Afganistanin sota on Yhdysvaltain historian pisin sota, se on kestänyt jo lähes 20 vuotta. Joe Bidenista tuli tammikuussa neljäs USA:n presidentti, joka yrittää päästä Afganistanista ulos.
Biden on pakotettu jo presidenttikautensa alussa tekemään kipeitä valintoja. Joukkojen vetäminen pois Afganistanista ei ole helppo ratkaisu, mutta se saattaa olla pian edessä. Biden tuntee henkilökohtaisesti hyvin sen historian, joka selittää, miksi Afganistanin tilanne ovat niin hankala Yhdysvalloille.
Amerikkalaisille on käynyt samoin kuin toisille suurvalloille ennen heitä.
Aikansa mahtavin suurvalta, britti-imperiumi kävi Afganistanissa 1800- ja 1900-luvuilla kolme eri sotaa. Afganistan on strategisesti tärkeässä paikassa, Keski-Aasian keskellä, Intian niemimaan, Kiinan, Iranin ja Venäjän vanhan imperiumin välissä.
Britit oppivat vuosien varrella, että Afganistanissa vallan ottaminen oli helppoa, mutta vallan pitäminen vaati loputonta ja kallista sotaa. Vuoristoisen ja vahvojen heimokulttuurien hallitseman maan keskushallinto ei ole koskaan ollut vahva.
Sukupolvien ajan kestänyt sota
Afganistanissa on nyt sodittu yhtäjaksoisesti yli 40 vuotta. Neuvostoliitto hyökkäsi maahan vuonna 1979. Sekin luulin käyvänsä nopean sodan, haluamansa hallituksen tukemiseksi. Toisin kävi.
Sota maksoi Neuvostoliitolle yli 14 000 kaatunutta ja suunnattomasti rahaa. Hakattuaan kymmenen vuotta päätään Afganistanin vuoriin Neuvostoliitto vetäytyi 1989 sodasta, jota sillä ei ollut varaa käydä.
USA aseisti neuvostoliittolaisia vastaan taistelevia muslimisissejä, niin sanottuja mujahidin-joukkoja. Operaatiota pidettiin CIA:ssa pitkään sen historian menestyneimpänä, sillä sen katsottiin nopeuttaneen Neuvostoliiton romahdusta.
Enää CIA ei operaatiota hehkuta. Samalla kun operaatio saattoi nopeuttaa Neuvostoliiton romahdusta, se vahvisti fundamentalistien asemaa Afganistanissa.
Joe Biden oli ulkopolitiikkaa tiiviisti seuraava senaattori jo Neuvostoliiton Afganistanin sodan aikaan.
Tapelkoot keskenään
Kun Neuvostoliitto romahti ja sen tuki Afganistanin hallitukselle katkesi 1990-luvun alussa, Afganistan ajautui vuosikausiksi kaaokseen, kilpailevien sotapäälliköiden väliseen sisällissotaan.
Vuonna 1996 suuren osan maasta sai haltuunsa sunnilainen ääriliike Taliban. Se pystytti alueelleen äärimmäisen tiukkaan islamilaisen lain tulkintaa perustuvan hirmuhallinnon, jossa varsinkin naisten asema oli pöyristyttävän huono.
1990-luvun lopulla kansainvälinen yhteisö alkoi väsyä Afganistanin ikuiseen kriisiin. Maailma alkoi kääntää selkänsä kaoottiselle maalle ja monet ajattelivat, että tapelkoot siellä keskenään. Se oli virhe, joka kostautui syyskuussa 2001.
Syyskuun 11. päivä muutti maailmaa
Syyskuun 2001 terrori-iskut Yhdysvaltoihin toivat Afganistanin taas maailman keskiöön. Taliban ei suinkaan ollut vastuussa iskuista, mutta maassa oleileva Osama bin Laden ja hänen al-Qaida verkostonsa olivat.
Taliban ei suostunut luovuttamaan al-Qaidan johtoa amerikkalaisille, ja seurauksena oli nopea sota.
Taliban kaatui nopeasti, kun sitä vastustavista ryhmistä koostuneet niin sanotut Pohjoisen-liiton joukot saivat tuekseen maailman suurimman sotilasmahdin ja Naton sotakoneen.
Senaattori Joe Biden tuki tuolloin voimakkaasti Yhdysvaltain hyökkäystä Afganistaniin.
