Jyväskylä on saanut viime vuoden tilinpäätöksensä valmiiksi, ja kaupungin talous toteutui vahvasti positiivisena: tulos oli liki 16,5 miljoonaa euroa plussalla ja lainakanta pieneni yli 24 miljoonalla eurolla.
Vuosikate oli poistoista peräti 130 prosenttia, kun tasapainoisen talouden tunnusmerkki on se, että vuosikate kattaa poistot.
Alkuperäisten laskelmien mukaan Jyväskylä oli jäämässä lähinnä koronaviruksen vuoksi jopa 50 miljoonaa euroa miinukselle. Miinusmerkki koski käytännössä kaikkia Suomen kuntia ja kaupunkeja, joten valtio päätti kertaluonteisesta tuesta kunnille.
Jyväskylä sai koronatukea 44,3 miljoonaa euroa.
Se nosti viime vuoden vuosikatteella mitattuna Jyväskylän talouden kaikkien aikojen parhaaksi.
– Mutta viime vuosi ei kertaluonteisten erien vuoksi ole vertailukelpoinen aiempien vuosien kanssa, sanoo kaupunginjohtaja Timo Koivisto.
Koronavirus aiheuttaa edelleen kaupungille lisämenoja ja väheneviä tuloja. Lisätukea tulee vielä, mutta se on selvästi viime vuotta pienempi. Sen jälkeinen tukitilanne on tuntematon.
– On kysytty, että ylikompensoiko valtio koronatilannetta. Pelkästään viime vuoden lukuja katsottaessa kyllä, mutta kokonaisuutta katsottaessa tuskin. Koronalaskun suuruutta tai edes eräpäivää ei tiedä vielä kukaan, Koivisto sanoo.
Kaiken kaikkiaan Jyväskylän taloustilanne on Koiviston mukaan vakaa ja muihin suuriin kaupunkeihin verrattuna jopa hyvä. Tasapainottamisen tarvetta kuitenkin on. Osittain asioista on jo päätetty, mutta noin 20 miljoonan euron edestä olisi vielä tasapainotettavaa.
– Se ei mitenkään välttämättä tarkoita leikkauksia. Meillä on suurten kaupunkien pienimmät menot asukasta kohden, mutta myös pienimmät tulot. Jos tulopuolta saadaan nostettua, säästötarve pienenee, Koivisto sanoo.