Turhia palavereita, mutta nyt etänä. Loputtomia hyödyttömiä chat-keskusteluja ja ylimääräistä sähköpostiviestittelyä. Kuulostaako tutulta?
Tuoreen Work Trend Index -työelämäkyselytutkimuksen mukaan työntekijät kokevat, että heidän aikansa ja energiansa kuluu enenevissä määrin tarpeettomiin digikokouksiin ja viestintään.
Teamsissa lähetetään peräti 42 prosenttia enemmän viestejä työajan ulkopuolella ja kokouksissa vietetään 2,5 kertaa enemmän aikaa kuin ennen pandemiaa.
Work Trend Index -työelämäkyselytutkimuksen mukaan yli puolet suomalaisista kokee, että heillä on liikaa töitä, ja lähes puolet kokee uupumusta työssään.
– Olemme oppineet käyttämään teknologiaa, mutta emme ole oppineet käyttämään aikaa, sanoo tutkimuksen teettäneen Microsoftin tuotemarkkinointipäällikkö Harri Mikkanen.
Hänen mukaansa etätöissä ihmiset kuormittuvat liiallisista palavereista, joiden sisältöä ei ole mietitty riittävän hyvin.
Yhteiset pelisäännöt palaverikäytännöistä, palaverien johtamisesta ja ihmisten ajankäytön kunnioittamisesta ovat osoittautuneet tärkeiksi keinoiksi arjen hallintaan, Mikkanen sanoo. Hän arvelee, että työntekijöiden uupumus etätöissä liittyy juuri tähän. Ja nyt puhutaan juuri asiantuntija-ammattien etätöistä.
Nuoret kokevat työelämän epäreiluksi
Työterveyslaitoksen Miten Suomi voi -tutkimus kertoo samasta.
Kun pandemiatilanne on pitkittynyt, se näkyy työnhyvinvoinnin heikkenemisenä.
Etenkin nuoret ja yksinasuvat kärsivät, sanoo Pauliina Mattila-Holappa.
–Kun kysytään omaa arvioita työkyvystä, nuoremmat yleensä arvioivat työkykynsä vanhempia paremmaksi. Pandemian pitkittyessä näin ei ole enää ollut, Mattila-Holappa sanoo.
Lisäksi viidesosa nuorista työntekijöistä koki, että he eivät tule reilusti kohdelluksi.
Mattila-Holapan mukaan pandemian aikaisessa etätyössä yhä useampi on kokenut työn rajattomuutta. Työajat venyvät, taukoja ei pidetä.
– Ajattelisin, että ajanhallinnasta on tullut sellainen hyvin keskeinen kysymys nykyisessä työssä. Mutta miten olisi mahdollista, että sen taidon kehittämisen kanssa ei jäisi yksin, Mattila-Holappa sanoo.
–Ajanhallintataitoja tarvitsee sekä yksittäinen työntekijä, että työyhteisö. Varsinkin etätöissä voi käydä niin, että työn priorisointia ei käydä kenenkään kanssa läpi, kun esihenkilö ei ole läsnä.
Mattila-Holappa sanoo, että työ on muuttunut verkostomaiseksi. Töitä tulee eri suunnasta, ja kokonaisuus ei välttämättä ole kenenkään muun kuin työntekijän itsensä tiedossa. Siksi keskustelut ja töiden läpikäyminen jonkun toisen kanssa auttavat työn hallintaa ja organisointia. Työn verkostomaisuus ja etätyö tuovat uusia haasteita myös esihenkilötyöhön.
Nuoret ovat kovilla, kun keskiluokka nauttii etätöistä isoissa asunnoissaan
Suomessa pomot eivät kuitenkaan vaadi liikaa, ainakin tämän kyselyn perusteella. Työntekijät väsyvät itse. Tosin monet työntekijät kokevat myös, että työnantaja ei osaa asettaa vapaan ja työn rajaa.
Korona-ajan etä- ja hybridityöskentely on laittanut työhyvinvoinnin ja jaksamisen koetukselle ympäri maailman.