Jo joulukuussa 2001 Yhdysvaltain presidentti George W. Bush julisti:
– Sotajoukkojemme, liittolaistemme ja Afganistanin urheiden taistelijoiden ansiosta Talibanin valtakausi on päättymässä.
Amerikkalaiset tekivät kuitenkin saman virheen kuin venäläiset ja britit.
He kuvittelivat voittaneensa sodan, vaikka vastapuolella ei ollut aikomustakaan luovuttaa.
Sekä al-Qaidan Osama bin Laden että Talibanin ylin johto onnistuivat pakenemaan. Amerikkalaisten huomio kääntyi pian aivan toisaalle, Irakiin.
Taliban kerää voimiaan
Kansainvälinen yhteisö pystytti Naton johdolla Afganistaniin valtavan turvallisuusoperaation, johon suomalaisetkin ovat osallistuneet merkittävällä tavalla.
Kansainvälinen yhteisö tuki miljardeilla muun muassa maan jälleenrakennusta, naisten aseman parantamista ja demokratian kehittämistä. Afganistan sai uuden perustuslain ja maassa onnistuttiin järjestämään vapaat vaalit.
Mutta väkivalta jatkui vuodesta toiseen.
Taliban sai omaksi hämmästyksekseen järjestäytyä uudelleen Pakistanin puolella rajaa. Se odotti kärsivällisesti, vahvistui ja alkoi pikkuhiljaa kerätä uudelleen kannatusta.
Kesällä 2006 sota kiihtyi rajusti, itsemurhapommittajien iskut lisääntyivät ja Nato-maiden sotilastappiot nousivat.
Barack Obama ensin lisää joukkoja, sitten vetää niitä pois
Vuonna 2008 valittu uusi presidentti Barack Obama lupasi lopettaa Bushin aloittamat epäsuositut sodat. Se oli helppo luvata, vaikeampi toteuttaa.
Yhdysvallat lisäsi joukkojensa määrän yli sataan tuhanteen ja yritti käyttää samanlaisia sissisodan vastaisia toimia kuin Irakissa. Mutta kun Obama samalla lupasi amerikkalaisille joukkojen vetämistä pois sopivalla aikataululla, niin Taliban ja muut vastapuolet tiesivät, ettei heidän tarvinnut kuin odottaa amerikkalaisten väsymistä.
Obaman varapresidentti Joe Biden ei uskonut alun perinkään joukkojen lisäämisen auttavan tilanteen ratkaisussa.
Vuonna 2014 turvallisuusvastuu siirtyi virallisesti Natolta Afganistanin hallitukselle, mutta Nato-joukot eivät silti poistuneet maasta.
Donald Trumpin vuoro
Alkuperäinen syy Yhdysvaltain Afganistaniin menolle oli sen estäminen, että islamistiterroristit voisivat käyttää maata suoja-alueena. Se ongelma ei ollut kadonnut mihinkään, päinvastoin. Myös Isis-taistelijat löysivät tiensä Afganistaniin.
Donald Trump lupaili hänkin sodan lopettamista. Mutta myös Trumpille selvisi, ettei Afganistanin jättäminen ollut mikään yksinkertainen asia. Trumpin kauden alkupuolella Yhdysvallat pudotti suurimman ei-ydinasepomminsa, niin sanotun kaikkien pommien äidin Isisin epäiltyyn pesäpaikkaan vuoristossa.
Isis ja Taliban edustavat erilaista islamilaista koulukuntaa ja perinnettä. Mutta köyhässä maassa silläkin oli merkitystä, että ainakin jonkin aikaa Isis pystyi maksamaan taistelijoilleen parempaa palkkaa kuin Taliban.
Nyt osa entisistä Isis-taistelijoista on saatu luopumaan kapinasta. Mutta uudenlaisen elämän rakentaminen ei ole helppoa maassa, jossa ei ole nähty rauhaa sukupolviin.
Trumpin ja Talibanin rauhansopimus
Lopulta viime vuoden helmikuussa Trumpin hallinto teki Talibanin kanssaan sopimuksen. Vain neljäsivuisessa sopimuksessa Yhdysvallat lupaa vetää joukkonsa Afganistanista tämän vuoden toukokuun ensimmäiseen päivään mennessä. Vastavuoroisesti Taliban lupaa, ettei se salli hallitsemaansa aluetta käytettävän Yhdysvaltain tai sen liittolaisten vastaisen terrorin tukemiseen.
