Opposition äänekkäästi vaatima rajojen pakkotestaus ja matkustajien negatiiviset ennakkotestit nytkähtivät yllättäen eteenpäin tällä viikolla.
Rajojen vuotamisesta on kiistelty, rajatestauksesta on sorvattu eri malleja ja annettu esityksiäkin, mutta sitä ei ole saatu kuntoon. Nyt aluehallintovirastot (avit) voivatkin tehdä päätöksen toimivaltuuksilla, jotka niillä on ollut koko ajan.
Vuoden päivät edestakaisin veivattu rajatestaus toteutetaan aluehallintoviranomaisilla tartuntatautilaissa olevalla oikeudella määrätä pakollinen terveystarkastus. Määräys voi koskea sekä Suomen että ulkomaan kansalaisia.
Etelä-Suomen aluehallintovirasto ottikin ensimmäisenä käyttöön pakolliset koronatestit Helsingin satamiin, Helsinki-Vantaan lentoasemalle ja Vaalimaan raja-asemalle saapuville matkustajille.
Matkustajilta ei vaadita negatiivista ennakkotestiä ennen Suomeen matkustamista, mutta he voivat vapautua maahantulotestistä negatiivisella tuloksella tai todistuksella sairastetusta taudista.
Testausmalli on vihdoin valmis, kaikki hyvin siis? Tässä rajatestaussaagan käänteet vuoden mittaan.
Kevät ja syksy 2020: Matkailu edellä -malli
Pandemian iskiessä helmi–maaliskuussa matkustajien testaus Suomen rajoilla ja koronakaranteeneista tiedottaminen ontuivat pahasti.
Helsinki-Vantaan lentoasema esimerkiksi kuului usean ministeriön ja viranomaisen tontille, joten koronatoimien koordinointi oli sekavaa ja puutteellista. Testaus perustui vapaaehtoisuuteen, joten moni matkustaja jätti testin väliin ja omaehtoisia karanteeneja ei aina noudatettu.
Rauhallisen kesän jälkeen koronatartunnat lähtivät taas syksyllä kasvuun. Koronatoimista vastannut perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) halusi elokuussa, että riskimaista saapuvat matkustajat määrättäisiin pakkokaranteeniin, vapaaehtoinen karanteeni ei enää riittäisi.
Liikenne- ja viestintäministeriön tehtäväksi tuli valmistella rajatestauksesta malli, joka pitäisi sisällään maahantulijoiden negatiivisen ennakkotestin, karanteenista vapautumisen testillä ja pakkokaranteenit.
Syksyllä rakennettiin mallia, joka mahdollistaisi matkailun Suomeen.
Hallituspuolueista erityisesti keskusta vastusti kireitä testaus- ja karanteenijärjestelyjä, jotka haittaisivat turismia. Kiuru ja pääministeri Sanna Marin (sd.) ajoivat tiukempaa linjaa.
– Päättäjät halusivat silloin mallin, jolla matkailua voisi avata. Nyt taas halutaan malli – kuten pitääkin, jossa virusta tulee mahdollisimman vähän rajojen yli, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) pääjohtaja Markku Tervahauta kertoo.
Syyskuussa hallitus esitteli monimutkaisen testaa ja tule -mallin.
Eduskunta tyrmäsi lokakuussa ennakkotestiesityksen, koska piti sitä oikeudellisesti ja sisällöllisesti puutteellisesti valmisteltuna. Perustuslakivaliokunnan mielestä esitys oli paitsi ristiriidassa perusoikeuksien kanssa, myös keskeneräinen ja korjauskelvoton.
Hallituksen esityksessä oli useita ongelmakohtia. Siihen olisi pitänyt määritellä, mistä maista tai alueilta saapuvia ihmisiä vaatimus ennakkotestitodistuksesta koskisi. Esityksestä ei myöskään käynyt ilmi, mitä seurauksia vaaditun todistuksen puuttumisella olisi tulijalle.
Lisäksi todistusvaatimus ei voinut koskea Suomen kansalaisia, koska heillä on perustuslaillinen oikeus saapua maahan.
Valiokunta kuitenkin katsoi, että negatiivisen ennakkotestin vaatiminen maahantulijoilta olisi mahdollista, ei vain esitetyllä tavalla. Esitys palautettiin uudelleenvalmisteluun.
Liikenne- ja viestintäministeriö on myöntänyt kehnon valmistelun, mutta syyttänyt myöhemmin esityksensä vesittymisestä myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kannanmuutosta.
THL kertoi lokakuussa, että tilanne oli muuttunut: Virus levisi jo kansallisesti, eikä matkailijat olleet enää pääriski. Esitystä piti muuttaa pikaisesti.
– Meistä pelkkä negatiivinen ennakkotestitulos ei riittänyt takaamaan terveysturvallisuutta. Sen ohessa oli erilaisia laskennallisia malleja, joissa olisi ollut uusintatestaus Suomessa ja karanteeneja, Tervahauta sanoo.
Loppuvuosi 2020: Ennakkotodistus- ja karanteenimallit
Uuden testausmallin kirjoitus siirtyi sosiaali- ja terveysministeriöön (STM). Oikeus- ja sisäministeriö avustivat sen valmistelussa.
Malli perustui ensin negatiivisen ennakkotestitodistuksen esittämiseen ennen maahantuloa, sitten pakkokaranteeneihin.
