Kevät on alkanut. Auringonpaiste sulattaa lunta Kuopion Maaningalla, missä Itä-Suomen aluehallintoviraston ylijohtaja Soile Lahti istahtaa terassin rappusille. Takana on tiukka vuosi. Lahti aloitti avin ylijohtajana tammikuussa 2020. Maaliskuussa Suomi oli poikkeusoloissa.
Soile Lahti on työskennellyt lähes koko työuransa johtotehtävissä. Lahdesta voi saada kuvan, että hän pystyy olemaan vakaa johtaja tilanteessa kuin tilanteessa. Mutta on hän myös joutunut pakkaamaan omien tunteiden myllerryksen pois mielestä päästäkseen eteenpäin.
Esimerkiksi siinä vaiheessa, kun Lahti oli päättämässä ensimmäisistä kokoontumisrajoituksista, olo oli epäuskoinen. Koronaviruksen nopeus yllätti.
Työnsä ylijohtajana hän aloitti ajatuksella, että perehtyy rauhassa, alkaa viedä uutta strategiaa käytäntöön ja avia lähemmäksi ihmistä.
– Koronan myötä olinkin julkisen vallan ytimessä rajoittamassa kansalaisten perusoikeuksia, Lahti muistelee.
Vaatimuksia satelee niin tiukemmista rajoituksista kuin niiden purkamisesta
Keväällä 2020 elettiin pelon aikakautta. Aviin tuli paljon vetoomuksia ja vaatimuksia, että Suomessa pitäisi tehdä vielä enemmän rajoitustoimia. Myös sellaisia, jotka eivät perustuneet lakiin.
– Silloin joutui puolustamaan oikeusvaltioperiaatetta. Muistuttaa ihmisiä, että kaikki toiminta perustuu lakiin ja hallinto ei voi mielivaltaisesti päättää ihmisten perusoikeuksista.
Sen sijaan viime syksynä, kun tartuntamäärät lähtivät uudelleen kasvuun, vetoomuksissa ollaan vaadittu yhteiskunnan avaamista.
– Pitikin perustella, miksi kokoontumisrajoituksia tehdään uudelleen.
Tällä hetkellä on samaan aikaan ihmisiä, jotka vaativat tiukempia rajoituksia, ja ihmisiä, joiden mielestä rajoitukset pitäisi purkaa.
Tapahtumajärjestäjille ymmärrystä – asiassa on silti iso mutta
Yksi vaikeimmista asioita on ollut tapahtuma-alan tilanne.
– Vaikka tietää, miten tauti leviää ja mitkä faktat ovat, sydän vuotaa verta niitä päätöksiä tehdessä.
Lahtea on haastettu tapahtumien järjestämisestä monta kertaa.
– Mitkään tapahtumajärjestäjien turvallisuusteot eivät kuitenkaan auta, koska nyt joudutaan huomioimaan, mitä kaikkea muuta tapahtuman ympärillä on. Kuten ihmisten sosiaaliset kontaktit esimerkiksi kodeissa ennen keikalle menoa tai jonottaessa paikan päälle.
Kotien maskinkäyttö ei kuulu aville. Mutta sen sijaan koronasta viestiminen kuuluu. Lahti onkin miettinyt, miten sitä voisi parantaa.
Mikä on paras tapa vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen?
Soile Lahti komppaa tasavallan presidentti Sauli Niinistöä, joka on sanonut: "Rajoituksista pääsee vain niitä noudattamalla."
Lahti pohtii, onko oikeudellinen sääntely kuitenkaan paras tapa vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen tässä asiassa. Keskustelua käydään sen ympärillä, mitä rajoitetaan. Kaikki ihmiset eivät kuitenkaan vapaaehtoisesti rajoita elämäänsä.
Nyt sääntelyä voidaan kohdistaa vain osaan ihmisten välisestä kanssakäymisestä. Yksityiselämä jää kokonaan ulkopuolelle.
Nyt pitäisi löytää sellainen tapa viestiä, joka synnyttäisi yhteishengen taltuttaa virus. Lahden mielestä siihen tarvitaan uutta osaamista, ihmisten käyttäytymisen parempaa ymmärtämistä ja uudenlaista viestintää.
– Tarvitsemme myös näkymän ulos pandemiasta. Mitä tapahtuu, kun tämä ohi.
Sen lisäksi tarvitaan lisää toiveikkuutta. Lahti on huolissaan lapsista ja nuorista.
– Tämä painaa meidän jokaisen mieltä.
Kokemus helpottaa päätöksentekoa
Lahti on tehnyt päätöksiä välillä sydän verta vuotaen, mutta itse prosessi on kokeneelle johtajalle helppo. Varsinkin nopeissa tilanteissa auttavat kokemus ja intuitio.
– Mitä pidempään on tehnyt töitä johtotehtävissä, sitä helpompi on luottaa omaan ensituntumaan asiassa.
Kun käsittelyssä on laaja kokonaisuus, Lahti lukee läpi huolellisesti kaiken asiaan liittyvän materiaalin. Ratkaisu löytyy usein samalla.