USA antoi myös lupauksia Kabulissa toimivan Afganistanin hallituksen puolesta. Taliban ja Afganistanin hallitus aloittivat rauhanneuvottelut viime syksynä, mutta käytännössä niissä ei ole edetty lainkaan. Kumpikin osapuoli haluaa odottaa nähdäkseen, mitä Bidenin hallinto tekee.
Trumpin hallinnon tekemä sopimus pakottaa Bidenin nopeasti ottamaan kantaa Afganistaniin. Trump myös vaikeutti Bidenin tilannetta joulukuussa supistamalla USA:n joukkoja Afganistanissa rajusti juuri ennen presidentin vaihtumista. Virallisesti maassa on 2 500 amerikkalaissotilasta, käytännössä hieman enemmän. Afganistanissa olevien Nato-joukkojen kokonaisvahvuus on vajaa 10 000.
Bidenin vaikea valinta
Erilaiset turvallisuuspolitiikan ja Afganistanin asiantuntijat Yhdysvalloissa ovat viime viikkoina esittäneet täysin vastakkaisia näkemyksiä siitä, mitä Bidenin pitäisi tehdä.
Afganistanin hallitus nojaa täysin ulkomaiseen tukeen. Mutta se hallinto on myös kiistatta äärimmäisen korruptoitunut, mikä on turhauttanut kansainvälistä yhteisöä jo vuosikausia.
Toisaalta pelkona on, että Afganistanin hallitus romahtaa ja seurauksena on 1990-luvun kaltainen täysi anarkia ja sisällissota, etniset puhdistukset, Talibanin ääri-islamistinen hirmuhallinto tai joku yhdistelmä näistä.
Talibanin hallinnassa on jo noin puolet Afganistanin maa-alasta, mutta suuremmat kaupungit ovat edelleen maan hallituksen hallinnassa.
Mitään takeita siitä, että Taliban noudattaa lupaustaan estää Afganistanin käyttämisen terrorin tukemiseen ei myöskään ole.
Viime helmikuun jälkeen Taliban on vältellyt iskuja amerikkalaisia vastaan, mutta muuten sota jatkuu edelleen. Vähintään 10 000 afganistanilaista on kuollut Talibanin ja USA:n sopimuksen teon jälkeen.
Taliban on myös alkanut systemaattisesti murhata toimittajia, kansalaisjärjestöjen edustajia ja älymystöä. Eli juuri sitä kansalaisyhteiskuntaa, jota maahan on länsimaisella tuella vuosikausia rakennettu.
Viime viikolla Biden arveli, että vetäytyminen vappuun mennessä ei tule toteutumaan.
– Toukokuun ensimmäisen päivän määräajan noudattaminen on vaikeaa, pelkästään taktista syistä. Mutta tarkoitukseni ei ole pysyä siellä pitkään, Biden sanoi lehdistötilaisuudessa viime torstaina.
Bidenin mukaan ei ole näköpiirissä, että amerikkalaisjoukkoja olisi Afganistanissa vielä ensi vuonna.
Biden haluaa ilmeisesti ostaa lisäaikaa. Hänen hallintonsa etsii myös kuumeisesti uusia diplomaattisia ratkaisuja rauhan edistämiseksi.
Mutta jos amerikkalaiset eivät lähde vappuun mennessä, Taliban saattaa kokea sen petoksena ja kiihdyttää iskuja amerikkalaisia vastaan.
Lehtitietojen mukaan Yhdysvaltain asevoimien komentaja, pitkään Afganistanissa palvellut kenraali Mark Milley vetosi jokin aika sitten Afganistanin tilannetta käsitelleessä kokouksessa kiihkeästi sen puolesta, että Yhdysvallat ei vetäisi joukkoja maasta pois.
Varsinkin sotilaiden on vaikea hyväksyä, että 1 000 miljardia dollaria ja tuhansia kaatuneita amerikkalaissotilaita maksaneessa sodassa on lopulta saavutettu kovin vähän.
Lue lisää:
Stoltenberg: Natossa ei tehty päätöstä Afganistanin operaation tulevaisuudesta
Nato saattaa pysyä Afganistanissa aiottua pidempään – Kaikkonen Suomen osallistumisesta: Suomi seuraa kansainvälisten joukkojen päätöstä