Länsi-Afrikassa puhjennut ebolaepidemia näyttää helpottaneen ainakin tältä erää. Maailman terveysjärjestö WHO kertoi keskiviikkona, että viimeinen tiedossa oleva ebolapotilas on päässyt sairaalasta Guineassa.
Uusia ebolatapauksia ei ole havaittu Guineassa maaliskuun 4:nnen jälkeen. Siitä on kulunut 21 päivää, mikä on ebolan keskimääräinen pisin itämisaika.
Länsi-Afrikassa on tuoreessa muistissa edellinen ebola-aalto. Pahin tähän asti tunnettu ebolaepidemia tappoi vuosina 2013–2016 yli 11 000 ihmistä.
Siksi WHO:n Guinean-maajohtaja sanoo uutisia virstanpylvääksi.
– Rajoittamistoimet näyttävät tuottaneen tulosta. Ainakin ensimmäistä tapausrypästä on pystytty seuraamaan tarkasti, WHO:n Guinean-maajohtaja Georges Ki-Zerbo sanoo Ylelle puhelinhaastattelussa.
Hyviä uutisia saatiin alkuviikosta myös Kongon demokraattisesta tasavallasta, jonka itäosassa ebola on levinnyt alkuvuodesta. Myös siellä viimeinen ebolapotilas on saanut puhtaat paperit, YK kertoo.
Vielä on kuitenkin hieman liian aikaista juhlia voittoa taudista.
Sekä Guineassa että Kongossa on nyt käynnistynyt laskuri, joka juoksee 42 päivän ajan. Jos uusia ebolatartuntoja ei sinä aikana ilmaannu, WHO julistaa epidemiat virallisesti päättyneeksi.
Valvonta jatkuu vielä pitkään
Ebola on viruksen aiheuttama verenvuotokuume. Tartunnan saaneista noin puolet kuolee.
Jos tämänkertaisia epidemioita vertaa koronapandemiaan, rekisteröityjen tartuntojen määrä on ollut pieni.
Guineassa ebolatartuntoja oli maan terveysviranomaisten mukaan helmi-maaliskuussa 18, joista 14 on varmistettu. Tartunnan saaneista yhdeksän on kuollut.
Kongon demokraattisessa tasavallassa tartuntoja rekisteröitiin helmikuun alusta 12. Kuolleita Pohjois-Kivun maakunnan epidemia-alueella oli kuusi.
– Ebola on niin tarttuva ja vaarallinen tauti, että yksikin tapaus käynnistää epidemian, muistuttaa WHO:n Ki-Zerbo.
Kokonaan vaara ei ole ohi edes 42 päivän kuluttua. Viranomaiset ja kansainväliset järjestöt ovat varpaillaan pitkään sen jälkeenkin.
– On tärkeää jatkaa valvontaa epidemian keskuksessa ja lähialueilla, jottei yhtään tartuntaketjua jää huomaamatta.
Viime kerta opetti nopean reagoinnin
Ebolaa on esiintynyt Afrikassa enimmäkseen Keski- ja Itä-Afrikassa. Kongon demokraattisessa tasavallassa epidemioita on ollut viime vuosina useita.
Länsi-Afrikan edellinen ebolaepidemia sai alkunsa juuri Guineasta, josta tauti levisi naapurimaihin kuten Liberiaan ja Sierra Leoneen.
Tilanne äityi niin pahaksi osin siksi, että ebola oli näissä maissa uutta, eikä siihen ollut rutiineja, WHO:n Ki-Zerbo sanoo.
Tällä kertaa kokemusta ja tietoa oli, ja havainnot käynnistivät viime kuussa varotoimet suhteellisen nopeasti. Guineassa terveysviranomaiset ja kansainväliset järjestöt ryhtyivät eristämään ja hoitamaan tartunnan saaneita ja jäljittämään kontakteja.
Epidemia ei tiettävästi levinnyt Guineassa maantieteellisesti kovin laajalle. Toistaiseksi ei ole merkkejä siitä, että tauti olisi levinnyt myöskään maan rajojen ulkopuolelle.
