Laumasuoja tarkoittaa sitä, että vaikka ihminen sairastuisi, hänen lähipiirissään ei enää ole riittävästi uusia henkilöitä, joihin virusta voisi tartuttaa ja tautia levittää. Muut on joko rokotettu tai he ovat jo sairastaneet taudin.

EU:n sisämarkkinakomissaari Thierry Breton arveli taannoin, että Euroopassa saavutettaisiin riittävä immuniteetti jo kesällä. Breton ennakoi päivänkin: 14. heinäkuuta. Hänen optimistinen arvionsa perustui siihen, että rokotevalmistajat pystyvät pitämään yhtä optimistiset lupauksensa rokotteiden toimitusajoista.

Yleensä laumasuojan arvellaan käynnistyvän, kun 60–70 prosenttia väestöstä saavuttaa immuniteetin. Nyt tutkijoita on kuitenkin alkanut arveluttaa rokotteiden tuotantolinjojen hidastellessa ja uusien virusvarianttien nostaessa päätään.

Rokotteiden tehoa ei missään nimessä aliarvioida ja jossain aikataulussa virus alkanee laimentua, mutta taistelu vaarallista tautimuotoa vastaan saattaa kestää oletettua pidempään, vielä jopa vuoden päivät.

Nature listaa viisi syytä siihen, miksi laumasuojan varaan ei ainakaan lyhyellä aikavälillä kannata laskea mitään.

1. Rokotteet eivät ehkä estä taudin tarttumista

Laumasuoja onnistuu nopealla aikataululla vain, jos aivan kaikki ihmiset saavat rokotteen tai jos on varmaa, että rokotteet estävät myös jatkotartunnat.

Alustavien tulosten mukaan ainakin jotkut koronavirusta vastaan kehitetyt rokotteet saattavat estää taudin tarttumisen muihin sen ohella, että ne varjelevat saajaansa taudin vakavalta muodolta.

Tietyllä alueella havaittava tartuntojen määrän lasku voi selittyä esimerkiksi rajoitustoimilla tai ihmisten käyttäytymisen muutoksilla. Mukaan on laskettava myös täysin oireettomien ihmisten osuus.

Jatkotartuntojen todennäköisyyttä tutkitaan koko ajan ja vastaukset saattavat olla enää viikkojen päässä.

2. Rokotukset jakautuvat epätasaisesti

Koordinoitu maailmanlaajuinen rokotekampanja olisi ainakin teoriassa jo saattanut selättää Covid 19 -taudin. Tämä olisi tietenkin ollut mahdoton toteuttaa.

Monissa maissa kuitenkin lähestytään jo teoreettisen laumasuojan lukuja.

Nature ottaa esimerkiksi Israelin, jossa jo lähes 60 prosenttia kansasta on saanut ainakin ensimmäisen rokotteen ja noin 50 prosenttia molemmat. Samaan aikaan naapurimaissa, Libanonissa, Syyriassa, Jordaniassa ja Egyptissä rokotteen on tähän mennessä ottanut vasta prosentti asukkaista.

Mikään maa ei ole täysin eristetty saareke ja näin saattaa Israelissakin vielä esiintyä koronapurskahduksia, etenkin kun sielläkään eivät kaikki suhtaudu rokotteisiin positiivisesti.

Yksi monikärkiongelma on myös se, että köyhät maat jäävät jalkoihin rokotetoimituksissa. Rikkaat rohmuavat rokotteita niin, että voivat suojata väestönsä moninkertaisesti ja kehitysmaat nuolevat näppejään. Mikään maailmankolkka ei silti ole täysin turvassa ennen kuin pandemia on kukistettu kaikkialla.

Useimmissa maissa vanhukset on priorisoitu rokotuslistan kärkeen ja lapsille sekä nuorille suunnattuja rokotteita ja rokotekampanjoita vasta kehitellään. Naturen laskujen mukaan esimerkiksi Yhdysvalloissa olisi kaikkien yli 18-vuotiaiden otettava rokote 76 prosentin immuniteetin saavuttamiseksi, mikäli alle 18-vuotiaille ei annettaisi rokotetta.

