Kuopion kaupungin tilinpäätös näyttää viime vuodelta runsaan 19 miljoonan euron ylijäämää. Tulos on monien eri osien summa, mutta valtion maksamilla koronatuilla on suuri rooli.
Kaupunginjohtaja Jarmo Pirhonen toteaa tilinpäätöstiedotteessa, että positiivinen tulos ei korjaa kaupungin talouden rakenteellisia ongelmia.
Kuopio sai valtiolta koronakompensaatiota 32 miljoonaa euroa. Lisäksi valtio korotti kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta, mikä toi Kuopiolle 5,6 miljoonaa lisää verotuloja. Lisäksi muita valtionavustuksia joukkoliikenteeseen ja opetukseen tuli 4,5 miljoonaa euroa. Yhteensä Kuopion saamat koronatuet olivat siis 46,5 miljoonaa euroa.
Kuopion kaupungin ylijäämään vaikutti myös kuntatekniikkalaitoksen yhtiöittämisestä syntynyt kirjanpidollinen satunnainen yhdeksän miljoonan euron myyntivoitto.
Kaupungin saamat verotulot kasvoivat 22 miljoonaa euroa 486 miljoonaan euroon, eli lähes viisi prosenttia.
Henkilöstösäästöt toteutuivat, työntekijämäärä väheni
Menopuolella terveydenhuollon ja hoivapalvelujen menot kasvoivat seitsemän miljoonaa euroa. Kaupungin maksama työmarkkinatuen kuntaosuus kasvoi yli miljoona euroa. Asiakasmaksuista, lipputuloista, vuokratuloista ja muista myyntituloista kaupunki menetti koronavuonna yli kahdeksan miljoonaa euroa.
Viime vuodelle yt-neuvottelujen tuloksena oli asetettu kuuden miljoonan euron säästö henkilöstömenoista. Lopulta henkilöstömenoista karsiutui 8,4 miljoonaa euroa talousarvioon verrattuna. Kaupungin työntekijämäärä väheni yli 70 henkilötyövuodella.
Kuopio investoi vuonna 2020 noin 82 miljoonalla eurolla. Lainamäärä kasvoi 63 miljoonaa euroa, noin 500 eurolla asukasta kohden. Lainaa oli vuoden lopussa runsaat 3800 euroa asukasta kohden.
Kuopio nousi viime vuonna Suomen kahdeksanneksi suurimmaksi kaupungiksi, kun asukasluku kasvoi lähes tuhannella asukkaalla. Kuopiolaisia oli vuoden lopussa 120 246.