PEKING Maailman terveysjärjestö hyväksyi perjantaina Kiinan valtio-omisteisen Sinopharm-yhtiön valmistaman rokotteen hätäkäyttöön.
WHO:n päätös hyväksyä Sinopharm käyttökelpoisten rokotteiden listalle on merkittävä linjaus, sillä se tasoittaa kiinalaisrokotteen tietä maailmanmarkkinoille.
– Tämän rokotteen lisääminen listalle mahdollistaa COVID-19-rokotteiden saamisen maihin, jotka haluavat suojata terveystyöntekijänsä ja väestönsä, sanoi WHO:n apulaispääjohtaja Mariângela Simão.
Simãon kommentti kuvaa epätoivoa koronarokotteen saamisesta köyhimpiin, maihin, joita pandemia runnoo rajusti. Vauraat maat lahjoittavat rokotteita köyhiin maihin COVAX-aloitteen kautta.
Rokotelistalle on hyväksytty tähän mennessä viisi länsimaissa kehitettyä rokotetta. Nyt Sinopharmin rokote pääsee mukaan.
COVAX-aloite on edistynyt hitaasti. Rikkaiden maiden on syytetty jemmaavan rokotteita omia kansalaisiaan varten. Huoli Astra Zenecan ja Johnson & Johnsonin rokotteiden turvallisuudesta jumitti myös rokotteiden saatavuutta maailmalla.
WHO:n mukaan köyhiin maihin on viety tähän mennessä 50 miljoonaa rokotetta. Tämä on vielä pieni määrä. Saharan eteläpuolisessa Afrikassa vasta alle prosentti väestöstä on saanut rokotteen.
Sinopharm-rokotetta ei ole käytetty EU:ssa Unkaria lukuun ottamatta. Se ei tarkoita sitä, etteikö rokote olisi hyvä. Länsimaissa sitä on vielä epäilty, eikä vähiten siksi että Kiina on pantannut tietoa rokotetutkimusten tuloksista.
WHO:n tutkimusryhmä on nyt kuitenkin ilmoittanut tarkastaneensa rokotetiedot ja havainnut rokotteen turvalliseksi ja tehokkaaksi. Järjestön mukaan rokotteen teho on 79 prosenttia. Tämä on vähemmän kuin Pfizer-Biontechin rokote, mutta se ylittää WHO:n rajan tehokkaalle rokotteelle.
Saatavilla olevien todisteiden perusteella WHO suosittelee rokotetta yli 18-vuotiaille kahdessa annoksessa, jotka annetaan 3 - 4 viikon välein, Maailman terveysjärjestö totesi lausunnossaan.
Rokotteen tietoja tutkinut WHO:n ryhmä huomautti, että vaikutuksista yli 60-vuotiaille ei ole kovin paljon tietoa.
WHO:n hyväksymää kiinalaisrokotetta valmistaa Kiinan valtio-omisteisen Sinopharm-lääkeyhtiön tytäryhtiön China National Biotec Groupin Pekingissä toimiva yksikkö Beijing Biological Products Institute.
Sinopharm on inaktivoitu rokote, eli se on valmistettu tapetuista viruspartikkeleista. Sitä on helpompi kuljettaa, koska se ei vaadi jääkylmää säilytystä. Tämä helpottaa rokotteen toimitusta muun muassa köyhiin maihin, joissa säilytysolosuhteet ovat heikot.
Ensi viikolla WHO pohtii myös toisen kiinalaisrokotteen, Sinovac-lääkeyhtiön Coronavac-rokotteen hyväksymistä.
Nämä rokotteet eivät ole tuntemattomia. Kiina testasi niitä useissa maissa muun muassa Serbiassa, Pakistanissa ja Yhdistyneissä arabiemiirikunnissa. Kiinalaisia rokotteita käytetään myös muun muassa Brasiliassa, Turkissa, Indonesiassa ja Filippiineillä.
WHO:n hyväksyntä vahvistaa Kiinan asemaa rokotekilvassa. Kun Kiina ryhtyi kehittämään koronavirusrokotteita, maan johtaja Xi Jinping uhosi, että Kiina tekee niitä maailman parhaaksi.
Kiinan on nähty käyttävän rokotteita diplomatian välineinä.
Kiina on lahjoittanut 16 miljoonaa rokotetta köyhiin maihin, kertoo Kiinan rokotevientiä maailmalle tutkiva Bridges Consulting -tutkimuslaitos. Laitoksen mukaan kiinalaisrokotteita on viety eniten Etelä-Amerikkaan ja Aasiaan.
Afrikka on taas saanut Kiinalta eniten rokotteita lahjoituksina, mutta sinne on viety vain vähän.
Kiina on luvannut 78 miljoonaa rokotetta Afrikan maille, mutta toimittanut vasta reilut 7 miljoonaa rokotetta, kertoo Bridges Consulting -tutkimuslaitos.
Kiina on uhonnut valmistavansa miljardeja rokotteita yksin tänä vuonna ja rokottavansa 40 prosenttia väestöstään kesäkuuhun mennessä.
Tämän viikon loppuun mennessä Kiinassa oli jaettu 297 miljoonaa rokoteannosta.
Kiina saattaa nousta merkittävimmäksi rokotetuottajaksi köyhiin maihin. Sen voi tosin pysäyttää mahdollinen pula rokotetarvikkeista.
Lisää aiheesta:
Rokotteet esillä EU-kokouksessa: Macron vetoaa USA:han rokotteiden vientirajoitusten purkamiseksi, 1,8 miljardin annoksen rokotekaupalle sinetti 8.5.2021
Analyysi: Miksi kotimainen rokotehanke ei näytä toteutuvan, vaikka kaikki oli lupaavaa? Taustalla on monta syytä 7.5.2021
Analyysi: Koronarokotteiden patenteista luopuminen sai rytinällä vihreää valoa – Helpottuuko globaali rokotepula? 6.5.2021