3. Uudet virusvariantit ovat arvaamattomia

Uudet virusmuunnokset ovat osoittautuneet helposti tarttuviksi ja jotkut niistä saattavat osoittautua vastustuskykyisiksi nykyrokotteille. Ne eivät kuitenkaan välttämättä ole sen tappavampia kuin alkuperäinen virus.

Uusia variantteja vastaan saadaan kehitettyä rokotteita ja tehosterokotteita suhteellisen nopeasti, koska nollapisteestä ei enää tarvitse lähteä. "Suhteellisen nopeasti" tarkoittaa silti, että kehitystyössä ja testaamisessa voi kulua kuukausia ja sillä aikaa uusilla virusmuunnoksilla on aikaa syntyä ja lähteä leviämään.

Brasilian Manauksessa arviolta 60 prosenttia kaupungin väestöstä oli sairastunut koronaan kesäkuuhun 2020 mennessä. Tämän olisi pitänyt olla riittävä määrä laumasuojan saavuttamiseksi, mutta tammikuussa 2021 kaupungissa purskahti uuden virusmuunnoksen aikaansaama tautiaalto.

60 prosenttia saattaa olla yliarvioitu luku, mutta kuitenkin kävi selväksi, että taudin ensimmäisen version sairastaminen ei tuonut suojaa virusmuunnokselta.

Viruksella on vain yksi tehtävä: lisääntyä. Tämä voi johtaa siihen, että tulevaisuudessa yleistyvät ehkä juuri ne variantit, jotka pystyvät tartuttamaan taudin jo kertaalleen sairastaneet.

4. Immuniteetti ei kestä ikuisesti

Koronataudin sairastaneille kehittyy jonkinlainen immuniteetti, mutta varmaa ei siis ole, antaako se suojan uusille virusmuunnoksille.

Yhtä epävarmaa on, kuinka kauan immuniteetti kestää. Tutkimukset ovat alustavia ja tulokset pitkän ajan päässä, mutta ilmeisesti rokotteen tai taudin sairastamisen antama suoja jonkin ajan kuluessa hiipuu.

On myös muistettava, että koronarokotteet eivät valmistajiensakaan mukaan anna sataprosenttista suojaa. Suomessa tällä hetkellä annettavien rokotteiden tehoksi on valmistajasta riippuen arvioitu 76–95 prosenttia. Tehosterokotukset ovat siis tarpeen – ja kuinka monet?

Voi olla, että tulevaisuudessa otetaan kausi-influenssarokotteen ohella uusi koronavirusrokote aina vain uutta ja uutta, tosin jo heikentynyttä virusmuunnosta vastaan.

5. Ihmisten käytöstä on vaikea ennustaa

Laumaimmuniteetin yhtälöt muuttuvat epävarmoiksi, jos ihmiset alkavat lisätä sosiaalisia kontakteja heti rokotteen saatuaan - ja jos rokote ei estä jatkotartuntoja.

Vaikka rokote estäisikin muiden tartuttamisen esimerkiksi 90-prosenttisesti, on seuraukset helppo arvata, jos ennen rokotusta tapasit enimmillään yhtä henkilöä ja rokotuksen jälkeen kymmentä.

Se, mitä ihmisten käyttäytymisestä tiedetään, ei välttämättä enää päde täysin poikkeuksellisessa tilanteessa. Kasvomaskien ja etäisyyksien pitäminen saattaa vaihdella hyvinkin voimakkaasti eri alueilla. Erilaiset lisärajoitukset, kuten sulkutilat, ovatkin hyödyllisiä, jotta tauti pysyisi aisoissa.

On vaikeaa silti estää ihmisiä palaamasta ennen pandemiaa vallinneeseen tilanteeseen. Paikoin, kuten eräissä USA:n osavaltioissa, ollaan jo höllentämässä esimerkiksi maskisuosituksia, vaikka osa kansalaisista on yhä rokottamatta.

Kaiken kaikkiaan, laumasuoja ei tarkoita, että olisimme turvassa, vaan että olemme turvallisemmassa asemassa.

Lue myös:

Täältä voit lukea kaikki tuoreimmat uutiset koronaviruksesta.