Harvalla kolmetoistavuotiaalla on kesätyö, ja vielä harvemmalla oma yritys. Auralaisella Aino Alkiolla on molemmat. Pöytyällä Kyrön torilla vappuna avautunut Jätskikahvila on neljän nuoren yhteinen projekti. Idea lähti Ainon isosiskon kesätyön etsinnästä.

– Isosisko mietti äidin kanssa, että voisiko perustaa oman kioskin ja siitä tuli mieleen jäätelökioski, Alkio kertoo.

– Sitten sisko pyysi parhaan kaverinsa mukaan tähän ja tajuttiin, että välttämättä kaksi ei riitä koko kesäksi työskentelemään, joten he pyysivät mut ja kaverin pikkuveljen mukaan.

Kaikilla neljällä kioskiyrittäjällä on oma 4H-yritys, jonka kautta he työllistävät itsensä kioskissa.

4H-yritysmuoto on suunnattu 13–28-vuotiaille, ja myyntiä voi tulla korkeintaan 7 000 euroa vuodessa. Nuorisojärjestö 4H kouluttaa nuoria yrittäjiksi ja tukee oman yrityksen perustamista ja luotsaamista.

Jäätelökioskia varten tarvittavien lupien ja sopimusten hankkimiseen ja kioskin rakentamiseen Alkio ja muut yrittäjät saivat apua vanhemmiltaan.

Itsensätyöllistäminen on kasvava tapa työllistyä. Viime vuonna, kun kesätyöpaikkojen määrä romahti koronapandemian takia, 4H-yrityksiä perustettiin 850, kaksi kertaa niin paljon kuin vuotta aiemmin. Kaikkiaan 4H-yrittäjiä oli viime vuonna yli 1 600.

4H-järjestön lisäksi nuoria opastaa yrittäjyyteen esimerkiksi Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n osin rahoittama Talous ja nuoret TAT -järjestö.

Kesätyöpaikkoja selvästi viimevuotista enemmän

Vaikka ei olisi perustamassa omaa yritystä, kesätyöpaikan löytäminen ei ole tänä vuonna niin vaikeaa kuin viime vuonna. SAK:n tuoreen luottamushenkilökyselyn mukaan kesätyöpaikkojen määrä on selvästi lisääntynyt viime vuodesta.

Noin kaksi kolmesta kyselyyn vastanneista luottamushenkilöistä kertoi, että heidän työpaikallaan palkataan kesätyöntekijöitä, kun viime vuonna luku oli vain hieman yli 50 prosenttia.

Erityisesti kesätyöpaikkojen määrä kasvoi yksityisellä palvelualalla, mutta myös teollisuudessa, kuljetusalalla ja julkisella sektorilla kesätöitä on tarjolla viime vuotta enemmän. Aivan tavallisen kesän lukemiin ei tänä vuonna kuitenkaan päästä.

Alle 18-vuotiaat palasivat S-ryhmän kesätöihin

Eniten kesätyöntekijöitä palkataan suuriin, yli sadan työntekijän työpaikkoihin, kuten S-ryhmään, joka pyörittää ruokakauppoja, hypermarketteja, ravintoloita ja hotelleja ympäri Suomen.

Tavallisesti kesätyöntekijöitä on S-ryhmässä noin 14 000. Viime vuonna määrä kutistui lähes puoleen siitä. Osaksi lasku johtui siitä, että vakituisia työntekijöitä siirrettiin lomautuksen välttämiseksi esimerkiksi ravintoloista ruokakauppoihin, eikä kesälomansijaisia tarvittu niin paljon kuin tavallisesti.

– Nyt arvio on, että pääsemme palkkaamaan noin 12 000 kesätyöntekijää. Ratkaisevinta on se, että koronatilanne on rohkaisevampi nyt kuin viime vuonna, sanoo kehityspäällikkö Minnastina Miettinen SOK:n henkilöstöhallinnosta.

Osa kasvusta johtuu siitä, että toisin kuin viime kesänä, tänä vuonna on taas mukana nuoria alle 18-vuotiaita kesätyöntekijöitä. Tänä vuonna neljätoista vuotta täyttävät ovat voineet hakea Tutustu ja tienaa -ohjelman kautta pariksi viikoksi kokeilemaan työelämää.

– Esimerkiksi kaupassa he tekevät aika lailla samantapaista työtä kuin muutkin: asiakaspalvelua, hyllyjen huoltoa ja täyttämistä. Ainoastaan rahastuksessa pitää olla täyttänyt 18 vuotta, Miettinen kertoo.

Hakijoita on Miettisen arvion mukaan ollut hieman tavallista enemmän.

– Ehkä nuoret ovat nyt enemmän liikkeellä, kun viime kesänä moni jäi ilman kesätöitä.

Osa kesätyösopimuksista odottaa vielä varmistusta

Vaikka koronatilanne näyttää paremmalta kuin vuosi sitten, tilanne matkailu-, ravintola- ja tapahtuma-alalla on kaukana tavallisesta. Ulkomailta tulevat turistit puuttuvat, viruksen torjuminen rajoittaa edelleen ihmisten kokoontumista ja tapahtumia on peruttu.

Osa kesätyösopimuksista varmistuu vasta, kun tiedetään, että saadaan tapahtumia toteutumaan ja matkailu- ja ravintola-alan liikkeet auki, sanoo Elinkeinoelämän keskusliiton asiantuntija Mikko Räsänen.