Work Trend Index -tutkimuksesta nousee esiin myös asioita, joissa suomalainen työelämä erottuu edukseen: vain 29 prosenttia suomalaisista kokee, että työnantaja vaatii heiltä liikoja tällaisena aikana, kun globaalisti näin koki 37 prosenttia työntekijöistä. Suomessa myös erot johdon ja työntekijöiden työssä viihtymisen välillä ovat pienemmät kuin maailmalla keskimäärin
Vaikka työntekijöiden tuottavuus on pysynyt hyvällä tasolla, työntekijät Suomessa voivat huonommin kuin työntekijät maailmalla keskimäärin: suomalaisista työntekijöistä jopa 58 prosenttia kokee olevansa ylityöllistettyjä ja 45 prosenttia uupuneita, kun globaalisti osuudet ovat 54 ja 39 prosenttia. Samalla peräti 30 prosenttia suomalaisista kokee, että työnantaja ei välitä heidän työnsä ja vapaa-ajan tasapainosta, kun globaalisti näin ajattelee 19 prosenttia työntekijöistä.
Koronavuoden ovat kokeneet raskaimpana etenkin nuorimmat työntekijät, niin kutsuttu Z-sukupolvi, joista jopa 59 prosenttia Suomessa kertoo, että työ tuntuu erittäin haastavalta.
Microsoftin Harri Mikkasen mukaan kyseessä on sukupolviongelma. Hyväpalkkaiset johtajat ja asiantuntijat saavat nauttia isoissa asunnoissaan etätyöstä. Vasta työelämään tullut Z-sukupolvi taas kärsii.
– Johdollahan menee jopa paremmin, koska heidän ansiotasonsa on pysynyt ja heidän verkostonsa ovat jopa laajentuneet. He pystyvät joustavammin ja eri tavalla pitämään lomaa, Mikkanen sanoo.
Tuoreimmat työntekijät eivät välttämättä ole edes koskaan viettäneet aikaa toimistolla. He eivät ole omaksuneet työkulttuuria tai sitä, miten työ kuuluisi tehdä.
– He ovat nuoria, heillä on alhaisempi tulotaso. Ja samassa yksiössä saattaa olla toinenkin henkilö etätöissä. Ei heillä ole mahdollisuutta järjestää etätyötä samalla tavalla.
Nuoret kärsivät usein vanhempia työntekijöitä enemmän, koska heillä on vähemmän kokemusta työelämästä.
– Erityisesti työuran alussa tarvitaan sitä keskustelua ja toista henkilöä, jonka kanssa puhutaan tärkeimmistä tehtävistä ja työn mitoituksesta. Ja pidetään yllä palautumisen ja työhyvinvoinnin teemoja, Työterveyslaitoksen Pauliina Mattila-Holappa sanoo.
Hän pohtii, että työn rooli nuortenkin elämässä on kasvanut muun elämän kustannuksella.
– Työn osuus elämässä on voinut korostua, kun mahdollisuudet muihin elämänalueisiin ovat kapeutuneet. Pahiten tämä koettelee yksinasuvia työntekijöitä.
Work Trend Index -työelämätutkimukseen osallistui yli 30 000 etä- ja läsnätyötä tekevää ihmistä 31 maasta. Suomesta vastaajia oli noin 1 000. Kyselytutkimus toteutettiin verkossa tammikuussa 2021. Tutkimuksen teetti Microsoft ja sen on toteuttanut Edelman Data x Intelligence -tutkimuslaitos.
Lue lisää:
Mistä töitä? Tulevaisuus ei näytä hyvältä, vastavalmistuneiden työttömyys kasvussa
Työnantajat eivät näe ikääntyneiden syrjintää – Yli 55-vuotiaat kokevat työkykynsä huomattavasti paremmaksi kuin työnantajat arvioivat
Yli 25-vuotiaat hakivat korkeakouluihin nuorempia ahkerammin – korona sai monenikäiset hakemaan opiskelupaikkoja