– Päätöksien tekeminen ei ole minulle mikään peikko, vaan se kuuluu johtajan työhön.
Päättämällä johtaja näyttää alaisilleen suuntaa eteenpäin.
– Jos siinä ei onnistu, ei onnistu työssään.
Kaikkein hankalinta on, jos vaikea tilanne jää vellomaan päälle pitkäksi aikaa.
Palautetta tulee koronatoimista, mutta myös siitä, että on nainen
Palautetta johtajan on turha pelätä, koska sitä saa aina.
– Yleensä palautetta tulee asian molemmista ääripäistä, joten silloin tietää, että ratkaisu ei ole ollut yksipuolinen.
Lahti haluaa käydä myös asiakaspalautteita läpi itse.
– Haluan tietää, mikä kokemus ja ajattelu takana on. Miten meidän toiminta koetaan, onko jotain mistä voi oppia.
Avin ylijohtajana hän on saanut myös vihapostia.
– Jos kyseessä on selvästi jonkun pahanolon oksennus minulle, en reagoi ollenkaan vaan poistan viestit.
Sen sijaan asiallisiin kriittisiin viesteihin Lahti pyrkii vastaamaan. Hän käy mielellään keskustelua muun muassa Twitterissä.
– Haluan selvittää, mistä on kyse, vaikka Twitterissä keskustellaan aina välillä hyvin kielteisen kuplan sisällä. Mutta jos asia henkilöityy, lopetan keskustelun samantien.
Lahti on saanut viime aikoina myös muutamia some-viestejä, jotka ovat liittyneet siihen, että hän on nainen.
– Ajattelen, että viesti tulee silloin ihmiseltä, joka ei tiedä kuka minä olen, ja minkälainen ihminen minä olen. Sellainen kommentointi on aivan arvotonta.
Nais–mies-asettelu on leijunut puheissa ja kirjoituksissa siitä lähtien, kun koronaepidemiatilannetta alettiin hoitaa naisministerien johdolla.
Keskusteluissa Lahti soisi päästävän siihen, millaisia piirteitä hyvällä johtajalla ylipäätään on ilman, että asia sukupuolitetaan. Hän ei pidä sanasta naisjohtajuus.
– Tunnen miehiä, joilta löytää naisjohtajuuteen liitettyjä piirteitä ja naisia joilta ne puuttuvat kokonaan, hän sanoo.
Parhaansa tekeminen kannustaa eteenpäin
Soile Lahti on hakeutunut aina haasteellisiin tehtäviin. Hän haluaa ponnistella työssään. Tavoitella uutta ja saavuttaa tunteen, että on tehnyt parhaansa. Ellei näin olisi, hän lähtisi itse kehittämään jotain, joka veisi eteenpäin.
Ponnistelemaan Lahti on päässyt monta kertaa.
Ollessaan Maaningan kunnanjohtajana kunta lähti ensin mukaan uuteen sote-yhteistyöhön, mutta parin vuoden kuluttua päätettiinkin jo liittyä osaksi Kuopion kaupunkia.
Fimean hallintojohtajana Lahti oli siinä vaiheessa, kun laitoksen päätoimipaikka-asia velloi Kuopiosta Helsinkiin. Talon sisälläkin oli haasteensa. Poliittisissa puheissa Helsinki vei ja Kuopio tuli perässä. Kohta tilanne oli kääntynyt toisinpäin. Loppujen lopuksi päätoimipaikka jäi Kuopioon.
Vammautuneille ja hoivapalveluja tarjoavassa Vetreassa toimitusjohtaja Soile Lahti veti läpi yhteistoimintaneuvottelut, joiden seurauksena jouduttiin irtisanomaan yli 100 työtehtävää. Samaan aikaan kovassa kilpailutilanteessa sorvattiin kasaan uutta strategiaa.
Pesti Pohjois-Savon työ- ja elinkeinotoimiston johtajana oli suorastaan rauhallinen suvantovaihe Lahdelle, vaikka samanaikaisesti hoidettu toinen virka ely-keskuksen hallintojohtajana ja maakuntauudistuksen hallinnon vastuuvalmistelijana täyttivät joskus kalenterin.
Nyt avin ylijohtajana uran pisin tiukka paikka on jatkunut yli vuoden.
Vaikeissa tilanteissa pärjääminen on kuitenkin loppujen lopuksi yksinkertaista. Kun johtaja tietää tavoitteensa ja lainsäädännön reunaehdot, ja on tehnyt parhaansa niiden eteen, on tehnyt sen mitä tarvitsee.
– Joka ilta pitää pystyä katsomaan itseään peiliin niin, että tietää toimineensa oikein juridisesti, inhimillisesti ja annettujen tavoitteiden puolesta.
Lue lisää:
Harva asutus ja syrjäinen sijainti ovat suojanneet Itä-Suomea koronaepidemian kovimmilta kolhuilta – lopulta kyse on kuitenkin sattumasta