Valtion koronatuet ovat nostaneet monen kunnan tilinpäätöksen plussalle viime vuonna. Kuntien talous on kuitenkin vain tilapäisesti hyvällä tolalla.

– Hetkellisesti kuntatalous näyttää hyvin valoisalta. Tukien jälkeen koittaa karu arki ja vuodet 2022 ja 2023 tulevat olemaan kuntataloudessa negatiivisia, sanoo Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen.

Vaikka tuet on pääosin maksettu edellisvuonna 2020, ne ovat tarkoitettu tilanteen helpottamiseen useiksi vuosiksi eteenpäin. Karhusen mukaan esimerkiksi erityissairaanhoidon, lastensuojelun ja mielenterveyspalveluiden kustannusten nousu vaikuttavat vielä usean vuoden eikä vastaavia korvauksia samassa mittakaavassa ole enää tulossa jatkossa.

– Uskomme, että koronatuet vahvistavat kuntia ottamaan seuraavat vaikeat vuodet vastaan, Karhunen sanoo.

"Kunnat olivat jo valmiiksi kontillaan"

Koronatuet ovat olleet pelastusrenkaana jo heikossa hapessa olleisiin kuntien taloustilanteisiin.

– Kunnat olivat jo valmiiksi kontillaan, kun korona tuli. Ilman koronatukia kuntakenttä ei olisi selvinnyt, kertoo Joensuun kaupunginjohtaja Kari Karjalainen.

Esimerkiksi Joensuun talous koheni viime vuonna valtion koronarahoituksen ansiosta. Kaupungin tilinpäätös on ennakkotietojen mukaan 4,5 miljoonaa euroa ylijäämäinen.

Kuopion kaupungin tilinpäätös näyttää viime vuodelta runsaan 19 miljoonan euron ylijäämää.

Muun muassa myös Nurmes, Lieksa ja Iisalmi ovat ilmoittaneet koronakompensaatioiden vaikuttaneen ylijäämään positiivisesti.

Tukien käyttö on kuntien vastuulla

Koronatuet ovat yleistukia kunnille, eikä niiden käyttöä valvota. Tukia ei myöskään peritä takaisin, sillä ne ovat tarkoitettu kunnan kassan vahvistamiseksi. Kunnat ovat saaneet tukia montaa eri kautta ja osa tuista on tarkoin kohdennettuja.

Esimerkiksi Joensuun kaupunki on maksanut sosiaali- ja terveyspalveluihin kohdennetuilla koronatuilla Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Siun Soten alijäämiä pois vuosilta 2018–2020.

Koronatukia jaettiin kaikille kunnille, vaikka pandemia ei ole iskenyt jokaiseen kuntaan samalla tavalla.

– Toki nekin kunnat, jotka eivät ole kokeneeet niin suuria menetyksiä, saivat reippaasti tukia, Minna Karhunen sanoo.

Koronatuilla positiviisia vaikutuksia

Tuet ovat tuoneet jo positiivisia vaikutuksia kuntiin. Kuntien talous ole romahtanut yhtä paljon, kuin mitä tukien mitoituksen yhteydessä oletettiin.

– Uutinen on mielettömän positiivinen. Ihmisiä ei ole irtisanottu tai lomautettu niin paljoa kuin oletettiin sekä taloudellinen kyky kriisin yli elämiseen on ollut parempi, Karhunen toteaa.

Silti Kuntaliiton mukaan kuntien tulevaisuus näyttää synkältä. Erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus tulee vaikuttamaan monien kuntien tuloihin.

Tuleva ja etenkin vuosi 2023 jännittävät myös Joensuun kaupunginjohtajana toimivaa Kari Karjalaista.

– Kaikilla kunnilla tulisi olla puskureita vuotta 2023 varten, Karjalainen toteaa.