Viime kesänä työnantajilla oli koronan takia mahdollisuus lomauttaa myös määräaikaisia, kuten kesätyöntekijöitä, mutta tänä vuonna näitä poikkeuksia ei ole.

Räsänen on kuitenkin toiveikas.

– Aika hyvät edellytykset näyttäisi olevan sille, että päästäisin avaamaan tapahtumia. Alkuun jonkinlaisin rajoituksin, mutta kuitenkin.

– Positiivisiakin signaaleja on, esimerkiksi Linnanmäki ilmoitti avaavansa.

Kaupan ala on perinteisesti palkannut eniten kesätyöntekijöitä, mutta nyt alan sisällä on suuri eroja. Korona on kurittanut muun muassa vaatekauppaa, kun taas päivittäistavaroita sekä rakentamiseen ja pihan laittamiseen liittyviä tuotteita myyvät yritykset ovat hyötyneet lisääntyneestä kotonaolosta.

Toisaalta joillakin toimialoilla tilanne on tavallisen kesän kaltainen. Esimerkiksi energiateollisuudessa ja teknologiateollisuudessa korona ei ole kesätöihin juurikaan vaikuttanut, Räsänen sanoo.

Helsingillä paljon nuoria kesätyöntekijöitä

Helsingin kaupungilla kesätyöntekijöiden määrä on lähes pandemiaa edeltävällä tasolla. Hakijoita oli tavalliseen tapaan paljon, ja kesätöihin ja vuosilomansijaisiksi palkataan lähes 4 000, kertoo asiantuntija Katja Sorvali henkilöstöosastolta.

– Kaupunki pyrkii toteuttamaan kaikki kesätyöt, mitkä vain pystytään. Palvelut pidetään pyörimässä, jos vain rajoituksia ei ole. Osa kesätyöpaikoista riippuu siitä, aukeavatko palvelut ja missä kohtaa, esimerkiksi maauimalat. Paikat vahvistetaan, kun tiedetään, että ne toteutuvat.

Suurin työllistäjä on sosiaali- ja terveystoimiala, jossa on Sorvalin mukaan vielä paikkoja avoinna, ainakin alaa opiskelleille.

Kesätyönimikkeitä kaupungilla on noin 150, joukossa muun muassa rantapelastaja, puutarhuri, varhaiskasvatusavustaja, puistotyöntekijä ja vaununkorjaaja.

Iso osa kesätyöntekijöistä on nuoria: kaupunki palkkaa vuosittain 1 200 16−20-vuotiasta kesätöihin. Tehtävistä noin 800 on suunnattu 16−17-vuotiaille. Alle 18-vuotiaita työskentelee avustavissa tehtävissä esimerkiksi harrastusohjaajina, virastoavustajina ja kirjastoissa.

Siisti kesä -hankkeen kautta noin 280 16−20-vuotiasta pääsee huolehtimaan ympäristön siisteydestä puistoissa, viheralueilla, rannoilla ja liikuntapaikoissa.

– Näissä töissä ei tarvitse olla aiempaa työkokemusta, vaan on haluttu taata ensimmäisiä työkokemuksia nuorille.

– Toki oma harrastuneisuus auttaa. Tehtäviä on esimerkiksi jalkapallon apuohjaajana tai avustavana nuoriso-ohjaajana. Käytännössä se on erilaisten harrasteryhmien ohjausta pienemmille, esimerkiksi ympäristötoiminnan leirillä Bengtsårin leirisaarella.

Lisäksi Helsinki tarjoaa 15–29-vuotiaille nuorille yrittäjyyskoulutusta. Sitä tarjottiin ensimmäistä kertaa viime kesänä, kun näytti, että osa kesätöistä jäisi toteutumatta, Katja Sorvali kertoo.

Kaupungin tavoitteena on tukea nuorten työllistymistä ja samalla antaa tietoa nuorille siitä, millaisia töitä sillä on tarjolla, hän sanoo.

“Yksi yrittäjyyden parhaista puolista”

Kyrön torilla jäätelöä on myyty toukokuun alusta viikonloppuisin ja keskiviikkoisin. Kun koululaisten kesäloma alkaa, kioski on avoinna joka päivä, säävarauksella.

– Jos sataa, niin sitten ei välttämättä avata, Aino Alkio sanoo.

Hauskinta työssä on hänen mukaansa jäätelöpallojen tekeminen ja niiden koristelu sekä asiakaspalvelu. Tylsää tai vaikeaa yrittämiseen ei Alkion mukaan liity.

– Mutta jäätelöiden lämpötilaa pitää valvoa tarkasti, ettei ne ole liian kovia tai pehmeitä.

Kesältä Aino Alkio odottaa ainakin lämmintä säätä, sillä silloin jäätelölle on kysyntää.

– Veikkaan että on tosi hauskaa työskennellä, tähänkin mennessä on ollut tosi kivaa olla siellä viikonloppuisin.

Jäätelökioskissa tienattuja rahoja hän aikoo käyttää ainakin uusien vaatteiden ostoon. Lomaakin on tiedossa.

– Se on yksi yrittäjyyden parhaista puolista, että saa itse päättää milloin tekee töitä.

Juttua tarkennettu kello 10.13: Talous ja nuoret TAT -järjestö ei ole viestintätoimisto. EK ei omista sitä, vaan se on yksi sen rahoittajista.