“Se tauti ei voi olla totta, että se on tarua se tauti. Ajan kuluessa sain tietää, että se on oikea tauti.”

“Harmittaa, kun ei pääse kavereille enää kunnolla.”

“Mitä jos itselle tulee se koronavirus. Mitä mä sitten teen. Jos joutuu karanteeniin niin se on vähän inhottavaa.”

Näin kuvasivat tuntemuksiaan tammelalainen Leevi Saksa ja forssalainen Wilma Mansikkamäki tuoreessa #Koronapäiväkirjat-dokumentissa. Dokumentin tarkoitus on valottaa, millaista lasten ja nuorten arki on viimeisen vuoden aikana ollut korona-ajan keskellä.

Monen lapsen ja nuoren arki on vuoden mittaan täyttynyt etäopiskelusta ja kotona olemisesta.

Dokumentissa koululaiset Maija Hive, Tuuli Kantola ja Pinja Yli-kahrakuusi kertoivat etäopiskelun olleen aluksi kiehtovaa, kun koulua ei tarvinnut käydä valvovan silmän alla.

Hetken kuluttua etäkouluilun hohdokkuus oli kuitenkin poissa.

– Aika kauan koulutehtävissä aina kesti, kun oli sellaista, ettei pystynyt oikein kysymään keneltäkään opettajalta apua, tiivisti Yli-kahrakuusi.

“Olin vähän sillain, että mitä me nyt tehdään?”

Monen koululaisen kalenterit ovat käyneet tyhjiksi ja päivät pitkiksi, kun esimerkiksi harrastuksiin ei pääse ja kavereita ja sukulaisia ei ole voinut nähdä tavalliseen tapaan.

– Kun rajoitukset alkoivat olin vähän sillain, että mitä me nyt tehdään, kertoo Miro Antell.

Dokumentissa lapset kertovat, miten he ovat pitäneet kavereihin yhteyttä videopuheluilla. Kun kavereita ei saa tavata, on moni leikkinyt ja pelannut yksin kotona.

– Jotain tennispalloa salibandymailalla lätkin. Siinä se aika sitten menikin, kertoo korona-ajan harrastamisesta Hermanni Mäkinen.

#Koronapäiväkirjat-dokumentissa moni lapsi kuitenkin näkee asiassa myös valoisan puolen. Moni on oppinut tekemään kotona uusia asioita ja on ollut aikaa olla perheen kanssa.

– Mä oon ajatellu kaikkee iloista, että me palattais normaaliin arkeen ja korona ei tulisi enää ikinä takaisin, Leevi Saksa kertoo.

Aada Saksa kertoo korona-ajan tuntuneen siltä, että se ei lähde ikinä pois.

– Kyllä mä tiedän, että me palataan vielä normaaliin arkeen. Mutta entä jos pandemioita tulee uusia?, pohtii puolestaan Wilma Mansikkamäki.

Lapset ja nuoret kaipaavat selityksiä asioille

Dokumentin tuotannosta vastaa forssalainen Kulttuuriyhdistys Kuvio. Moni lapsi ja nuori saattaa olla hämmentynyt koronauutisoinnin keskellä ja kaipaisi selitystä asioille. Moni on myös saattanut jäädä yksin omien huoliensa kanssa. Kulttuuriyhdistys Kuvion kulttuurituottaja Minna Autio kertoo, että näistä havainnoista syttyi kipinä dokumentin tekemiselle.

– Meidän piti vuosi sitten pitää sellainen lasten ja nuorten videoleiri, jossa opetetaan dokumentin tekoa. Jossain vaiheessa huomasimme, että tämä on sen verran iso aihe, että ei se ihan yhdellä leirillä onnistu.

– Dokumentin tarkoitus on myös tuoda nuorten ääni esiin. Miten he kokevat asian, mitä he kaipaisivat ja millä lailla aikuiset voisivat auttaa heitä, kertoo Autio.

Dokumentin parissa on tehty töitä vuoden ajan. Lapset ja nuoret ovat itse päässeet osallistumaan sen kuvaamiseen ja tekemiseen. #Koronapäiväkirjat julkaistaan Kulttuuriyhdistys Kuvion Youtube-kanavalla perjantaina 9. huhtikuuta.

Elokuvan suunnittelusta ja käytännön tuotannosta vastasivat Kulttuuriyhdistys Kuvion Jussi Pellonpää, Antti Latva ja Minna Autio. Dokumenttiprojekti kuuluu Kuvion Taidetalo liikkeessä -hankkeeseen, jota rahoittavat LounaPlussa Leader sekä EU:n Maatalousrahasto.