiaan. Pohjoismainen yhteistyö ei ole kriisiaikana toiminut lainkaan yhtä jouhevasti kuin normaaliaikoina. Pandemiasta kärsinyt Outokumpu ilmoitti loppuvuodesta laajoista irtisanomisista. Kovat irtisanomiset jäivät pelättyä pienemmiksi, mutta työpaikkojen menetys oli merkiittävä. Raja-alueelle tärkeä kaupankäynti on myös kärsinyt. Tornio-Haaparannan kaksoiskaupungissa riittää korjattavaksi asti koronan aiheuttamia kolhuja, niin organisaatioiden kuin yksittäisten ihmistenkin suhteissa.
Miksi minun kannattaa äänestää?
Kuntavaaleissa yksittäisen äänestäjän äänen merkitys korostuu, koska ääniä annetaan vähemmän kuin muissa vaaleissa.
Tiukimmillaan vaalitulos perustuu arvontaan keskusvaalilautakunnassa jos äänet tai vertailuluvut menevät tasan. Vuoden 2017 kuntavaaleissa melkein joka kolmannessa kunnassa jouduttiin turvautumaan arpaan eli 94 kunnassa yhteensä 295:tä.
Kuinka pienellä äänimäärällä olisi siis ollut vaikutusta? Tässä jutussa lasketuilla lisä-äänillä joku varasijalle jäänyt ehdokas olisi tullut valituksi valtuustoon tai ainakin päässyt tasaääniin ja arvontaan.
Yleensä arvonnassa tai pienellä äänten erolla vaihtuu saman puolueen tai vaaliliiton tai valitsijayhdistyksen viimeinen valittu edustaja toiseen. Mahdollista on, että lisä-äänet johtavat joissakin tapauksissa myös viimeisen valtuustopaikan saaneen puolueen tai valitsijayhdistyksen vaihtumiseen.
Vuoden 2017 kunnallisvaalien tulos oli tiukka myös Torniossa. Valtuuston valitseminen vaati arvonnan keskusvaalilautakunnassa. Yksikin nukkuva äänestäjä olisi voinut muuttaa tuloksen, jos hän olisi äänestänyt ehdokasta, jonka valitsematta jääminen ratkesi arvalla.
Tältä valtuusto näyttää nyt
Tällaisen valtuuston Tornio sai viime vaaleissa. Näyttääkö mielestäsi hyvältä? Kannattaa äänestää, jos haluat vaikuttaa valtuuston kokoonpanoon.
Tornion ääniharava edellisissä kuntavaaleissa oli keskustan Katri Kulmuni 784 äänellä. Pienimmällä äänimäärällä valtuustoon vuonna 2017 pääsi vasemmistoliiton Marjo Muhonen 65 äänellä.
Mitä kunnalle kuuluu?
Jos Tornio olisi 10 hengen kylä, kaksi asukkaista olisi yli 64-vuotiaita, kuusi 15-64 -vuotiaita ja kaksi lapsia.
Väkiluku
Torniossa asui 21 467 ihmistä vuonna 2020. Vuodesta 2011 lähtien asukasluku on pienentynyt 1 078 ihmisellä.
Työllisyysaste
Tornion työllisyysaste on kasvanut vuodesta 2011. Vuonna 2019 71,1 prosenttia työikäisistä kävi töissä.
Kuuntele kunnan tilanteesta kertova Kuntarundi-keskustelu Yle Areenassa.
Miten voin äänestää?
Voit äänestää ennakkoon 26.5.-8.6. välisenä aikana tai vaalipäivänä 13.6. Ennakkoon voit äänestää missä tahansa äänestyspaikassa ja vaalipäivänä omassa äänestyspaikassasi. Katso lisätietoja virallisista ohjeista.
Koronavuoden erikoisuus on ulkoäänestys.
Tämän artikkelin on tehnyt Ylen Voitto-robottijournalisti yhteistyössä paikallistoimitusten kanssa. Paikallistoimitukset ovat kirjoittaneet otsikon ja alun analyysin, viime vaalitulosten analysoinnista ja tilastoista vastaa Voitto. Kuntatilastojen lähde: Tilastokeskus, kuntien avainluvut.