Triplan Hoplopissa Helsingissä kuuluu riemunkiljahduksia sieltä täältä.
Uimahallien ja sisäleikkipuistojen viikkokausien sulkutila sesonkiaikaan maalis-huhtikuussa tarkoitti ainakin monissa lapsiperheissä energian purkamisen vaihtoehtojen kapenemista.
– Tosi kiva on olla takaisin täällä. Ulkona leikkipuistossa meni se aika. On sen verran aktiivinen kaveri tässä, että tarvii tekemistä, kertoo Jani Sojakka pikkupoikansa Alexin kanssa tunnelmista.
Iloinen on myös HopLop Groupin toimitusjohtaja Kalle Peltola.
– Hyvin positiivisin ja odottavin mielin mennään kohti kesää. On saatu avata nyt nämä puistot ja kesäpassitkin on myynnissä.
Hoplopin sisäleikkipuistojen ketju on ollut reilun vuoden aikana sulkutilassa pariin otteeseen eikä kiipeilemään tai laskemaan ole muutenkaan päässyt kuin rajoitetusti. Joitakin puistoja on jouduttu sulkemaan kokonaan ja omistustakin on järjestelty uusiksi.
Ei siis ihme, että HopLop kuittasi kustannustuen kolmannella kierroksella tukea samantien täydet miljoona euroa. Kun edellisten kierrosten tukisummat ynnätään yhteen, valtiontukia koskeva tukikatto eli 1,8 miljoonaa euroa rapsahti kerralla täyteen.
– Ollaan tietysti kiitollisia kaikesta tuesta. Kyllä ne on tappioiden kattamiseen on mennyt. Yhtiölle aiheutuneet vahingot epidemiasta ja rajoitustoimista ovat kuitenkin olleet merkittävästi isommat ja edelleen meillä on voimakkaita sopeutustoimia päällä. Näissä talkoissa on tarvittu kaikkia osapuolia eli työntekijöitä, rahoittajia, vuokranantajia kuin omistajiakin, sanoo Peltola.
Eniten maksettu 2000 euron potteja
Yritysten suoraa koronatukea, jota ei tarvitse maksaa takaisin, on jaettu Valtiokonttorista jo useaan otteeseen.
Kustannustuen kolmannella kierroksella painopiste on ollut miljoonan euron maksimituesta huolimatta pienissä yrityksissä ja yksinyrittäjissä, joista moni ei ole saanut aiemmilla kierroksilla senttiäkään. Kriteereitä muutettiin nyt niin, että minimituelle eli 2000 euroon yltää hieman helpommin.
– Hakeminen lähti vilkkaasti käyntiin. Ensimmäisenä hakupäivinä tuli noin 3600 hakemusta. Nyt tahti on tasoittunut noin 400 hakemukseen päivässä, sanoo palvelujohtaja Mari Selviranta Valtiokonttorista.
Kolmessa viikossa hakemuksia on tullut reilut 12 000. Myönteisen päätöksenkin hakijoista on saanut aiempaa useampi eli lähes 6000. Yksinyrittäjät ja pienet yritykset ovat siis löytäneet tukimuodon.
– Ehdottomasti. Hyvin suuri osa näistä päätetyistä hakemuksista on sellaisia, joissa se tukisumma on ollut 2000 euroa, Selviranta sanoo.
Pienet yritykset löytäneet myös sulkemiskorvauksen
Myös alle 50 työntekijän yritykset, jotka joutuivat sulkemaan ovensa maalis-huhtikuussa hallituksen tai aluehallintoviraston määräyksellä, ovat voineet hakea korvausta sulkuajasta kustannustuen lisäksi.
– Hakemuksia on tullut tähän päivään mennessä noin 1600. Laskimme, että tukeen oikeuttavia olisi yhteensä noin 14 000.
Etukäteen Valtiokonttorissa oltiin huolissaan siitä osaavatko kaikki aluevirastojen sulkemat yrittäjät hakea sulkukorvausta.
– Ovat osanneet, mikä on hyvä asia. Hakijoista puolet on ollut ravintoloita ja toinen puoli muita eli esimerkiksi kuntosali- tai kylpyläyrittäjiä, Selviranta sanoo.
