Ensimmäiset kokeet eri rokotetyyppien yhdistämisestä ovat valmistumassa. On mahdollista, että Suomessakin ihmiset voivat jatkossa saada useampaa eri rokotetta, uskoo ylilääkäri Hanna Nohynek Terveyden- ja hyvinvoinnin laitokselta (THL).
Mitä Suomessa on päätetty kahden eri rokotevalmisteen yhdistämisestä?
– Suositus on, että ne alle 65-vuotiaat, jotka ovat saaneet Astra Zenecan rokotteen, saavat toisena annoksena mRNA-rokotteen. Suomessa he ovat suurimmaksi osaksi lääketieteelliseen riskiryhmään kuuluvia, jotka rokotettiin ennen kuin Astra Zenecan haittavaikutuksista tuli tieto. Heitä on noin 100 000. Molempia meillä nyt olevia mRNA rokotteita voidaan käyttää ja kesällä vielä Curevacia jos se saa myyntiluvan. Samanlaiseen ratkaisuun ovat päätyneet myös Tanska, Norja, Saksa ja Ranska. Britanniassa saadaan pian päätökseen/on saatu päätökseen ensimmäinen tutkimus niin sanotusta mix and match -rokotuskäytännöstä, jossa Astra Zenecan adenovirusvektorirokotetta saaneet ihmiset ovat saaneet tehosterokotteenaan Biontehin ja Pfizerin mRNA-rokotetta.
Britanniassa on tutkittu Astra Zenecan rokotteen ja mRNA rokotteen yhdistämistä. Milloin ensimmäiset tulokset saadaan?
– Tällä hetkellä on käynnissä useita tutkimuksia, joissa selvitetään eri rokoteyhdistelmien vaikutuksia. Tällä viikolla odotetaan ensimmäisiä turvallisuustutkimustietoja Britanniasta Oxfordin tutkimuksesta. He ovat tutkineet niin sanotulla mix and match -tutkimuksella potilaita, joille osalle on annettu ensin Astra Zenecan adenovirusvektorirokotetta ja sitten mRNA-rokotetta ja toiselle ryhmälle ensin mRNA-rokotetta ja sitten Astra Zenecan rokotetta. Tässä tutkimuksessa on myös selvitetty erilaisia tehosterokotteen antovälejä. Tästä on siis tulossa turvallisuustietoja tällä viikolla ja touko-kesäkuun vaihteessa odotetaan vasta-ainemittausten tuloksia.
Missä muualla rokotevalmisteen yhdistämisiä Astra Zenecan rokotteen saaneille aiotaan tehdä?
– Pohjoismaista Tanska ja Norja suosittelevat tätä rokotusohjelmassaan, samoin kuin Suomi ja Saksa ja Ranska. Näistä maista on tulossa asiassa lisää tietoa. Varsinaista tutkimusta, jossa katsotaan vasta-aineita, ei ole kaikissa näissä maissa vielä käynnistetty. Suojatehoa tutkitaan myöhemmin myös terveystietorekisteriin kerättyjen tietojen pohjalta.
Milloin Suomessa annetaan ensimmäiset tällaiset tehosteet Astra Zenecan rokotteella rokotetuille?
– Silloin kun rokotetulla tulee 12 viikkoa tulee täyteen. Se on edelleen aikajänne ensimmäisen ja toisen rokotusannoksen välillä.
Mitä haittoja eri rokotevalmisteiden yhdistämisestä voi olla?
– Rokotteet toimivat solutasolla piikkiproteiinin synnyttämisen kautta. Biologisesti ajatellen tässä ei pitäisi olla mitään ongelmaa. Sekä vektorirokotteet että mRNA-rokotteet käynnistävät piikkiproteiinisynteesin ihmisen elimistössä ja sitä kautta sitten saavat aikaan vasta-ainevasteen.
– Haittavaikutuksia voi olla, jos ihmisen immuunijärjestelmä ylireagoi. Silloin rokotteet alkavatkin potentoimaan toisiaan, eli vahvistavat toinen toistaan ja syntyy inflamatorinen reaktio eli voi tulla enemmän haittavaikutuksia. Toiveena on, että rokoteyhdistelmä olisi immuniteetin suhteen jopa parempi kuin yksi ja sama rokotevalmiste. Esimerkiksi adenovirusvektorirokotteiden kohdalla huolena on ollut se, että ihminen saattaa muodostaa vasta-ainetta myös adenovirusvektoria kohtaan. Jos vektori toisella kerralla on sama, niin on mahdollista, että vektorityyppinen rokote ei pääsisi vaikuttamaan tarpeeksi voimakkaasti. Tästä tosin ei toistaiseksi ole näyttöä
Millainen riski rokotevalmisteiden yhdistämiseen liittyy?
