Rokotuskattavuus kasvaa ympäri Eurooppaa, ja eri maissa on ryhdytty tekemään muutoksia nuorten rokotusjärjestykseen.

Esimerkiksi Viro avasi ajanvarauksen kaikille yli 16-vuotiaille, ja se ruuhkautti ajanvarauksen. Myös Saksa on päättänyt luopua rokotusjärjestyksestä ja ryhtyy kesäkuussa tarjoamaan rokotetta koko aikuisväestölle.

Norjassa taas 18–24-vuotiaat pääsevät rokotuksiin samaan aikaan 40–44-vuotiaiden kanssa, kun kaikki yli 45-vuotiaat on rokotettu. Tätä on perusteltu sillä, että tartunnat leviävät nimenomaan nuorten keskuudessa ja rajoitukset ovat iskeneet juuri heihin.

Suomessa rokotusjärjestyksen muuttamista ei ole toistaiseksi pohdittu, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri Hanna Nohynek.

Rokotukset etenevät ikäryhmittäin alaspäin, ja tällä hetkellä ollaan keskimäärin 40-vuotiaiden kohdalla.

Nohynekin mukaan saatavilla olevien rokotteiden määrä vaikuttaa siihen, kuinka suuria ryhmiä pystytään rokottamaan yhtä aikaa.

Virossa, Saksassa ja Norjassa rokotusjärjestyksen muuttaminen johtuu halusta ehkäistä tartuntaketjuja, mutta myös rokotushalukkuudesta, sanoo Nohynek.

– Osittain näissä maissa se johtuu myös siitä, että rokotuskattavuus ei ole ollut ihan sitä luokkaa, mitä he ovat toivoneet. Rokotteita on ollut tarjolla enemmän kuin niitä on haluttu ottaa, Nohynek perustelee.

Suomessa vastaavaa ongelmaa ei ole Nohynekin mukaan ollut, vaan rokotukset on saatu kunnissa jaettua.

Eriarvoistaako järjestys 20- ja 30-vuotiaat?

Suomessa rokotusjärjestys on tehty lääketieteellisen riskinarvion perusteella eli sen mukaan, kuinka suuri riski tietyllä ryhmällä on sairastua vakavaan koronavirustautiin. Suomessa halutaan estää vakavia tautitapauksa, kuolemia ja elinvuosien menetystä sekä ylläpitää terveydenhuollon kantokykyä.

Mitä vanhemmasta ihmisestä on kyse, sitä suurempi riski on saada vakava tauti ja joutua sairaalahoitoon.

Riskit nousevat iän karttuessa, kertoo Hanna Nohynek. Tehohoitoon joutuneita ja kuolintapauksia nähdään keskimäärin yli 30-vuotiailla. Sen alapuolella erot vakavan taudin riskeistä ovat pieniä.

– Siksi ymmärrän, miksi näissä maissa rokotukset on avattu kaikille. Ehkä tämä on keskustelu, mikä meilläkin on hyvä käydä.

30–50-ikävuosien välillä riski kasvaa, mutta vain lievästi. Viidenkympin jälkeen riskit kasvavat nopeammin, Nohynek kertoo.

Käytännössä perusterveet 20- ja 30-vuotiaat ovat siis keskenään lähes samanlaisessa riskissä sairastua vakavaan tautiin tai joutua sairaalaan. Eriarvoistaako Suomen rokotusjärjestys siis pari- ja kolmekymppiset, jos lääketieteellisesti riski on samaa luokkaa?

– Hyvä kysymys. Siihen valtioneuvoston asetuksessa ei ole otettu kantaa, vaan on lähdetty siitä lääketieteellisestä riskinarviosta ja sanottu, että edetään iän mukaan niin, että ensin rokotetaan 60–69-vuotiaat, sen jälkeen 50–59-vuotiaat, sitten 40–49-vuotiaat, sitten 30–39-vuotiaat ja lopuksi 16–29-vuotiaat.

Nohynek sanoo, että asia voisi nousta keskusteluun erityisesti, jos nuorten aikuisten halukkuus ottaa rokotteita on vähäistä. Rokotushalukkuus nousee kyselytutkimusten mukaan iän myötä.

Kunnat tekevät päätöksen

Kunnat jakavat rokotteita nyt hieman eri tahdissa riippuen esimerkiksi väestön ikärakenteesta, rokotushalukkuudesta ja rokotteiden paikallisesta painottamisesta.

Kunnat voivat Nohynekin mukaan valita, kuinka suurelle ikäryhmälle ne tarjoavat rokotteita kerrallaan. Jos ikäryhmä on iso, ajanvaraus saattaa ruuhkautua, eikä pienissä kunnissa ole välttämättä henkilökuntaa tai rokotteita suurten ikärhmien samanaikaiseen rokottamiseen.

Lue seuraavaksi:

Alle kolmikymppisten rokotusvuoro lähestyy: Kysyimme kaupungeista, milloin alkavat rokotukset ja mitä tehdä, jos kesätyöt vievät muualle

Uusimmat tiedot koronaviruksesta