Yhdysvaltain ulkoministerin Antony Blinkenin tavatessa tänään Nato-johtajia Brysselissä toi hän mukanaan presidentti Joe Bidenin terveiset liittolaisille.
– Tulin tänne vakuuttaakseni teidät Yhdysvaltain vankkumattomasta tuesta Natolle. Haluamme jälleenrakentaa suhteen Nato-liittolaisiimme ja elvyttää allianssin, Blinken sanoi pian Brysseliin saavuttuaan.
Blinken ei viitannut entiseen presidenttiin Donald Trumpiin nimeltä, mutta Ulkopoliittisen instituutin johtavan tutkijan ja Yhdysvaltojen tutkimuskeskuksen johtajan, Charly Salonius-Pasternakin mielestä on selvää, että juuri Trump on syy sille, miksi suhteet pitää jälleenrakentaa.
– Trumpin vaatimus siitä, että Naton jäsenmaat satsaisivat enemmän omaan puolustukseensa, on ollut Yhdysvaltain vaatimus jo pitkään. Mutta Trumpin välinpitämättömyys liittolaisiaan kohtaan heikensi suhteita Nato-maihin. Trump ei ymmärtänyt sitä, miten tärkeitä nämä suhteet ovat Yhdysvalloille, hän arvioi.
Trump sai aikaan sydämentykytyksiä eurooppalaisten Nato-maiden keskuudessa kutsumalla presidenttikautensa aikana Natoa vanhentuneeksi ja tarpeettomaksi.
Blinken peräänkuulutti Naton roolia suurvaltapolitiikassa
Biden on sanonut haluavansa solmia aiempaa vahvemmat suhteet länsimaisten liberaalien demokratioiden kanssa, jotta maat yhdessä voisivat vastata Kiinan, Venäjän ja muiden autoritääristen maiden haasteeseen.
Tätä Blinken painotti myös Brysselin vierailunsa aikana.
– Meidän täytyy taata se, että Nato keskittyy Kiinaan ja sen muodostamaan uhkaan sääntöihin perustuvalle maailmanjärjestykselle, Blinken sanoi.
Salonius-Pasternakin mukaan vielä jää avoimeksi se, mitä Yhdysvallat odottaa Nato-liittolaisilta Kiinan suhteen.
– Riittääkö tuki kiinalaisten yritysten teknologian torppaamisessa (5G), tai odotetaanko liittolaisten aluksia Kiinanmerelle? Oman puolustuksen merkittävä vahvistaminen, joka voisi vapauttaa amerikkalaisia resursseja muualle, on varmaan yksi pidemmän ajan tavoite, hän arvioi.
Blinken korosti myös, että demokraattisten maiden on osoitettava, että vaikka se voi olla sotkuisaa, on demokratia kansalaisille parempi malli kun se, mitä autoritaariset valtiot tarjoavat.
– Blinken oli hyvin avoin sanoessaan, että Yhdysvalloilla on omia puutteita ja ongelmia, ja että niiden julkinen ruotiminen ja läpikäyminen maailman edessä on vaikeaa ja "tekee kipeää". Hän kuitenkin painotti, että demokratiat erottaa itsevaltaisista valtioista juuri se, että ongelmiin tartutaan eikä niitä vain lakaista maton alle, Salonius-Pasternak sanoo.
Blinken korosti Brysselissä lisäksi, että Yhdysvallat seuraa tarkasti Venäjää ja voi myös tehdä yhteistyötä sen kanssa, mikäli tämä hyödyttää Yhdysvaltoja.
Varoitti Eurooppaa Nord Stream 2 -kaasuputkesta
Blinken nosti vierailunsa aikana esille myös rakenteilla olevan Nord Stream 2 -kaasuputken.
1 340 kilometriä pitkä kaasuputki on saksalais-venäläinen yhteishanke, jonka tarkoituksena on tuoda maakaasua Venäjältä suoraan Keski-Eurooppaan.
Venäläisen energiajätin Gazpromin mukaan kaasuputki on jo lähes valmis, ja sen viimeisiä pätkiä rakennetaan parhaillaan Tanskan talousvyöhykkeellä.
Blinken toisti presidentti Bidenin viestin, jonka mukaan kaasuputki on "huono diili" Euroopalle.
