Korona-aikana rajoituksia ja suosituksia rikotaan helposti. Ylen kyselyssä 94% vastaajista käyttää kasvomaskia tietoisesti väärin, vaikka maskin käyttösuositukset tunnetaan laajalti.
Jos pandemiantorjunnan näkyvintä osaa, maskin käyttösuositusta, rikkoo noin suuri osa ihmisistä, rikotaanko muitakin rajoituksia yhtä helposti?
Takaisin Pasilaan -podcast halusi tietää lisää koronarikkeistä. Keräsimme kuulijoiden “koronasyntejä” verkkojutussa ja Instagramissa. Tarinoissa oli kirjavia kokemuksia salaisista synttäreistä, bileistä, kuntoilusta toisella paikkakunnalla sekä vihaa maskeja kohtaan.
Tässä jutussa julkaisemme muutamia yleisön tunnustuksia koronarikkomuksista.
Säilytätkö maskia taskussa, vaikka tiedät, ettei saisi? Menitkö bileisiin ja nautit olostasi, vaikka kokoontumisrajoitukset ovat voimassa? Älä huoli, monet meistä ovat langenneet kaidalta koronapolulta. Takaisin Pasilaan keräsi kuulijoiden tunnustuksia ja puhdistamme omatuntoa sielunhoidon erikoisosaajan, Helsingin Kallion seurakunnan papin, Visa Viljamaan kanssa.
Haastattelimme Helsingin Kallion seurakunnan pappia Visa Viljamaata, joka työssään kohtaa ihmisiä, jotka painivat moraalisissa ristiriidoissa.
Viljamaa on pohtinut koronarajoitusten rikkomista niiden tuottaman omantunnontuskan kautta. Viljamaan mielestä yhteisön tavoitteet yhteisestä hyvinvoinnista pitäisi kohota korona-aikana keskiöön yksilön tavoitteiden sijaan.
– Ihminen hyötyy siitä, jos yhteisö voi hyvin. Korona-aikana on hyvä tutkailla omia tekemisiään laajemmassa kontekstissa. Viljamaa sanoo.
Yleisön tunnustuksissa toistui halu juhlia. Synttäreillä, ristiäisissä ja bileissä käytiin, vaikka rajoitukset tunnetaan hyvin. Pitäisikö juhlat laittaa totaalisesti jäihin pandemia-aikana?
Viljamaan mielestä elämä ei pysähdy pandemiassakaan. Jos haluaa naimisiin tai juhlia nimenantoa, ne kannattaa järjestää. Juhlia voi myös rajoitusten mukaisesti.
– Rakkaus ei kysy aikaa. Nyt on sopiva aika fokusoida oleelliseen. Puitteet ei luokaan juhlaa, vaan se, että sinetöi vaikka rakkautensa toiseen ihmiseen. Viljamaa toteaa.
Takaisin Pasilaan -podcastissa kysyttiin, kenen vastuulla koronarikkeiden tekeminen on. Onko se jokaisen omilla vai yhteisön yhteisillä harteilla? Tekeekö ihminen mitä tahansa, jos sen kuitenkin voi saada anteeksi?
– Ihminen osaa selitellä itse itselleen asiat parhain päin. Kaikilla meillä on vastuu ja kannamme sitä yhdessä. Viljamaa sanoo.
Pandemia-aika on sannellut meille paljon sääntöjä ja rajoituksia. Niiden rikkominen kolkuttaa monella omatuntoa, mutta voiko “koronasyntejä” saada anteeksi?
Viljamaan mukaan anteeksiantoa edeltää rikkeen tunnustaminen, jota edeltää katumus, jota edeltää se, että omatuntoa on tutkittu.
– Anteeksiantoon ei voi hypätä edeltävien askeleiden yli. Ne pitää toteuttaa ennen anteeksiantoa. Viljamaa sanoo.
Kuuntele Takaisin Pasilaan -podcastin jakso "koronasynneistä" Yle Areenasta!
Keskustele aiheesta 24.3. klo 23 asti!