– Myös naapurimaat ovat valmiudessa, valvovat rajoja, viestivät ja tutkivat saamiaan hälytyksiä. Tämä on opittu viime kerrasta, Georges Ki-Zerbo sanoo.
Rokote aseena tautia vastaan
Olennainen ero aiempaan on myös se, että ebolan torjunnassa on heti apuna rokote.
Rokotetta kehitettiin Länsi-Afrikan edellisen epidemian aikana, ja sitä on sen jälkeen käytetty Kongon demokraattisessa tasavallassa.
Guineassa rokotukset saatiin käyntiin helmikuun loppupuolella, ja rokote on annettu meneillään olevan epidemian aikana yli 4 000 ihmiselle. Rokotuksia annetaan tartunnan saaneen lähikontakteille ja joissain tapauksissa myös näiden kontakteille.
Rokotukset on annettu pääosin guinealaisin voimin. Edellisen epidemian aikana maassa koulutettiin paljon terveydenhuollon henkilöstöä, jotka ovat olleet myöhemmin WHO:n lähettäminä hoitamassa myös Kongon epidemioita.
– Kyse on todellisista ammattilaisista, Ki-Zerbo sanoo ja pitää rokotuskampanjaa menestyksenä.
Myös kriittisiä ääniä kuuluu
Vaikka ebolasta on edellisen epidemian jäljiltä paljon tietoa, rokotteeseen on suhtauduttu Guineassa myös epäilevästi. Osa ihmisistä on jättänyt sen ottamatta.
WHO:n Guinean-maajohtaja Georges Ki-Zerbo kuittaa, että rokotteiden epäily on yleismaailmallinen ilmiö.
Kansainvälisen Punaisen Ristin edustaja sanoi aiemmin maaliskuussa uutistoimisto AFP:lle, että myös totutuista hautajaisperinteistä poikkeamista on paikoin Guineassa vastustettu.
Ebolavirus tarttuu suorassa kosketuksessa sairastuneen tai kuolleen eritteisiin. Siksi vainajia ei saisi epidemian aikaan koskettaa.
– Taudin paluu pelottaa, siihen liittyy paljon traumoja, tulkitsi johtaja Emanuele Capobianco IFRC:stä uutistoimisto AFP:lle vastustuksen syitä.
Lue tästä juttu Sierra Leonesta siitä, kuinka monet ebolasta selvinneet kärsivät sairauden seurauksista vielä vuosia myöhemmin.
Tutkimus: Virus näyttää säilyvän vuosia
Ebolavirus on afrikkalaisen hedelmälepakon virus, joka voi tarttua ihmiseen ja sen jälkeen ihmisestä toiseen.
Uuden tutkimuksen mukaan Guineassa tänä vuonna puhjenneessa epidemiassa näyttää kuitenkin olevan uusi piirre.
Kolme tutkimusryhmää on päätynyt tulokseen, että Guinean tämänhetkinen viruskanta ei juuri eroa viruksesta, joka aiheutti Länsi-Afrikan edellisen epidemian 2013–2016.
Tämä viittaisi siihen, että virus on voinut säilyä taudista selvinneen elimistössä siitä saakka ilman, että se on aiheuttanut kantajalleen oireita.
Ebolaviruksen on jo aiemmin tiedetty säilyvän ihmisen elimistössä pitkään. Guineasta tiedetään vuodelta 2016 tapaus, jossa virus säilyi siemennesteessä ja tarttui ihmisestä toiseen yli 500 päivää kantajansa tartunnan jälkeen.
– Mutta se, että uusi epidemia puhkeaa piilevästä tartunnasta viisi vuotta myöhemmin, on pelottavaa ja uutta, sanoo ranskalaisen Montpellierin yliopiston tutkija Eric Delaporte Science-lehdessä.
Lue myös:
Neljä ihmistä kuollut ebolavirukseen Guinean tasavallassa (14.2.)
Suomalaisen avustustyöntekijän vaikea tehtävä: Miten estää ebolaa leviämästä miljoonakaupunkiin Kongossa? (3.7.2019)
Ebola vei Ibrahimin koko suvun – Nuori mies selvisi viruksesta, mutta sairauden leima ei hellitä (3.2.2018)