– Yllätykset ovat aina mahdollisia. Ajattelemme, että riski on pienempi kuin näillä nykyisillä Astra Zenecan rokotteeseen liittyvillä harvinaisilla vakavilla haitoilla ja sen takia olemme tähän suositukseen päätyneet.
Mitä hyötyjä eri rokotteiden yhdistämisestä voi olla?
– Juuri se, että saadaan parempi immunologinen vaste. Astra Zenecan rokotteen kohdalla haluamme välttää rokotusten yhteydessä ilmennyttä harvinaista tromboottista syndroomaa, jossa verisuonitukoksia ilmenee yhdessä alentuneiden verihiutalemäärien kanssa. Jos kyseessä on autoimmuunireaktio, niin toisen annoksen kohdalla voi tapauksia tulla lisää. Toistaiseksi tästä ei ole näyttöä. Britanniassa on esiintynyt näitä hyytymishäiriötapauksia myös toisen annoksen jälkeen, mutta ei kuitenkaan selvästi enemmän.
Miksi rokotteiden yhdistämistä ei ole tehty aiemmin?
– Olisi varmaan pitänyt alun perinkin ajatella, että tulee tilanteita, joissa yhdestä rokotteesta on pulaa ja toista on enemmän. Näin jälkiviisaana voisi sanoa, että tällaiset selvitykset olisi pitänyt käynnistää jo aikaisemmin. Iso-Britannia on nyt ensimmäisenä lähtenyt tekemään tätä. Myöt Tanskassa ja Pakistanissa vastaavanlaiset työt ovat käynnissä.
Mitä hyötyä tästä olisi laajemmassa mittakaavassa?
– Mielenkiinto tähän on maailmanlaajuinen. Ei voi aina olla varma siitä, että toista annosta annettaessa olisi juuri sitä samaa rokotetta saatavilla. Erityisesti jos rokotteen annosväli on pitkä tämä on logistisesti haastavaa. Lyhyemmän annosvälin rokotteissa tällainen on helpommin hallitavissa.
Mitä tiedetään siitä, mitkä rokotevalmisteet ja rokotetyypit soveltuvat tällaiseen yhdistelmään ja mitkä eivät?
– Sitä ei vielä tiedetä, mutta periaatteessa kaikki rokotteet, jotka toimivat piikkiproteiinin kautta sopivat myös toinen toistensa kanssa. Ei ole biologista syytä, miksi pitäisi välttää jotain kombinaatiota.
Millaisia rokotepareja Suomessa tullaan antamaan kevään ja kesän aikana? Entä syksyllä?
– Se riippuu tuloksista. Jos immunogeenisuus olisi reilusti alentunut, mikä on aika epätodennäköistä, silloin ei ole toivottavaa, että niitä yhdistetään. Jos siinä saadaan parempaa tulosta niin ilman muuta. Ja jos yhdistelmän lopputulema on yhtä hyvä kuin yhden rokotteen käytön kohdalla, niin silloin se vapauttaa logistisista haasteista.
Kuinka monta erilaista rokotevalmistetta ihmisille oikein voi antaa? Voiko joka kerta antaa eri valmistetta ensimmäisellä, toisella ja mahdollisesti useammilla kerroilla?
– Tällä hetkellä olemme valmistautuneet yhdistämään pelkästään Astra Zenecan ja mRNA-rokotteita. Sitten kun tuloksia tulee, on mahdollista, että muutakin yhdistelmiä voidaan ajatella. Esimerkiksi voisi ajatella, että aloitetaan mRNA-rokotteella ja tehosteannos olisi proteiiniadjuvantti. Tällainen on esimerkiksi Novavax, jota odotamme Suomen rokotusohjelmaan. Voisi olla mahdollista myös, että ensimmäinen rokote on ollut Esimerkiksi Pfizerin mRNA-rokote ja toinen Modernan tai Curevacin mRNA-rokote.
Mitä rokotteita jatkossa valitaan Suomeen?
– EU:n hankinnoissa ovat mukana Pfizerin, Modernan, Astra Zenecan, Jansenin, Curevacin ja mahdollisesti Novavaxin rokotteet. Mukana on myös vielä Sanofin GSK:n proteiiniadjuvanttirokote, mutta sille odotetaan myyntilupaa vasta loppuvuodesta tai ensi vuoden alusta.
Miten muuntovirukset vaikuttavat jatkossa rokotevaihtoehtojen valintaan?
– Tietysti tässä vaikuttaa se, miten näissä rokotteissa on huomioitu variantit ja erityisesti tämä Etelä-Afrikan variantti B.1.351, joka näyttää väistävän eniten immuunisuojaa. Silloin tehosteannos olisi hyvä antaa sellaisella rokotteella, jolla teho tätä vastaan on hyvä.
Onko jo kehitteillä muuntoviruksiin paremmin vastaavia rokoteversioita?
