Kova vai pehmeä linja?

Siinä asetelma, kun EU-maiden johtajat aloittavat tänään Eurooppa-neuvoston kaksipäiväisen huippukokouksen.

Pöydällä on neljä kysymystä. EU-johtajat pohtivat Turkki-suhteiden uudelleenlämmittelyä ja suhtautumista Venäjään. Kevään huippukokoukselle tyypillisesti asialistalla on myös, miten sisämarkkinoita ja digitaloutta piiskataan eteenpäin.

Pääroolin varastaa kuitenkin jälleen koronatilanne.

Kovan tai pehmeän linjan valinta pätee myös Turkkiin ja Venäjään, mutta ennen kaikkea kiistoihin koronarokotteista. EU-maat ovat tammi–maaliskuussa saaneet rokotteita vain murto-osan odotetusta, ja koronaviruksen kolmas aalto jyllää halki Euroopan.

EU-johtajien eli Suomen pääministerin Sanna Marinin (sd.) ja kumppanien on päätettävä, millä keinoilla nyt edetään.

Kova linja: vientikiellot

EU-komissio ilmoitti keskiviikkona kiristävänsä koronarokotteiden vientilupia. Kyseessä ei ole suora vientikielto, vaan kiristys vientiehtoihin. Käytännön toimeenpano vaatii vielä EU-johtajien siunauksen.

Vientilupaan vaikuttaisi nykyistä enemmän se, millainen tilanne vastaanottavassa maassa on.

Yksinkertaistettuna EU voisi estää rokote-erän viennin, jos vastaanottaja on epidemian ja rokotustahdin kannalta paremmassa tilanteessa tai jos vastaanottajamaa rajoittaa rokotevientiä omalta alueeltaan.

Tällä teroitetaan kynsiä ennen kaikkea Britannian suuntaan.

EU:sta on viety muihin maihin helmikuun alusta maaliskuun puoliväliin yli 40 miljoonaa rokoteannosta, ja niistä yli 10 miljoonaa annosta on päätynyt Britanniaan. EU on estänyt 381 vientierästä vain yhden. Britannia taas on käyttänyt kaikki sen alueella tuotetut rokotteet itse.

EU ei halua vaikuttaa kynnysmatolta, joka noin vain luopuu alueellaan tuotetuista rokotteista muiden maiden hyväksi. Sanat, joita komissio keskiviikkona käytti, olivat "reiluus" ja "vastavuoroisuus". Linjan koventamiselle on painetta.

– Meidän pitää varmistaa, että EU-kansalaiset saavat riittävästi rokotteita ajoissa ja riittävästi. Jokaisella päivällä on nyt merkitystä, komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen sanoi keskiviikkona.

Lisää painetta antaa pandemian kolmannen aallon kiihtyminen ympäri Eurooppaa.

Huippukokouskin oli määrä järjestää paikan päällä Brysselissä, mutta se muutettiin epidemiatilanteen vuoksi viime metreillä etäkokoukseksi. Tämä sulkee pois käytäväkeskustelut ja hankaloittaa päätöksentekoa.

Pehmeä linja: omat rivit kuntoon

Kovalla linjalla voisi kuitenkin olla kovat seuraukset, muun muassa Saksan liittokansleri Angela Merkel varoitti alkuviikosta.

Merkelin mukaan vientikiellot voisivat suututtaa entisestään Britanniaa, jonka suhde EU:hun on valmiiksi viileä. On puhuttu jopa kauppasodan mahdollisuudesta, jos EU kieltää rokotteiden viennin Britanniaan.

Samalla Merkel myönsi, ettei EU voi seistä rokotekiistassa tumput suorana.

– Meillä on, kuten hyvin tiedämme, ongelma Astra Zenecan kanssa, hän sanoi.

Pehmeämpiä vaihtoehtoja löytyy. EU:lla on painostusvaltaa yhtiöitä kohtaan. Ison asiakkaan närkästyminen on tullut rokoteyhtiöille selväksi, ja tiukkojen neuvottelujen jatkaminen on realistinen tapa vaikuttaa yhtiöihin.

Myös EU:n sisäpolitiikan tiivistäminen eli omien rivien laittaminen kuntoon on pehmeää linjaa.

EU-johtajilta odotetaan huippukokouksessa näkemyksiä siihen, miten EU saa koronatilanteen paremmin hallintaan nimenomaan yhteistoimien näkökulmasta. Tautiaallot ja virusmuunnokset eivät saisi enää syksyllä johtaa laajoihin sulkutoimiin.

Unionin täytyy suunnitella toimiva rokotepassijärjestelmä ja varmistaa, miten sisärajoja voidaan avata ilman koronaryöppyjä. Samalla EU:n tulisi lisätä omaa rokotekapasiteettiaan.

Suomi: Mieluummin neuvottelua kuin kieltoja

Suomi ei vielä keskiviikkona ottanut suoraa kantaa komission esitykseen.

Suomi ei kuitenkaan lähtökohtaisesti kannata vientikieltoja, vaan haluaisi mieluummin ratkoa kiistat niin että EU jatkaa neuvotteluja rokoteyhtiöiden ja muiden maiden kanssa.

– Suomi toivoo, että ratkaisu löytyisi ensisijaisesti neuvottelemalla, Eurooppa-ministeri Tytti Tuppurainen (sd.) sanoi tiistaina huippukokousta valmistelleen neuvottelun jälkeen.

Suomi pelkää, että rokotteiden tai niiden ainesosien vientikiellot voisivat synnyttää vastatoimien kierteen. Lisäksi ainesosien vientikiellot voivat vaikuttaa koko herkkään rokoteketjuun, ei vain yhteen toimituserään.

Myös Biden piipahtaa kokouksessa

Kokous alkaa torstaina iltapäivällä ja saattaa jatkua saman tien pikkutunneille. Jos rokotekeskustelu jää kesken, sitä voidaan myös jatkaa toisen kokouspäivän eli perjantain aamuna.

Isoja Venäjä-linjauksia ei ole luvassa, koska etäyhteys rajoittaa keskustelua. Turkin viimeaikaiset lähentymisyritykset EU:n suuntaan on pantu merkille tyytyväisinä, ja Turkki-suhteet ovat pitkästä aikaa esillä orastavan positiivisessa valossa.

Osoituksena Yhdysvaltain ja EU:n suhteiden uudesta alusta Yhdysvaltain presidentti Joe Biden piipahtaa kokouksessa videoyhteydellä torstai-iltana.

Mikä olisi paras tapa ratkoa epidemiaa EU:ssa? Voit keskustella aiheesta torstaihin 25.3.2021 kello 23 asti. Napauta jutun perässä olevaa keskustele-painiketta.

Lue lisää:

EU rajoittaa koronarokotteiden vientiä: Perusteena muun muassa EU-maita parempi rokotusaste

Näistä syistä USA ja Britannia ovat viikkoja edellä EU:n rokotusohjelmaa – Ylen grafiikka esittää rokotusten edistymisen ympäri maailmaa

Suomelle ja muille EU-maille tarjottu miljardien arvosta olemattomia koronarokotteita – vain ajan kysymys, kun väärennöksiä tulee myyntiin