Kolumni

Kolumneja kirjoittaa laaja joukko Ylen ulkopuolisia tekijöitä.

Lue kolumneja
Kuuntele kolumneja Yle Areenassa

Vaikka kuntavaaleja siirrettiin, niin silti ne jo taas lähestyvät. Kuntavaalit, nuo kaikista epäseksikkäimmät vaalit. Listasin neljä asiaa, jotka kuntavaaleihin liittyen turhauttavat.

1. Epäpätevät ehdokkaat

Kuntavaaleissa on ehdolla yli 30 000 ihmistä. On hienoa, että ehdokkaat ovat moninainen joukko ihmisiä, jotka elävät eri elämäntilanteissa ja työskentelevät erilaisissa ammateissa. Kuntavaaleissa naapurin Peralle tai Pirkolle paikka voi irrota pienelläkin kampanjalla ja hyvin vähäisellä äänimäärällä – hyvässä ja pahassa. Joidenkin ehdokkaiden kryptisiä vaalisloganeita lukiessa tuntuu, etteivät kaikki heistä ole ihan kartalla, mihin hommaan ovat hakemassa. Tarjolla on jos jonkinmoista meemi-ainesta. Vaikka on asiatonta tehdä pilkkaa kenestäkään, niin huomaan silti ärsyyntyväni, että joku ”suht kujalla oleva tyyppi” tohtii hakea moninaista tietotaitoa vaativaan pestiin.

2. Valtakunnallisen keskustelun haastavuus

Kuntavaaleissa moni kysymys on aidosti lähellä ihmisten arkea. Tämä helpottaa keskusteluja oman kunnan ehdokkaiden kanssa, mutta isommassa mittakaavassa keskustelu on haastavaa. Yritäpä käydä ihmisiä kuntatasolla koskettavaa ja helposti lähestyttävää valtakunnallista keskustelua, kun kuntia on yli 300 ja kaiken lisäksi monessa niistä on aivan eri valtasuhteet puolueiden kesken. Vaikka esimerkiksi puolueiden puheenjohtajat tuovat puolueiden isoja linjoja esille, ei se auta hahmottamaan sitä, mitä joku ”linjaus” tarkoittaa juuri Kiteellä, Turussa tai Ivalossa. Päätösten vaikutukset voivat olla käytännössä hyvin erilaisia pikkupitäjässä ja isommassa kaupungissa.

3. Valta ja vaalit menevät sekaisin

Vaalien alla käytävä keskustelu on usein sekavaa. Kuntavaaleissa ehdolla olevien poliitikkojen vaikutusvallan hahmottaminen on äänestäjälle vaikeaa, jos kuntavaalikeskusteluissa puhutaan asioista, joista päätetään kunnanvaltuustojen sijaan eduskunnassa tai Euroopan parlamentissa.

Sekä median, puolueiden ja ehdokkaiden pitäisi yhdessä selkeästi viestiä siitä, mistä juuri kunnat päättävät. Valtuustossa voidaan päättää niin puistoon tulevasta merkkihenkilön muistolaatasta, hulevesimaksuista, kuin isoista kaavoituspäätöksistä, jotka vaikuttavat kaupunkiin vuosikymmeniksi eteenpäin. Sen sijaan kunnanvaltuustoissa ei säädetä Suomen lakia tai laadita valtion budjettia.

Välillä vaikuttaa siltä, että EU-tason ja eduskunnan päätösvaltaan kuuluvilla asioilla halutaan tietoisesti harhauttaa ja viedä keskustelu pois varsinaisesta kuntapolitiikasta.

Medialla on parannettavaa tämän kaiken selkeytyksessä. Sen sijaan, että media vuodesta toiseen keskittyy spekulatiivisten galluppien teettämiseen ja analysointiin, voitaisiin keskittyä kansalaisia oikeasti hyödyttävien ja informatiivisten kuntavaalijuttujen tekemiseen.

4. Kuntien vaikeaselkoiset nettisivut ja suppea viestintä

Yksi hyvä keino tsekkailla yksittäisen kuntapoliitikon aiempaa aktiivisuutta päätöksenteossa on tutkia kuntien nettisivuilta, mitä hän on valtuustossa puhunut ja millaisia aloitteita hän on tehnyt. Tämän tiedon avulla voi pohtia äänestääkö samaa ehdokasta uudelleen vai vaihtaako parempaan.

Puolueiden päätöksiä avaa puolestaan tarkempi katsaus muun muassa siihen, millainen budjetti on laadittu, ketkä siihen ovat sitoutuneet ja millä perustein. Useimpien kuntien nettisivut ovat kuitenkin niin huonosti rakennettuja, että näiden tietojen löytäminen on kohtuuttoman ison työn takana. Moni äänestäjä ei jaksa nähdä tällaista vaivaa. Tämä ei ole päätöksenteon läpinäkyvyyden kannalta hyvä.

Toivoisin kunnilta monipuolisempaa ja selkeämpää viestintää myös sosiaalisessa mediassa. Sen lisäksi, että kunnat herättävät keskustelua Instagramissa “kylän kivoimmista jouluvaloista” tai tarjoavat nettisivuilla ohjeita “keppihevosen tekemiseen”, ne voisivat kertoa selväsanaisesti somessa, mitä valtuuston kokouksessa on päätetty ja mitä seuraavalla kerralla käsitellään.

Kaikesta tästä huolimatta rakastan silti näitäkin kuntavaaleja! Minua ei kiinnosta veikkailla urheilutuloksia, mutta vaalitulosten spekulointi tuottaa kaltaiselleni vaali-intoilijalle suurta nautintoa. Onhan se nyt kutkuttavaa, kun jaetaan valtaa! Kunnissa päätetään meidän kaikkien arkeen vaikuttavista asioista.

Ja juuri kuntapolitiikassa löytyy myös puolueita yhdistäviä asioita. Esimerkiksi yhdessä parin vuoden takaisessa Helsingissä tehdyssä aloitteessa haluttiin vanha ratikka uusiokäyttöön kulttuuriratikaksi lähiöön. Aloitteen allekirjoittivat muun muassa osa perussuomalaisten, kokoomuksen, vihreiden ja vasemmistoliiton valtuutetuista. Kansalaisen mieltä lämmittää ajatus siitä, että persu ja cityvihreä istuvat yhdessä olusilla ratikassa, musiikista nauttien samalla, kun porvari ja vassari valssaavat keskenään.

Ina Mikkola

Kirjoittaja on toimittaja ja ohjaaja, joka rakastaa dokumenttien tekemistä ja katsomista. Vapaa-ajallaan hän harjoittelee vapaasukellusta ja kerryttää rusettikokoelmaansa.

Kolumnista voi keskustella 20.5. klo 23.00 saakka.