– Kaikki valmistajat tällä hetkellä tekevät työtä sen eteen, että heillä olisi vastaus muuntoviruksiin, ja etenkin Etelä-Afrikan varianttiin, joka näyttää voimakkaimmin väistävän immuniteettia. Esimerkiksi Moderna on vastikään tiedottanut räätälöidystä rokotevalmisteesta. He olivat antaneet tutkimuksessaan rokotteena ensin perinteistä Wuhanin kantaa ja toisena rokotetta, jossa oli suoja Etelä-Afrikan kantaa vastaan. Vasta-aineiden perusteella tällainen räätälöity annos antoi paremman suojan eteläafrikkalaista kantaa vastaa. On hyvä muistaa, että virusmuunnokset eivät täysin väistä immuunisuojaa. Näillä jo käytössä olevilla rokotteillakin Etelä-Afrikan variantin aiheuttamia vakavia tautimuotoja vastaan saadaan ihan kohtuullisen hyvää suojaa.
Kuinka pian uusia rokoteversioita saadaan käyttöön? Meneekö esimerkiksi lupaprosessiin pitkä aika?
– Esimerkiksi Moderna on jättänyt tulokset jo Yhdysvalloissa ja EU:ssa myyntiluvan antajille. Molemmat lääkevalvontaviranomaiset ovat aiemmin jo kertoneet, että tehotutkimuksia ei tässä yhteydessä enää tarvita, vaan riittää, että on tuloksia vasta-aineiden syntymisestä, solujen synnystä ja turvallisuudesta.
Nykyisissä Influenssarokoteissa on yhdistettynä useaa viruskantaa yhteen ja samaan rokoteannokseen. Miten tämä eroaa siitä, että rokotemerkki ja -tyyppi on ihan erilainen ensimmäisellä ja toisella rokotuskerralla?
– Influenssan suhteen tilanne on samanlainen. Meillä ei influenssan kanssakaan ole aina samaa rokotetta. Influenssassa lähtökohta on, että seuraavalla kerralla rokote on jonkin verran muunneltu. Se voi myös olla eri valmistajan rokote, joka on valmistettu hiukan eri tavalla.
Kuinka monta tehosteannosta jatkossa joudutaan antamaan ja kuinka tiheästi?
– Emme tiedä. Ensimmäisistä rokotuksista tulee kohta vuosi täyteen. Näiden osalta tutkitaan vasta-aineita ja selvitetään kuinka hyvin rokotteet ovat suojanneet varsinaiselta taudilta. Rokotussuunnitelmiin vaikuttaa myös se, kuinka paljon valtavirukset vaihtuvat ja täytyykö tehosteannoksia antaa sen vuoksi, että dominoiva virus on muuttunut rakenteeltaan niin paljon, että se pystyy väistämään immuunivastetta. Ainakin Britanniassa valmistaudutaan siihen, että syksyllä annettaisiin tehosteannos koronarokotetta samaan aikaan inluenssarokotteiden kanssa.
Mitä Astra Zenecan rokotteelle nyt tapahtuu?
– Sitä käytetään edelleen 65-vuotiaiden toisen annoksen antamiseen. Sen jälkeen herää kysymys, mitä tehdään kaikilla niillä 3,7 miljoonalla annoksella, jotka olemme varanneet. Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) vastaa rokotehankinnoista ja uudelleenohjauksesta. Asia on heidän käsissään. EU:n sisällä on ollut tahtotila, että maat, jotka eivät omia annoksiaan tarvitse, voisivat ohjata niitä kolmansiin maihin eli toisiin EU-maihiin tai COVAX-maihin eli köyhimpiin maihin.
THL:n suositus on, että alle 65-vuotiaalle Astra Zenecan rokotetta ensin saaneelle annetaan mRNA-rokote kakkosannoksena. Jos ihminen itse ei halua yhdistelmärokotusta, vaan hän haluaa Astra Zenecan rokotteen myös kakkosannoksena, niin mikä on hänen oikeusturvansa? Kuuluuko rokotettu potilasvahinkolain piiriin?
– Meillä on tarkoitus käydä näitä vastuukysymyksiä läpi STM:n asiantuntjajuristien kanssa. On tärkeää, että näissä äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa potilas ei ole tyhjän päällä. EU:n myyntilupa on edelleen voimassa. Tanskassa Astra Zenecan rokote ei kuulu enää heidän kansalliseen rokotustrategiaansa, mutta ihminen voi ottaa sen halutessaan. Tanskassa lääkeviranomainen on sitä mieltä, että rokote edelleen kuuluu korvauksen piiriin, koska sillä on myyntilupa. Minusta tämä kuulostaa järkevältä.
Korjaus: Juttun lisätty lause Molempia meillä nyt olevia mRNA rokotteita voidaan käyttää ja kesällä vielä Curevacia jos se saa myyntiluvan.
Lue myös:
Uusimmat tiedot koronasta - Ylen jatkuvasti päivittyvään artikkeliin kerätään uusimat tiedot epidemiasta Suomesta ja ulkomailta