Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen nimittämä Kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä KRAR suosittelee, että koronarokotteiden jakelussa huomioitaisiin väestön määrän lisäksi epidemian tilanne eri alueilla.
Alueiden rokotusjärjestykseen vaikuttaisivat sairaanhoitopiirien väkimäärä, tartuntojen määrä ja sairaalahoitoon joutuneiden ihmisten määrä.
Lue lisää: Pitääkö vantaalainen bussikuski rokottaa ennen kainuulaista myyjää? Rokotusjärjestyksen muuttamisessa kytee lihava riita
Korona ei tosiaan jakaannu tasaisesti, vaan sen saamisen riskiin vaikuttavat mm. kotipaikka ja ammatti. Kokosimme tähän juttuun tietoja siitä, miten tartunnat painottuvat Suomessa.
Pahin tilanne Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa
Koronaviruksen ilmaantuvuudessa on suuria eroja niin sairaanhoitopiirien välillä kuin niiden sisällä. Tällä hetkellä epidemia on vaikein Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa. Vähiten tapauksia on Pohjois-Karjalassa, Kainuussa ja Keski-Pohjanmaalla.
Täältä voit katsoa oman maakuntasi tilanteen.
Pääkaupunkiseudulla epidemiatilanne on vakavin Itä-Helsingissä metroradan varrella ja Koillis-Helsingissä junaradan varrella. Näillä alueilla asuu paljon maahanmuuttajataustaisia ihmisiä.
Vieraskielisten osuus on noussut pääkaupunkiseudulla 40 prosenttiin kaikista tartunnoista. Koko maassa vieraskielisten osuus kaikista tartunnan saaneista oli maaliskuussa noin kolmannes.
Muun muassa Husin toimitusjohtaja Juha Tuominen on ehdottanut maahanmuuttajavaltaisten alueiden suosimista rokotusjärjestyksessä.
Itä-Pakila, Jollas ja Lauttasaari puolestaan ovat välttyneet Helsingin asuinaluista parhaiten koronatartunnoilta.
Rokotukset alkoivat iäkkäistä, nyt nuoret tartuntakärjessä
Viikolla 10 (ajalla 8.3.–14.3.) todettiin koko maassa enemmän koronatartuntoja kuin koskaan ennen epidemian aikana, yhteensä lähes 4 800 uutta tapausta. Myös positiivisten näytteiden osuus kaikista testeistä on hienoisessa nousussa.
Nuorten osuus uusissa tartunnoissa on noussut viime aikoina korkeaksi.
Tällä viikolla lähes puolet uusista tartunnoista tavattiin alle 30-vuotiailla. Alle 20-vuotiaiden osuus on melkein neljännes kaikista ja alle kymmenvuotiaidenkin osuus yli 10 prosenttia.
Yli 70-vuotiaiden osuus uusista tartunnoista on sen sijaan enää noin neljän prosentin luokkaa.
Koronavirusrokotusten merkitys taudin hillitsemisessä alkaa vähitellen näkyä: yli 80-vuotiaiden ikäryhmässä yli 75 prosenttia ja yli kolmannes 75-79-vuotiaista on saanut ainakin yhden rokoteannoksen.
Korona on myös ammattitauti
Tartunnat ovat myös painottuneet tiettyihin ammattiryhmiin.
Tammikuussa julkaistun Helsinki GSE:n raportin mukaan eniten koronatartuntoja havaittiin viime vuonna lähihoitajien, myyjien ja kauppiaiden, lehtien jakajien ja lähettien, siivoajien sekä sairaanhoitajien ammattiryhmissä.
Raportissa arvioitiin myös eri ammattiryhmissä työskentelevien riskiä sairastua koronaan. Arviossa otettiin huomioon ammattiryhmien kokoon suhteutetut tartuntamäärät sekä työntekijöiden taustatekijät.
Näin siis koronan saamisen suhteellinen riski jakautui ammateittain viime vuonna.
Viime aikoina esimerkiksi rakennustyömailla on todettu useita tartuntaryppäitä.
Hoitoalan henkilöstöä on rokotettu koronaa vastaan, mutta monet muutkin ammattiryhmät ovat kiirehtineet rokotetta itselleen.
Esimerkiksi Opetusalan Ammattijärjestö OAJ on kaivannut opettajille koronarokotetta heti sote-henkilöstön ja riskiryhmien jälkeen. Ensimmäisten joukkoon rokotusjonossa pitäisi Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n mielestä päästä myös bussi- ja taksikuskien.
Lue myös:
Johtajalääkäri Timo Lukkarinen: Rokotusjärjestyksen muuttaminen ei näkyisi käden käänteessä, vaan siihen menisi ainakin kuukausi
Vanhuksia kotona hoitavat odottavat vielä koronarokotettaan, ja lähihoitajaliitto pelkää väen loppuvan kesken – "Kotihoito putosi THL:n listalta"
Rokoteasiantuntijat A-Talkissa: Astra Zenecan koronarokote on turvallinen – "Nuorten saamat sivuvaikutukset vaativat lisää selvityksiä"
Ylen jatkuvasti päivittyvään korona-artikkeliin kerätään uusimmat tiedot Suomesta ja ulkomailta
Grafiikat näyttävät pandemiatilanteen etenemisen