– Se on ristiriidassa EU:n omien energiaturvallisuusperiaatteiden kanssa. Se heikentää mahdollisesti monien kumppanimaiden kuten Ukrainan ja Puolan intressejä, Blinken sanoi.
Hänen mukaansa Nord Stream 2 lisäisi Euroopan riippuvaisuutta Venäjästä ja veisi merkittäviä kaasunsiirtotuloja Itä-Euroopan mailta kuten Ukrainalta.
Keskusteluissa myös vetäytyminen Afganistanista
Vierailun aikana puhuttiin myös Yhdysvaltain aikeista vetää joukkonsa Afganistanista. Blinken painotti, että asiaa selvitetään parhaillaan Yhdysvalloissa sisäisesti.
– Kun hetki lähteä koittaa, teemme sen yhdessä liittolaistemme kanssa, hän painotti.
Alun perin Yhdysvaltain johtaman liittouman sotilaiden piti lähteä Afganistanista toukokuun alkuun mennessä.
Presidentti Trumpin kauden loppuvaiheessa Yhdysvallat vähensi tuntuvasti joukkojaan maassa. Viime kuussa amerikkalaisia sotilaita oli maassa 2 500, ja muita kansainvälisiä joukkoja on noin 7 000. Suomalaisia sotilaita maassa on noin parikymmentä.
Saksan ulkoministerin Heiko Maasin mukaan Afganista ei tulisi vetäytyä hinnalla millä hyvänsä.
– Vetäytymiselle pitää olla ehtoja. Sotilaat voidaan vetää pois maasta, jos rauhanneuvottelut Talibanin kanssa tuottavat tulosta. Jos sotilaat vedetään liian aikaisin, voi Taliban palata valtaan väkivallan keinoin, Maas sanoi Brysselissä.
Blinken korosti lisäksi tapaamisessa Turkin merkitystä Natolle. Hänen mukaansa Turkin tulee jatkossakin pysyä puolustusliiton keskiössä.
– Blinken oli hyvin avoin myöntäessään, että Yhdysvalloilla ja Natolla on ollut ongelmia Turkin toiminnan kanssa, esimerkiksi kun maa hankki venäläisen S-400-ilmatorjunta-asejärjestelmän ja hyökkäsi Syyriassa Yhdysvaltain tukemia kapinallisia vastaan, Salonius-Pasternak arvioi.
Hän muistuttaa, että osittain tästä syystä johtuen Yhdysvallat jätti Turkin ulos Suomessakin ilmavoimien tulevaksi hävittäjäksi ehdolla olevasta F-35-hankkeesta.
Tutkija: Edessä on monia vaikeita keskusteluita
Salonius-Pasternakin mukaan Yhdysvallat haluaa Blinkenin vierailulla osoittaa, että liittolaiset ja kumppanit koetaan tärkeiksi, ja että niitä kunnioitetaan.
Edessä on häneen mukaansa kuitenkin monta vaikeaa keskustelua siitä, miten Naton pitää muuttua palvellakseen jäseniään tulevina vuosikymmeninä.
Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg sanoikin, että niin kauan kuin Nato jatkaa keskeisten tehtäviensä toteuttamista, jäsenten puolustamista ja turvallisuuden vaalimista, on organisaatiolla ja transatlanttisella suhteella valoisa tulevaisuus.
Stoltenberg myönsi, että Yhdysvaltain ja muiden Nato-maiden suhde on viime vuosina ollut vaikea. Hän kuitenkin lisäsi uskovansa, että juuri vaikeat ajat ovat toimineet muistutuksena siitä, että pysyvät instituutiot kuten Nato ovat tärkeitä.
Lisää aiheesta:
Katso presidentti Joe Bidenin ensimmäinen puhe eurooppalaisille: "USA on tullut takaisin", Yle seurasi Münchenin turvallisuuskokousta
Stoltenberg: Natossa ei tehty päätöstä Afganistanin operaation tulevaisuudesta
Yhdysvaltain ulko- ja puolustusministerien Aasian-vierailu antaa vihiä Bidenin hallinnon ulkopolitiikasta: "Tulemme torjumaan Kiinan painostusyritykset ja hyökkäykset"
Yhdysvallat määräsi pakotteita Turkille ohjuskaupoista – Trumpin ja Erdoğanin ystävyys ei lopulta riittänyt suojakilveksi