Viime vuosi oli poikkeuksellinen kuntien kulttuurielämän kannalta. Koronapandemian takia juuri mitään tapahtumia ei voitu järjestää ja kulttuurilaitokset joutuivat sulkemaan oviaan.
Yle selvitti Manner-Suomen kuntien kulttuurirahojen käyttöä toistamiseen tietopyynnöllä, koska aiemmalla kerralla tilinpäätökset eivät useissa kunnissa olleet valmiina. Tietopyyntöön vastasi 255 kuntaa 293 kunnasta. Ahvenanmaan kunnista tietoja ei pyydetty.
Ylen aiemman selvityksen mukaan kunnilta olisi säästynyt kulttuuriin budjetoitua rahaa noin 20 miljoonaa euroa. Nyt saatujen tietojen mukaan menosäästöjä kertyi yli 36 miljoonan euron edestä.
Pienissä, muutaman tuhannen asukkaan kunnissa kulttuurille budjetoiduista määrärahoista on jäänyt osa käyttämättä. Maakuntakeskuksissa ja suurissa kaupungeissa budjetoitu raha on saatu kulttuurin käyttöön paremmin. Toisaalta pääsylipuista saatavat tulot ovat laskeneet, kun esimerkiksi teatterit ja orkesterit joutuivat perumaan esityksiään.
Tulonmenetyksiä kunnat ilmoittavat yhteensä vajaan 25 miljoonan euron edestä.
Alla olevasta hakukoneesta voit katsoa vastanneiden kuntien kulttuurille varattujen rahojen budjettia, tulonmenetyksiä ja menosäästöjä.
Kuntien tiedot eivät ole kuitenkaan keskenään vertailukelpoisia, sillä kulttuuribudjettiin sisällytettävät toiminnot vaihtelevat kunnittain hyvin paljon. Osassa kunnissa budjettissa on mukana esimerkiksi kirjasto tai kansalaisopisto, mutta ei kaikissa.
Avustuksia jäi jakamatta
Kysyimme kunnilta tarkemmin, mistä säästöjä on syntynyt. Monissa vastauksissa toistuu, että kulttuuritoimen avustukset jäivät käyttämättä, koska erilaiset toimijat eivät voineet hakea tai saada kohdeapurahaa.
Syy hakemusten vähäisyyteen on nimenomaan se, ettei tapahtumia voitu järjestää.
Eniten vajaakäyttöä näyttää olevan pienissä kunnissa. Summat ovat pieniä, mutta monessa kunnassa rahaa on jäänyt käyttämättä yli 20 prosenttia kulttuurin budjetista. Rahaa ei voi siirtää tuleville vuosille, vaan käyttämätön summa siirtyy kunnan yleiseen pottiin.
Juva: Suurin vaikutus on ollut, että erilaisia kulttuuritapahtumia on jouduttu peruuttamaan ja niihin varatut määrärahat ovat jääneet käyttämättä.
Viitasaari: Suurin vaikutus on ollut, että erilaisia kulttuuritapahtumia on jouduttu peruuttamaan ja niihin varatut määrärahat ovat jääneet käyttämättä.
Rahaa jäi käyttämättä myös siksi, että kirjastot tai museot olivat pitkiä aikoja kiinni tai palvelivat vain osittain. Tämä vaikutti suoraan henkilöstömenoihin. Työntekijöille ei tarvinnut maksaa ilta- tai viikonloppulisiä. Myös sairauspoissaoloja on ollut vähemmän, joten kuntien ei ole tarvinnut palkata sijaisia. Etenkin suuremmissa kunnissa ja kaupungeissa henkilöstömenot ovat merkittävä osa budjettia.
Kesäkohteet pysyivät monessa kunnassa kiinni, joten kesätyöntekijöitäkään ei tarvinnut palkata.
Kokemäki: Esimerkiksi museoille ei palkattu kesätyöntekijöitä 2020.
