WASHINGTON Siitä ei ole kovin kauaa, kun joukko Donald Trumpin kannattajia yritti estää vallanvaihdoksen Yhdysvalloissa väkivalloin. Tarkalleen ottaen vain vajaat viisi kuukautta, mutta republikaanien johdon muisti tuntuu olevan lyhyt.
– Emme voi jatkaa jakautumista kahteen heimoon, joilla on eri faktat, eri todellisuus, jotka elävät eri todellisuuksissa ja joita yhdistää ainoastaan vihamielisyys toisiaan kohtaan ja epäluottamus yhteisiin instituutioihin, republikaanien ryhmänjohtaja Mitch McConnell sanoi aamuyöllä 7. tammikuuta. Senaatti kokoontui tuolloin kongressihyökkäyksen jälkeen vahvistamaan vaalituloksen.
McConnellin puhe jää historiaan. Valitettavasti se oli pelkkää sanahelinää.
Se kävi ilmi perjantaina, kun republikaanit kaatoivat esityksen loppiaisen tapahtumiin keskittyvän tutkimuskomitean perustamisesta.
Komitea olisi ollut puolueiden yhteinen. Se olisi selvittänyt perusteellisesti sitä, miten hyökkäys sai alkunsa, miten se eteni, ja millaiset turvallisuuspalveluiden virheet mahdollistivat Trumpin kannattajien rynnäkön kongressiin.
Tarkoituksena oli matkia syyskuun 2001 terrori-iskujen tutkimuskomiteaa, jonka työ varmisti Yhdysvaltojen johdon yhteisymmärryksen tapahtumien kulusta.
Se siis tuotti juuri niitä faktoja ja yhteisen näkemyksen, joita McConnell peräänkuulutti heti kongressihyökkäyksen jälkeen.
Republikaanit käyttivät niin kutsuttua filibusteria eli viivästyspuhetta esityksen kaatamiseen. Yhdysvalloissa viivästyspuhe tarkoittaa nimestään huolimatta pitkien puheiden sijaan äänestystä, jossa ainakin 60 senaattorin pitää äänestää lakiesityksen puolesta jotta se etenee lopulliseen äänestykseen. Senaatin paikat jakaantuvat tasan molempien puolueiden välillä, joten käytännössä se tarkoittaa, että vähintään kymmenen republikaanisenaattorin pitää äänestää demokraattien mukana.
Äänestystä seurattiin tarkasti ja se nosti pintaan voimakkaita tunteita. Kongressihyökkäyksen jälkeen kuolleen poliisin äiti kiersi Capitol-kukkulalla anelemassa republikaanien tukea tutkimuskomitean muodostamiselle.
Äidin vetoomukset eivät auttaneet. Vain kuusi republikaanisenaattoria äänesti komitean muodostamisen puolesta. Hiukan yllättäen yhdeksän ei äänestänyt lainkaan.
Mediatietojen mukaan McConnell oli henkilökohtaisesti yhteydessä useisiin republikaanisenaattoreihin varmistaakseen näiden äänestävän puoluelinjan mukaisesti.
Ennen senaattiäänestystä tutkimuskomiteasta äänestettiin edustajainhuoneessa, missä valtaosa republikaaneista vastusti komitean muodostamista. Jopa indianalaisedustaja Greg Pence vastusti tapauksen tutkimista. Siitäkin huolimatta, että kongressiin rynnäköineet kapinalliset olivat uhanneet hirttää hänen veljensä, entisen varapresidentti Mike Pencen.
McConnellin mukaan komiteaa ei tarvita, koska kaksi senaatin valiokuntaa järjestää loppiaisen tapahtumiin liittyviä kuulemisia. McConnellin mielestä demokraatit haluavat tutkintakomitean vain voidakseen pelotella äänestäjiä seuraavissa vaaleissa.
Perustelu ontuu, sillä republikaanit perustivat jopa kuusi tutkintakomiteaa selvittämään vuoden 2012 iskua Yhdysvaltojen Libyan suurlähetystöön. Tutkimukset keskittyivät erityisesti silloisen ulkoministerin Hillary Clintonin toimiin.
Todellisuudessa kyseeessä on republikaanipuolueen selviytymiskamppailu.
Trumpin tukijat ovat johtavien republikaanipoliitikkojen silmissä puolueen tärkein äänestäjäryhmä. Kaksi viikkoa sitten puolue-eliitti syrjäytti Wyomingia edustavan Liz Cheneyn puolueen johtopaikoilta, vaikka Cheney on konservatiivisten arvojen ruumiillistuma.
Miksi? Koska Cheney vastusti julkisesti Trumpia ja tämän valheita vaalien vilpillisyydestä.
Republikaaneille vaalivalheen levittämisestä on tullut päivänpolitiikkaa. Se on perustelu äänestämistä vaikeuttaville lakialoitteille, joita puolue ajaa kymmenissä osavaltioissa.
Republikaanit ajavat lakimuutoksia samaan aikaan, kun Yhdysvaltojen väestörakenne muuttuu suotuisammaksi demokraateille. Yhä useampi amerikkalainen ei ole valkoinen, ja nuorten äänestäjien osuus kansasta kasvaa voimakkaasti.
Yhdysvalloissa liberaalikommentaattorit ovat verranneet komitean kaatumista jopa Hitlerin vuoden 1923 oluttupavallankaappaukseen. Natsi-Saksa -syytöksiä kylvetään Yhdysvaltojen julkisessa keskustelussa tiuhaan ja ne ovat usein harmillisen epätarkkoja.
Osuvampi vertailukohta voisi löytyä vaikka oman maan historiasta.
Yhdysvaltojen sisällissota alkoi vuonna 1861, kun eteläisten osavaltioiden eliitti ei hyväksynyt presidentinvaalien tulosta. Se halusi turvata orjatalouden jatkumisen, ja oli valmis puolustamaan instituutiota sotimalla. Loppiaisena kongressirakennuksessa riehuneilla joukoilla oli mukanaan etelävaltioiden taistelulippuja.
Viisi kuukautta kongressihyökkäyksen jälkeen konservatiivisten arvojen ja vapaan markkinatalouden puolustaja on typistynyt pitkälti Trumpin puolueeksi.
Vaikuttaa siltä, että senaatin äänestyksen suurin voittaja on vaalit hävinnyt presidentti. Häviäjiä ovat yhdysvaltalaiset äänestäjät, jotka tarvitsevat vaihtoehtoja demokraattien politiikalle.
Juttua korjattu 29.5. klo 10.35: Jutussa mainittu Capitolin poliisi ei kuollut hyökkäyksen yhteydessä vaan joutui sairaalaan, missä hän kuoli seuraavana päivänä. Ruumiinavauksen mukaan Brian Sicknick kuoli luonnollisista syistä aivoinfarktiin.
**Lue lisää aiheesta: **
Washingtonin poliisipäällikkö: “Kapinallishyökkäyksen luulisi olevan puhelinsoiton väärti” – Viranomaiset syyttelevät toisiaan USA:n kongressihyökkäyksen selvittelyssä
Jo yli 300:lle syytteet kongressin hyökkäyksestä – Pelosin toimistossa istunut mies suuttui ja huusi tuomarille