Kolme kuukautta sitten Terveyden ja hyvinvoinnin laitos pidensi koronarokotteiden antoväliä kolmeen kuukauteen. Päätöstä perusteltiin tuolloin vallitsevalla epidemiatilanteella.
Rokotustahti on kiihtynyt Suomessa kevään mittaan, ja olemme ensimmäisten rokoteannosten suhteen yksi Euroopan nopeiten rokotetuimmista kansoista.
Nyt ensimmäisten rokotusten tahti kuitenkin hieman hidastuu, sillä yhä suurempi joukko alkaa nyt saamaan toista, niin sanottua tehosteannosta. Ensin vuorossa ovat terveydenhoidon henkilökunta sekä iäkkäät.
Tästä viikosta alkaen kakkosannoksia annetaan noin 80 000 viikossa, sanoo THL:n johtava asiantuntija Mia Kontio. Silti ensimmäistenkin annosten tahti pysyy Kontion mukaan varsin nopeana.
– Kyllä se pariksi viikoksi tässä hidastuu, vaikka rokotteiden määrät nousevatkin. Ne nousevat kesäkuun alusta vielä enemmän, eli silloin tämä taas tasoittuu ja ykkösannosten antotahti kiihtyy.
Suomessa siirryttiin pidempään, 12 viikon rokotusväliin hyvin aikaisessa vaiheessa. Monessa Euroopan maassa kakkosannoksia on jo annettu enemmän. Mia Kontio ajattelee, että siirtyminen pitkään antoväliin on kuitenkin ollut hyvä päätös.
– Tälläkin hetkellä tutkimukset näyttävät, että vasta-aineet eivät kuitenkaan vähene kolmen kuukauden aikana sillä tavalla, että suoja olisi merkittävästi heikompi. Ajatellaan, että pidempiaikaista suojaa varten tämä pidempi aikaväli saattaa olla jopa parempi.
Myös rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämetin mukaan kolmen kuukauden rokoteannosväli on osoittautunut hyväksi.
– Rokotteista tiedetään hyvin, että tehosteannoksen vaikutus tulee paremmin, jos annosväli on vähän pidempi.
Mia Kontion mukaan muuallakin Euroopassa mietitään nyt pidempään antoväliin siirtymistä muun muassa Suomen ja Britannian vanavedessä.
– Todennäköisesti osa maista siirtyy tähän pidempään antoväliin ihan sen takia, että epidemia on edelleen kova ja mahdollisimman moni pitäisi saada ainakin yhden rokoteannoksen suojaan.
250 000 annosta viikossa
Nopeutuvaan rokotustahtiin on varauduttu, sanoo THL:n Mia Kontio.
Viime viikolla Suomeen saatiin ennätysmäärä rokotteita, yli 400 000 annosta. Niistä lähes puolet oli kuitenkin Astra Zenecaa, joista suurinta osaa ei Kontion mukaan oteta ainakaan heti käyttöön.
Nyt rokotteita tulee noin 250 000 annosta viikoittain, sanoo Kontio. Niistä noin 200 000 on Pfizer-Biontechin rokotteita ja noin 35–40 000 Modernan rokotteita. Suomeen on tulossa myös Johnson & Johnsonin rokotteita, mahdollisesti noin 40 000 annosta viikossa. Tarkkaa määrää Kontio ei osaa vielä arvioida.
Euroopan lääkevirasto EMAn on tarkoitus tehdä tällä viikolla suositus Johnson & Johnsonin rokotteen käytöstä, jonka jälkeen Suomessa asiantuntijat päättävät, mille ikäryhmille rokotetta meillä annetaan.
Astra Zenecan tilaukset Suomeen lopetetaan
Jonkin verran ykkösannosten antamista hidastaa se, että niille alle 65-vuotiaille, joille annettin ensimmäinen rokoteannos Astra Zenecaa, annetaan toisena annoksena jotakin muuta, mRNA-rokotetta. Asiantuntijat linjasivat huhtikuussa, että Astra Zenecan rokotetta annetaan jatkossakin vain yli 65-vuotiaille harvinaisten veritulppaepäilyjen takia.
Suomeen saapuneista Astra Zenecan rokotteista osa todennäköisesti jää käyttämättä. Vielä ei ole varmuutta, mitä niille tehdään, sanoo Kontio.
– Nyt nämä tilaukset lopetetaan, että Suomeen ei sitten tulisi enempää Astra Zenecan rokotteita. Mutta pystytäänkö näitä, jotka Suomeen ovat jo tulleet, siirtämään mihinkään, se on aika epätodennäköistä.
Lisätty 5.5. klo 10:41 Mika Rämetin kommentti ja haastattelu.
Lue myös: Uusimmat tiedot koronaviruksesta
Milloin työikäiset on saatu rokotettua? Viisikymppiset vuorossa pian monella paikkakunnalla – katso isojen kaupunkien aikataulut
Koronaepidemian hoidosta on tehty oikeusasiamiehelle jo 82 kantelua – Esko Kähkösen ja monen muun mielestä rokotusjärjestys on epäreilu
Voit keskustella aiheesta alla.