Pitkittynyt yskä on koronapandemian aikana tavallistakin hankalampi vaiva. Yskijä saa ikäviä katseita, vaikka kyse olisi pitkäaikaisesta vaivasta eikä tarttuvasta taudista.
Itä-Suomen yliopiston keuhkosairauksien professorin Heikki Koskelan mukaan pitkittynyt yskä aiheuttaa potilaille stressiä.
– Pitkittynyt yskä rajoittaa ihmisten elämää aika paljon. Varsinkin korona-aikana tämä on korostunut. Kun ihminen yskii, kanssaihmiset aika herkästi ajattelevat, että tässä on nyt koronan kanssa tultu kauppaan tai muuhun yleiseen tilaan.
Normaalioloissakin krooninen yskä heikentää elämänlaatua, ja osa pitkittyneestä yskästä kärsivistä rajoittaa sosiaalista elämäänsä. Elokuvissa, teatterissa tai kokouksissa on ikävää köhiä. Öisin yskä voi häiritä omaa tai vieressä nukkuvan unta.
Pitkittyneen yskän syy ei aina löydy
Yskä on yleisimpiä lääkärikäyntien syitä. Heikki Koskelan mielestä lääkäriin onkin syytä mennä siinä vaiheessa, kun yskä on jatkunut kolme viikkoa.
Myös pitkittynyt yskä on yleinen vaiva. Yskä määritellään krooniseksi, kun se jatkuu yli kahdeksan viikkoa.
– Yskä on joillakin potilailla hyvin pitkäaikaista. Pienellä osalla se saattaa olla jopa kymmenien vuosien vaiva, Heikki Koskela sanoo.
Heikki Koskelan tutkimusryhmän muutaman vuoden takaisten tulosten mukaan yli kaksi kuukautta jatkuneesta yskästä kärsi tutkimushetkellä melkein kymmenesosa tutkituista työikäisistä. Samansuuntaisia tuloksia on saatu muistakin maista.
Tavallisia syitä pitkittyneen yskän taustalla ovat muun muassa krooninen nuha, astma ja krooninen ruokatorven tulehdus. Yskä voi olla myös jonkin lääkkeen, kuten verenpaineen ja sydäntautien hoidossa käytettävien ACE-estäjien haittavaikutus. Yskän taustalla voi olla myös esimerkiksi tupakointi.
Aina syytä ei kuitenkaan löydy. Heikki Koskelan mukaan noin 20–30 prosentilla potilaista pitkittyneen yskän syy jää epäselväksi.
Euroopan lääkevirasto arvioi, saako uudenlainen yskänlääke myyntiluvan
Kaikille yskäpotilaille ei tällä hetkellä ole tehokasta hoitoa. Hankalassa asemassa ovat varsinkin ne, joiden yskälle ei löydy syytä. Samoin ne, joilla taustalta löytyy esimerkiksi astma, mutta lääkitys ei tehoa.
– Nämä kaksi ryhmää ovat olleet hankaluuksissa, koska heille ei oikein ole olemassa hyvää yskänlääkettä, Heikki Koskela sanoo.
Osa näistä potilaista voi Koskelan mukaan saada merkittävää apua tulossa olevista uusista yskänlääkkeistä. P2X3-vastavaikuttajien lääkeryhmään kuuluvat lääkkeet toimivat hillitsemällä yskärefleksin yliherkkyyttä.
Pisimmällä näistä uusista yskänlääkkeistä on tällä hetkellä MSD-yhtiön gefapixant-lääke.
– Se ei ole ihmelääke. Tutkimukset kuitenkin viittaavat siihen, että se vähentää ihan objektiivisesti mitattujen yskähdysten määrää per vuorokausi, Heikki Koskela sanoo.
Gefapixantin myyntilupa-arvio on alkuvuoden aikana käynnistynyt Euroopan lääkevirastossa EMAssa. EMA ja Euroopan komissio päättävät, otetaanko lääke markkinoille EU-maissa. Myyntilupa-arvio kestää kokonaisuudessaan tavallisesti noin yhdeksän kuukautta, mutta käsittely voi viedä pidemmänkin ajan.
Heikki Koskela arvioi, että uudentyyppisillä lääkkeillä voitaisiin todennäköisesti auttaa ennen kaikkea niitä potilaita, joiden yskä on tyypiltään kuivaa. Sivuvaikutuksena lääkkeellä tehdyissä tutkimuksissa on esiintynyt makuaistin häiriöitä. Nämä sivuvaikutukset ovat poistuneet lääkkeen käytön loputtua.
Tutkimustieto voi auttaa kohdentamaan hoitoa paremmin
Tähän mennessä pitkittynyttä yskää on tutkittu lähinnä työikäisessä väestössä.
Työikäisistä saaduissa tutkimustuloksissa pitkittynyt yskä yleistyy iän myötä. Itä-Suomen yliopistossa onkin nyt aloitettu laaja eläkeikäisten pitkittyneeseen yskään ja sen taustasyihin kohdistuva tutkimus.
– Meillä ei ole aiheesta yhtään suurta tutkimusta, joka olisi suunnattu pääsääntöisesti hieman ikääntyneempään väestöön. Tieto, jota meillä on yskän taustasairauksista, perustuu tällä hetkellä pääasiassa nuorempiin henkilöihin, Heikki Koskela sanoo.
Uusi tieto voi auttaa myös kohdentamaan tulossa olevia lääkkeitä niille potilaille, jotka niistä oikeasti hyötyvät.
Lue myös:
Usko ja toivo vaikuttavat lääkkeen tehoon – myös tabletin värillä on väliä
Katso Yle Areenasta Prisma-dokumentti: