Tammikuussa tehdyn kyselytutkimuksen mukaan vain 40 prosenttia ranskalaisista aikoi ottaa koronarokotteen. Lukema oli koko maailman alhaisin.
Voisi kuvitella, että koko Euroopan pysäyttänyt ja yli 90 000 ranskalaista kuolonuhria vaatinut koronapandemia olisi saanut kansalaiset suorastaan kilpailemaan koronarokotteista. Näin ei ole kuitenkaan käynyt, vaan ranskalaisten rokotekriittisyys vaikuttaa viimeisen vuoden aikana entisestään voimistuneen.
Erityisen huolestuttavaa on terveydenhuollon henkilöstön rokotevastaisuus. Tähän mennessä vain noin joka kolmas ranskalainen hoitaja kertoo ottaneensa koronarokotteen – huolimatta Ranskan pääministerin ja terveysministerin toistuvista patisteluista ja paimenkirjeistä.
Viime vuosina suurin piirtein yhtä suuri osa hoitajista on kieltäytynyt kausi-influenssarokotteesta, mikä on kiihdyttänyt tappavien influenssaepidemioiden leviämistä esimerkiksi vanhainkodeissa.
Ranskalaiset ovat jo pitkään erottuneet kansainvälisissä vertailuissa voimakkaalla rokotevastaisuudellaan. Tutkimusten mukaan jopa kolmasosa ranskalaisista epäilee rokotteiden hyötyjä.
Rokotekattavuus on pudonnut paikoin vaarallisen alas ja Ranskassa onkin todistettu viime vuosina useita tuhkarokkoepidemioita. Se on rokotteiden uranuurtajan, tiedemies Louis Pasteurin, kotimaassa varsin yllättävää.
Mistä ranskalaisten rokotekammo kumpuaa? Sitä ruokkii ensinnäkin salaliittoteorioiden ja epäluottamuksen ilmapiiri. Yhä suurempi osa kansalaisista uskoo mieluummin itseoppineisiin terveysguruihin kuin viranomaisiin, tieteeseen ja tutkimukseen.
Kaikenlaisiin ”eliitin” edustajiin, erityisesti poliitikkoihin, suhtaudutaan poikkeuksellisen epäluuloisesti – heidän ajatellaan huolehtivan mieluummin omasta edustaan kuin kansalaisten terveydestä.
Erikoinen ilmapiiri on saanut vauhtia myös takavuosien terveysskandaaleista. 1980-luvulla tuhannet ranskalaiset altistuivat HI-virukselle huolimattomasti tehtyjen verensiirtojen takia, ja johtavia poliitikkoja syytettiin tilanteen peittelystä. 1990-luvulla epäiltiin yhteyttä hepatiitti B-rokotusten ja MS-taudin korkean esiintyvyyden välillä.
Nyt julkisuudessa on väännetty AstraZenecan koronarokotteen mahdollisista haittavaikutuksista.
Koronarokotteiden ja -taudin kohdalla asiaa ei ole auttanut poliitikkojen viestintä, joka on ollut vuoroin sekavaa ja vuoroin liiankin käskyttävää. Ranskalaiseen kansanluonteeseen kuuluu tietty kapinallisuus ja niinpä ylhäältä alas tuleviin määräyksiin suhtaudutaan herkästi epäillen.
Mikä siis avuksi? Monen mielestä luottamusta voisivat nyt tehokkaimmin lisätä ruohonjuuritason toimijat, kuten perhelääkärit tai lähiapteekkarit. Heidän viestinsä menee todennäköisesti paremmin perille kuin pääministeritason ukaasit.
Ylen kirjeenvaihtajien ja avustajien juttusarjassa tartutaan puheenaiheisiin eri puolilla maailmaa
Venäjä: Suuren paaston aikana kasvissyöjä saa mahansa täyteen Venäjällä
Yhdysvallat: "Ulkonäöllä ei niin väliä, kunhan et ole republikaani" – Washingtonin treffipalveluissa tunnustetaan poliittista väriä
Kenia: Monessa Afrikan maassa matkustajien pakkotestaus on itsestäänselvyys – miksi ei Suomessa?
Yhdysvallat: Jos jokin on suomalaiselle ahdistavaa Yhdysvalloissa niin asunnottomuus – pandemiatukien päättyessä miljoonat saattavat joutua kadulle
Uruguay: Jalkapallotähden somemöläytys paljasti hellittelypuheen rasismin Etelä-Amerikassa, jossa "musta" ja "läski" ilmaisevat lempeyttä