Tuloja ei tullut pääsylipuista
Suuremmissa kaupungeissa kulttuurille budjetoitua rahaa ei jäänyt suhteessa käyttämättä niin paljon kuin pienissä kunnissa. Summat ovat kaupungeissa huomattavasti suurempia, mutta niitä pystyttiin ohjailemaan poikkeusvuoden aikana tarkoituksenmukaiseen toimintaan.
Lapua: Taidemuseon kevään 2020 näyttelyä pidennettiin jatkumaan kesän 2020 yli, jolloin kesälle aikataulutettu kokoelmanäyttelyn siirto säästi jonkin verran taidemuseon budjettia. Säästyneet määrärahat ohjattiin virtuaalisiin ratkaisuihin ja näyttelyn laajempaan mainontaan kesän 2020 aikana.
Monissa kaupungeissa joustettiin myös kohdeapurahojen ja vuosiavustusten suhteen. Niitä maksettiin, jotta toiminta ei kaatunut. Etenkin kohdeapurahojen kohdalla sallittiin ajallista joustoa.
Esimerkiksi Espoossa ei peritty takaisin jo myönnettyjä vuosiavustuksia ja kohdeavustukset voitiin siirtää käytettäväksi myöhemmin.
– Toiminta on pidettävä käynnissä, niiltä osin kuin se on mahdollista, tiivistää Espoon kulttuuritoimenjohtaja Susanna Tommila.
Tulonmenetyksiä syntyi etenkin suurissa kaupungeissa. Esimerkiksi Espoossa lipputulot jäivät saamatta niin konserteista kuin museoistakin. Tulonmenetys oli noin 1, 2 miljoonaa euroa. Monessa muussakin suuressa kaupungissa kulttuurista tulevia tuloja jäi kertymättä noin miljoonan euron verran. Lipputulojen menetyksessä on kuitenkin suurta hajontaa, sillä teatterien, orkestereiden ja museoiden omistussuhteet vaihtelevat kunnittain.
Susanna Tommila pelkää, että kuluvasta vuodesta tulee talouden kannalta pahempi.
– Viime vuonna toimintaa oli kuitenkin täysipainoisesti maaliskuun alkuun saakka. Nyt ovet ovat olleet kiinni koko ajan.
Kulttuuria halutaan tulevaisuudessakin
Suuressa osassa kunnista uskotaan, ettei pandemia tule jättämään pitkäkestoisia jälkiä kulttuurin rahoitukseen. Ylen kyselyn avovastausten mukaan kunnissa tuntuu olevan vankka tahto palata nopeasti entiselle tasolle. Koronan aiheuttamaa lamaannusta ei haluta käyttää keinona pienentää kulttuuribudjettia.
Pieksämäki: Vuodelle 2021 rakennettiin talousarvio ilman koronavaikutuksia. Ei vaikutusta siis.
Haapajärvi: Toistaiseksi ei ole vaikuttanut. Määrärahat ovat pienet ja pieninä pysyvät.
Leikkauksia toki pelätään, mutta se johtuu kuntien yleisesti tiukasta taloustilanteesta. Silloin säästöt kohdistuvat kaikille sektoreille, kulttuuri mukaan lukien.
Kulttuurin osuus kuntien menoista on keskimäärin hyvin pieni. Se on vain muutaman prosentin luokkaa. Suurimman siivun vie kirjastotoiminta.
Eniten kärsivät kulttuurintekijät
Eniten koronapandemiasta ovat kärsineet kulttuurintekijät. Freelancerit ja pienet toimijat tuottavat paljon tapahtumia ja taidetta kunnille. Monilta on loppunut toimeentulo ja mahdollisuus harjoittaa elinkeinoaan.
Kulttuurialoilta katosi satojamiljoonia euroja ja töitä tuhansilta, ilmenee Ylen selvityksestä – musiikin sekatyöläinen Paavo Malmberg sinnittelee
Tämä heijastuu suoraan myös kuntien kulttuuritarjontaan.
Orimattila: Alan paikallisille ammattilaisille peruuntuneet tilaisuudet ovat tarkoittaneet sekä työmahdollisuuksien vähentymistä että taloudellisia menetyksiä.
