Eduskunnan apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin on antanut lausuntonsa koronarokotusjärjestykseen liittyvistä kanteluista. Apulaisoikeusasiamies katsoo, että viranomaiset ovat toimineet lain mukaan koronarokotejärjestyksen valmistelussa, toteuttamisessa sekä valvonnassa.
Apulaisoikeusasiamies otti asian käsittelyynsä omasta aloitteestaan. Rokotuksiin liittyviä kanteluita on alkuvuonna kertynyt lähes 150. Näistä parisenkymmentä liittyy rokotusjärjestykseen.
Astra Zenecan koronarokotteen käyttöä koskevia kanteluita on tehty 76. Nyt annettu ratkaisu ei koske Astra Zeneca -rokotteesta tehtyjä kanteluita.
Rokotusjärjestykseen liittyvät kantelut koskivat paitsi eri ammatti- ja riskiryhmien rokotustahtia, myös esimerkiksi sitä, että rokotukset etenevät eri puolilla maata eri tahtiin.
Apulaisoikeusasiamies pyysi sosiaali- ja terveysministeriöstä ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta selvitykset ja lausunnot asiasta. Niiden perusteella apulaisoikeusasiamies toteaa, että rokottamisjärjestyksen sääntelyllä on ollut perusoikeuksien kannalta hyväksyttävä tavoite, sillä pyrkimyksenä on ollut suojata perustuslaissa säädettyä oikeutta elämään.
Sen sijaan Sakslin katsoo, että kotisairaanhoidon, kotipalvelun sekä esimerkiksi vammaisten henkilökohtaisen avun tehtävissä työskentelevien rokotusjärjestystä olisi pitänyt tarkistaa. Lainsäädäntöä pitäisi Sakslinin mielestä täydentää tämän ammattiryhmän osalta.
Apulaisoikeusasiamiehen mukaan kenenkään korkeimpiin riskiryhmiin kuuluvien ei pitäisi joutua hyväksymään, että häntä avustavalla ihmisellä ei ole parasta mahdollista suojaa hengenvaarallista tautia vastaan.
Sakslin toteaa myös yhtyvänsä sosiaali- ja terveysministeriön lausuntoon, että on kuntien harkinnassa, miten rokotukset saadaan sujumaan tehokkaimmin ja tarkoituksenmukaisimmin saatavilla olevilla rokotteilla. Kuntatason käytännön rokotusjärjestelyjä ei ole mahdollista ohjata keskitetysti.
THL:lle moitteita ohjeiden ristiriitaisuudesta
Sakslin moittii Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimintaa 19.2.2021 annettujen ohjeiden ristiriitaisuudesta ja toimivaltansa ylittämisestä.
THL oli helmikuussa havainnut rokotusrekisteristä, että osassa sairaanhoitopiirejä koronarokotukset painottuivat valtioneuvoston asetuksen vastaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöön siten, että ikääntyneiden ja riskiryhmiin kuuluvien henkilöiden rokotuskattavuus jäi tarkoitettua matalammaksi.
Silloin THL antoi ohjeen aluehallintovirastoille, sairaanhoitopiireille ja maakuntakeskuskaupunkien terveysjohdolle, että uusien sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökuntaan kuuluvien ryhmien rokottaminen on keskeytettävä. Käytännössä ohjeistus oli asetuksen vastainen.
Sakslinin mukaan THL:llä olisi ollut toimivalta ohjata rokottamisjärjestyksestä poikenneita kuntia ja sairaanhoitopiirejä ilman ristiriitaisen ohjeistuksen antamista.
– En pidä hyvänä sitä, että ylimmän laillisuusvalvojan on toistuvasti puututtava valtakunnallisen ohjeistuksen puutteisiin jälkikäteen. Aiempien päätösteni tavoin edellytän, että jatkossa ennen ohjeistuksen antamista tehdään huolellinen oikeudellinen arvio siitä, minkälaisia ohjeita voidaan voimassa olevan lainsäädännön nojalla antaa, Sakslin toteaa lasunnossaan.
27.5. kello 17:44: Täsmennetty kanteluiden määrää. Alunperin jutussa kerrottiin, että kanteluita on tehty alkuvuoden aikana 80. Niitä on kuitenkin tehty yhteensä lähes 150.
27.5. kello 20:42: Lisätty tieto, että rokotusjärjestykseen liittyviä kanteluita saapui yhteensä parisenkymmentä.
Lue myös:
Koronaepidemian hoidosta on tehty oikeusasiamiehelle jo 82 kantelua – Esko Kähkösen ja monen muun mielestä rokotusjärjestys on epäreilu
Sini Lindell ehti saada vakavan koronatartunnan juuri ennen rokotusvuoroaan ‒ MOT seurasi riskiryhmäläisten taistelua koronarokotteista
Osa koronapotilaita hoitavista kesätyöntekijöistä voi jäädä ilman rokotetta – ”Ei kestä päivänvaloa”