Suomi on elänyt puolitoista viikkoa "sulkutilassa". Viimeistään ensi viikolla hallituksen on päätettävä, mitä 28. maaliskuuta jälkeen tapahtuu: kevenevätkö, jatkuvatko, muuttuvatko vai kiristyvätkö rajoitukset.
Hallitus ei ole vielä kertonut, mitä se aikoo. Todennäköistä on, että rajoitukset eivät kevene, mutta ne voivat muuttua jonkin verran.
Todettujen tartuntojen määrä on viime viikkoina ollut korkeampi kuin missään vaiheessa epidemian aikana. Testeihin hakeudutaan koko ajan enemmän ja niistä lähes 4 prosenttia tuo positiivisen koronatuloksen.
Tämä kertoo, että epidemia todella jyllää. Jo tehtyjen rajoitusten arvioidaan "jollain tavalla" jarruttaneen epidemiaa, mutta ei vielä tarpeeksi.
– Meillä ei ole varaa yhtään tinkiä tiukasta linjasta, sosiaali- ja terveysministeriön strategiajohtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki sanoi kertoessaan epidemiasta torstaina aamupäivällä.
Hallituspuolueiden johtajien viisikko kokoontuu perjantaina aamupäivällä pohtimaan tilannetta, ja koko hallitus ratkoo asiaa jälleen tiistaina.
Näin rajoituksia Ylen kuulemien hallituslähteiden perusteella todennäköisesti jatketaan:
1. Sulkutila todennäköisesti jatkuu – pienin muutoksin
Sulkutila eli "lockdown" jatkunee. Eri puolueiden hallituslähteiden viesti on yhdenmukainen: sulkutilaa ei voida purkaa. Se tarkoittaa, että ihmisten kohtaamiset yritetään edelleen painaa niin vähiin kuin mahdollista.
Tämä tarkoittaa, että aluehallintovirastojen päätöksillä suljetut tilat pysyisivät edelleen kiinni. Niitä ovat niin julkiset tilat kuin esimerkiksi suljettuina olevat kuntosalit ja kylpylät.
Samoin kahviloiden ja ravintoloiden ovet pysyisivät suljettuina. Tosin alueisiin, missä baarit ja ravintolat ovat kiinni, voi tulla muutoksia.
Eduskunta kehottaa tulevassa lainsäädännössä kolmen viikon sulkujakson jälkeen valtioneuvostoa harkitsemaan mahdollisuutta rajata alueellista soveltamisalaa maakuntatasoa hienosyisemmin.
Tartuntatilanne ei ole kuitenkaan parantunut, se on heikentynyt. Todennäköisesti sulku jatkuisi nykytavalla eli perustuslain 23 pykälän nojalla.
Koulujen osalta hallituspuolueissa on eri näkemyksiä. Osa hallituspuolueista haluaisi ainakin yläkoululaiset takaisin kouluun, vähintään osassa maata. 0–19-vuotiaiden osuus tartunnoista on nyt 26 prosenttia, alle 10-vuotiaiden osuus on kasvanut 5:stä 11 prosenttiin. Tämä ei puolla sitä, että kouluja avattaisiin.
2. Liikkumisrajoituksia voi tulla pääkaupunkiseudulle ja Turun seudulle
Hallitus on valmistellut liikkumisrajoituksia valmiiksi sitä hetkeä varten, kun ne mahdollisesti joudutaan ottamaan käyttöön.
Esitys liikkumisrajoituksista on todennäköisesti pöydällä, kun hallitusviisikko perjantaina neuvottelee.
Jos ihmisten liikkumista joudutaan rajoittamaan, se tehdään vain siellä, missä se on välttämätöntä. Jos sairaalat ovat vaarassa ylikuormittua, liikkumisrajoitukset joudutaan ottamaan käyttöön.
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä tilanne on nyt kriittinen. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi ilmoitti eilen terveisinään hallitukselle, että hälytyskellot soivat.
Myös Turussa tautitilanne on vakava, ja kaupunginjohtaja Minna Arve pyysi tänään hallitukselta selvitystä, voisiko kaupunkiin tulla liikkumisrajoituksia. Pelkästään yhteen kaupunkiin kohdistuva rajoitus ei kuitenkaan toimisi, vaan ympäristökuntia jouduttaisiin myös sulkemaan.
Liikkumisrajoitusten toteutustavasta ja valvonnasta on kerrottu julkisuuteen niukasti. Se tiedetään, että sallittua olisi vain välttämätön liikkuminen sekä lenkkeily kaverin kanssa.
3. Koronarajoituksia voidaan tilkitä pienillä täsmätoimilla – maskipakkoakaan ei suljeta pois
On olemassa myös muita rajoituksia, joilla tartuntoja voitaisiin vähän hillitä. Ne eivät ole vaikutuksiltaan yhteismitallisia järeiden rajoitusten kanssa eivätkä ne käännä epidemian suuntaa. Silti niitä saatetaan tehdä.
Tällaisia ovat esimerkiksi maskien käytön lisääminen ja täsmätoimet esimerkiksi rakennustyömaiden tartuntojen estämiseksi.
Ylen tietojen mukaan näyttää mahdolliselta, että maskien käyttöä suositettaisiin velvoittavasti. Jo nyt maskeja käyttää noin 80 prosenttia suomalaisista. Käytön vähäinen lisäys ei todennäköisesti vaikuta epidemian kulkuun olennaisesti. Lain säätäminen vaatisi myös perusoikeuksien punninnan, ja voimaantulo veisi viikkoja.
Silti myös tämä keino voi päätyä hallituksen listalle.
Juttua korjattu kello 22.57: Minna Arve on Turun kaupunginjohtaja, ei pormestari, kuten jutussa aikaisemmin virheellisesti mainittiin.
Lisää aiheesta
Uusimmat tiedot koronaviruksesta
Katso tästä koronatiedot graaffeina