Pietarsaari: Korona on myös vaikuttanut negatiivisesti koko kulttuurin kenttään ja osa kulttuurityöntekijöistä on vaihtanut alaa. Tämä tulee luultavasti vaikuttamaan/näkymään tulevaisuudessa.
Liminka: Toivon mukaan pysyviä vaikutuksia ei ole, muita kuin ehkä se että taiteen ja kulttuuritapahtumien merkitys kuntalaisille konkretisoituu kun ne jäivät puuttumaan.
Kyselyn avoimissa vastauksissa toistuu kuntalaisten kaipuu kulttuurin pariin. Varsinkin kirjastojen sulkeminen on ollut monelle kova paikka.
Kuntien kulttuurielämä nojaa usein myös vapaaehtoisten ja talkoolaisten voimiin. Kunnissa pelätään, herääkö talkoohenki enää uudestaan koronan jälkeen.
Karstula: Koska etenkin järjestötoiminta on ikääntyneiden kuntalaisten vetämää, jää nähtäväksi jaksavatko he aktivoitua uudelleen jossain vaiheessa koronan hellittäessä.
Myös se on kysymysmerkki, miten yleisö lähtee liikkeelle uudestaan. Espoon kulttuuritoimenjohtaja Susanna Tommila pelkää, että mukavuudenhalu on vallannut osan kulttuuriyleisöstä.
– Ei jakseta enää lähteä kotoa. Iäkkäimmillä on saattanut kunto romahtaa ja ulos lähteminen on entistä haastavampaa. Siksi on tärkeätä löytää uutta yleisöä.
Suuri osa kunnista vastasi, että striimaukset ovat tulleet jäädäkseen ja digitaalisia palveluja halutaan kehittää.
Tohmajärvi: Verkkoa tullaan kuitenkin jatkossa hyödyntämään mahdollisuuksien mukaan, jotta kulttuuritoimintaa voidaan jakaa myös syrjäseuduille. Onhan se järkevää myös ajankäytön ja kestävän kehityksen kannalta. Aina ei tarvitse lähteä ja aina ei tarvita autoa, julkisen liikenteen varaan kun ei voida maaseudulla laskea.
Koronavuosi vauhditti digitaalisten laitteiden hankintaa, striimaukset tasa-arvoistivat kulttuuritarjontaa ja ajoivat kuntia yhteistyöhön. Useissa vastauksissa korostettiin, että digitaalisten kulttuuripalveluiden kehitys on ollut harvoja positiivisia asioita korona-ajassa.
Kyselyn vastausten perusteella kunnissa pidetään kulttuuria vetovoimaa lisäävänä asiana, joka samalla lisää kuntalaisten hyvinvointia ja tyytyväisyyttä.
Vastauksissa korostui, että lähestyvillä kuntavaaleilla on suuri merkitys kulttuurin rahoituksen kannalta. Päättäjien asenteet ratkaisevat, kuinka merkityksellisenä kulttuuri nähdään tulevaisuudessa.
Lue lisää:
Hallitus päätti kehysriihessä uusista leikkauksista kulttuurialalla – kentältä kova tuomio: “Suuri pettymys koko toimialallemme”
Yle selvitti: Kunnat säästivät miljoonia euroja kulttuurirahoista samalla kun korona vei taiteilijoiden työt – katso kotikuntasi tilanne
“Olen muuttunut kulttuurin suurkuluttajasta nollakuluttajaksi” – Ylen kysely paljastaa koronan rajut seuraukset kulttuuritottumuksissa
Livemusiikin ala on kyllästynyt jutusteluun ja vaatii hallitukselta konkreettista tukea – viime vuonna Jesse Markinin piti elää unelmaansa, sitten tapahtumat lakkautettiin
Liitot tyrmistyivät freelancereiden koronatukipaketista – ministeri Saarikko: “On harmillista, etteivät kaikki summat ole osuneet kohdalleen”
Taiteilijabarometri: Koronapandemia on tehnyt mittavaa tuhoa kulttuurikentällä – mikään taiteenala ei ole säästynyt vaikutuksilta