Kotihoidon työntekijöiden rokottamattomuus on johtanut joillain paikkakunnilla hankaliin tilanteisiin, kun karanteeni kaataa työt muiden tiimien niskaan.
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola sanoo, että alueellinen vaihtelu on valtavaa: jossain kunnissa kotihoito on saanut rokotteensa, kun taas monessa paikassa rokotuksia ei ole edes aloitettu.
– Rokotusjärjestys sallii sen, mutta tilanne alkaa olla niin kriittinen, että yritämme miettiä, miten painetta saataisiin pois, sanoo Paavola.
Paavola on huolissaan siitä, että paikoin karanteenit uhkaavat kotihoidon toimintakykyä.
– Jos kaupungissa on vaikkapa 4 kotihoidon tiimiä, joissa kussakin on 12 työntekijää ja yksi tiimi joutuu karanteeniin, jäljellä olevat joutuvat hoitamaan senkin potilaat. Tänäänkin on muutama henkilö soittanut, että työntekijät alkavat loppua. Noidankehä pitäisi saada katkaistua, sanoo Paavola.
Super: "Kotihoito putosi THL:n listalta"
Valtakunnallisen rokotusjärjestyksen mukaan kotihoidon henkilöstöä ei ole vielä pitänytkään rokottaa. Ensi vaiheessa rokotettiin koronapotilaiden parissa työskentelevät sekä ympärivuorokautisen hoivan asukkaat ja henkilökunta ja rajatusti esimerkiksi kriittistä sote-henkilöstöä.
Valtaosa sote-alan työntekijöistä on toistaiseksi rokotuslistalla ikäihmisten ja riskiryhmäläisten jälkeen. Superin Paavola ei pidä järjestystä oikeana.
– Kotihoito ikään kuin jossain vaiheessa putosi THL:n listalta. Tietysti monessakin kohtaa näkyy pula rokotteista, se on ykkösongelma, sanoo Silja Paavola.
Vaasassa kotihoidon hoitajista on rokotettu ne, jotka tekevät koronatyötä, kuten mobiilinäytteenottajat. Perustyössä olevat kotihoidon työntekijät odottavat yhä vuoroaan.
Kotihoidon johtaja Paula Olin kertoo, ettei ainakaan vielä ole syntynyt suurta huolta työntekijöiden rokotammattomuudesta. Olin kuvailee, että Vaasan kotihoidon tilanne on ollut koronan ajan hyvä.
– Toki on todella tärkeää, että työntekijät suojataan mahdollisimman pian. Sitä tietenkin haluamme mutta ymmärrämme, että nyt on ensisijaista suojata eniten koronalle altistuvat henkilöt. Jonossa olemme ja odotamme vuoroamme, kuvailee Olin.
Samoin Seinäjoella on rokotettu muutamia näytteitä ottavia hoitajia.
Kotihoidon johtaja Suvi Tuomi sanoo, ettei korona ole tuonut kotihoitoon vielä suuria haasteita, mutta näkyy toki työssä.
– Suojien kanssa oleminen tekee työn raskaammaksi, maskin läpi hengittäminen tuio kuormaa ja hygienia on aiempaakin tarkempaa. Mutta tuskin kukaan sote-alalla normiarkea elää, täytyy vain koettaa vielä jaksaa, sanoo Tuomi.
Vanhusten rokottaminen on huojentanut
Myöskään Keski-Pohjanmaalla kotihoidon henkilöstöä ei ole rokotettu, jos nämä eivät tee myös koronanäytteenottoa.
Keskipohjalaisen sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soiten palvelualuejohtaja Jukka Aro muistuttaa, että rokotusjärjestyksessä edetään valtakunnallisen linjauksen mukaan, ja tilannetta määrittää ennen kaikkea rokotteiden saatavuus.
Hän on tyytyväinen siitä, että ikäihmisten suojaamisessa ollaan jo hyvällä mallilla.
– Vanhusten rokotuskattavuus on jo todella hyvä, ja kotihoidon henkilöstön suojautuminen on paljon parempaa kuin tavallisten kansalaisten, sanoo Aro
Vaikka altistumiset ja karanteenit voi nähdä riskinä henkilökunnan riittävyydelle, sama koskee Aron mukaan kaikkea muutakin terveydenhuollon henkilöstöä, josta valtaosa odottaa rokotusvuoroaan myöhemmin keväällä.
– En vähättele henkilökunnan rokotustarvetta, mutta kattava rokottaminen aiemmin vaatisi valtakunnallisen linjauksen muutoksen. Emme luo itse sääntöjä, vaan seuraamme niitä, Aro sanoo.
Lue seuraavaksi:
Kuntien rokotustahti vaihtelee suuresti jopa saman sairaanhoitopiirin sisällä, ja syy on usein sama – eniten rokotettuja on Kaskisissa
Rokotusjärjestys saattaa Suomessa muuttua – professori Ville Peltola: rokotteita voitaisiin suunnata maahanmuuttajille ja alueille, joissa riski on suuri
Pitäisikö rokotusjärjestystä muuttaa? Mitä pitäisi ottaa huomioon? Voit keskustella aiheesta lauantaihin kello 23 saakka.