Hylkyjä on silti tullut heillekin.
– Noin 6 prosenttia on hylätty ja monilla se johtuu siitä, että näillä yrityksillä on verovelkaa tai yritys on ulosotossa tai sinne menossa. Sulkemiskorvaukseen pätee samat rajoitukset kuin kustannustukeenkin.
Isoille yrityksille sulkemiskorvausta enitään 1,8 miljoonaa
Neuvottelut isojen yli 50 henkeä työllistävien yritysten sulkukorvauksesta ovat edenneet.
– Koronapandemia on rajoittanut voimakkaasti yritysten toimintaa tänäkin keväänä, joten kustannustuen neljäs hakukierros on tarpeen. Tuemme sillä yritysten selviämistä pandemian yli. Neuvottelemme parhaillaan Euroopan komission kanssa sulkemiskorvauksesta myös suurille yrityksille, jotka jäivät EU:n valtiontukisääntöjen takia aiemmin katveeseen, sanoo elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) tiedotteessa tiistai-iltana.
Työ- ja elinkeinoministeriö on neuvotellut komission kanssa muun muassa nykyisen 1,8 miljoonan euron tukikaton ylityksestä.
Näin siksi, että HopLopin lisäksi monella muullakin isolla yrityksellä valtiontukien sallimat maksimitukikatot ovat täyttyneet tai täyttymässä kustannustuista.
Suurten yritysten sulkemiskorvaukseen sovellettaisiin uutta EU:n valtiontukiohjelmaa, jossa koronatukien maksimisumma on 10 miljoonaa euroa. Niin paljon ei kuitenkaan olla yrityksille kerralla myöntämässä.
Hallituksen tuoreessa ehdotuksessa kustannustuki nelosesta ja sen yhteydessä hakuun tulevasta isojen yritysten sulkukorvauksesta korvauksen enimmäismääräksi on esitetty 1,8 miljoona euroa.
Hakuun isojen yritysten sulkemiskorvaus tulee vasta loppukesästä.
– Se tulee hakuun elokuun alussa eli samassa yhteydessä kuin kustannustuki nelosen hakukierros avautuu, Selviranta sanoo.
Tämä kiinnostaa myös HopLop Groupia, sillä heillä on oikeus hakea sulkemiskorvausta, mutta kokonsa vuoksi he kuuluvat isojen yritysten ryhmään ja lisäksi nykyinen 1,8 miljoonan euron tukikattokin on täynnä.
– Tuo 1,8 miljoonaa todennäköisesti on sulkuajalta riittävä, Peltola sanoo.
Tukikaton nostoa oli mietittävä myös kustannustuki nelosen takia, jotta isoilla yrityksillä olisi sitä tarvittaessa mahdollista hakea ja saada.
Hallituksen esityksessä kustannustuki nelosessa maksimitueksi on kaavailtu miljoona euroa yritystä kohti.
– Aiemmilla kustannustukikierroksilla tukitasot ovat olleet keskisuurille ja suurille yrityksille aivan liian matalat. Neloskierrosta helpottanee meidän osalta samaan aikaan maksettava sulkemiskorvaus, Peltola sanoo.
Odottavan aika tosin on pitkä.
– Jos tuki tulee pitkällä viiveellä, niin kyllä ne on käytännössä omistajat, yhteistyökumppanit ja työntekijät, jotka joutuvat sopeutumaan ja venymään, kun niitä rahoja kuukausia odotellaan, Peltola harmittelee.
Ellei sitten tukea sada taivaalta. Sisäleikkipuistojen yksi myyntivalttihan on surkea kesäsää.
Korjattu 17.54 Sulkemiskorvaukseen oikeutettuja yrityksiä on 14 000 eikä 4000.
Lue lisää:
Yritysten kustannustuen kolmas kierros on avattu – "Odotamme yksinyrittäjiltä yli 50 000:ta hakemusta", sanoo Valtiokonttorin palvelujohtaja
Valtion kustannustukia yrityksille on maksettu suhteessa eniten Lappiin, Uudellemaalle ja Ahvenanmaalle