Sisäministeriön mukaan Schengen-säännöstö ei kuitenkaan sallisi todistuksen vaatimista maahantulon perusteeksi. Myös oikeusministeriö katsoi, että testitodistus ei voi olla maahantulon edellytys eikä siinä voisi olla kyse maahantuloon liittyvästä "selvityksestä". Lisäksi oikeusministeriön mielestä todistuksen vaatiminen voitaisiin tulkita vapaan liikkuvuuden estäväksi kielletyksi sisärajavalvonnaksi.
Suomi on jatkanut EU- ja Schengen-maiden sisärajavalvontaa vuoden, vaikka poikkeussääntöjen mukaan rajatarkastuksia saisi olla vain puoli vuotta. Tämä määräaika kului umpeen jo viime syyskuussa.
STM päätyi siihen, että sisärajavalvonnan päättymisen ja matkailun vapautumisen jälkeen ennakkotodistuksia olisi vaikea valvoa. Lakiin voi säätää vain velvoittavista toimista.
Seuraavaksi ministeriössä rakennettiin pakkokaranteeniin perustuvaa mallia, mutta version lausuntopalaute oli murskaava. Oikeusministeriön mukaan karanteenipäätös rajoittaisi ihmisen perusoikeuksia merkittävästi eikä sitä voisi tehdä vain tulijan lähtömaan perusteella.
Tästäkin mallista luovuttiin.
– Syksyllä oli lähtökohtana valtakunnallinen malli, ei alueelliseen päätöksentekoon perustuva. Aveille ei ollut silloin tulossa isoa roolia. Testauksen kirjaaminen valtakunnallisesti lakiin osoittautui kuitenkin juridisesti vaikeaksi, joten sitten kokeiltiin uutta suuntaa, STM:n turvallisuus- ja terveysosaston johtaja Jari Keinänen kertoo.
Rajatestausta ei saataisi millään kuntoon Lapin joulun matkailusesonkia varten, mutta matkailuvirratkin alkoivat ehtyä.
Koronatilanne paheni monessa Euroopan maassa eikä turisteja enää tullutkaan, kun jokainen maa rajoitti vapaa-ajan matkustamista viruksen leviämisen estämiseksi.
Uutta rajatestausmallia ei kuulunut, joten hallitus turvautui maahantulorajoituksiin. Niitä tiukennettiin maiden epidemiatilanteen eläessä.
Alkuun työmatkaliikenne ja muu välttämätön liikenne Ruotsista ja Virosta Suomeen oli sallittua.
RKP halusi välttää Suomen Ruotsin rajaa koskevia rajoituksia ja karanteeneja pohjoisessa. Keskustalle oli tärkeää, että kausityövoima pääsee Suomeen myös Schengen-alueen ulkopuolelta. Virosta taas tarvittiin työvoimaa Suomen rakennusmaille ja terveydenhuoltoon.
Alkuvuosi 2021: Pakkotestausmalli
Sosiaali- ja terveysministeriö päätti valmistella seuraavaksi pakolliseen testaukseen perustuvaa maahantulomallia.
Ministeriön tulkinnan mukaan oikeuskansleri Tuomas Pöysti oli suosittanut syksyllä lausunnossaan karanteenin sijaan testausta maahan tullessa.
THL arvioi, että ennen maahan saapumista tehtävä koronatesti laskee tartunnan riskiä vain noin 10–20 prosenttia. Tartunnan voi saada testin ottamisen jälkeen. Pelkkä ennakkotesti olisi siis tehoton keino, kun virusta yritetään estää leviämästä rajan yli.
Sosiaali- ja terveysministeriö päätyi siihen, että maahan saapumisen jälkeen tehtävä testi estäisi tartuntoja tehokkaammin.
– Syksyllä valmistelussa oli eri lähtökohta kuin nyt. Rajan terveysturvallisuus pitää saada mahdollisimman tiiviiksi, THL:n pääjohtaja Markku Tervahauta sanoo.
Uudet koronavirusmuunnokset alkoivat levitä voimalla Euroopassa ennen joulua, joten tammikuussa maahantulorajoituksia kiristettiin jälleen. Suomen rajan yli saapuvaa liikennettä vähennettiin minimiin, jotta virusmuunnosten leviäminen estettäisiin.
Länsirajan raja-asukkaiden liikkumisen erivapaudet lakkautettiin. Vain huoltovarmuuden ja yhteiskunnan toimivuuden kannalta välttämätön työmatkaliikenne oli enää sallittua.
– Hallituksen päätös vähensi matkustajamääriä, mikä helpotti testausta lentoasemalla ja vilkkaissa satamissa. Virusmuunnoksen näkökulmasta raja ei ole ollut riittävän tiivis, vaikka eteenpäin on menty, Tervahauta toteaa.
Tammikuussa Finnair alkoi vaatia negatiivista ennakkotestiä matkustajiltaan. Helmikuussa myös Ruotsiin ja Viroon liikennöivät varustamot ottivat säännön käyttöön.
Yhä valmistelussa ollutta rajojen testausmallia ei kuulunut. Jos rajojen testaus olisi saatu kuntoon jo syksyllä, olisiko virusmuunnoksia päässyt nykyisessä mittakaavassa Suomeen?
– Kun se perinteinen viruskanta on tullut rajojen yli, muunnoksetkin löytävät sen saman reitin. Jos testaus olisi ollut tiivimpää ja maahantulo rajatumpaa jo aiemmin, se olisi hidastanut syksyllä meidän tartuntahuippujen syntymistä, Tervahauta arvioi.
Pääministeri Marin hoputti virkamiehiä tammikuussa saattamaan esitys valmiiksi. Malli tuotaisiin eduskuntaan heti istuntotauon päätyttyä helmikuussa. Kaikki maahantulijat haluttiin testata.
Samaan aikaan sosiaali- ja terveysministeriö ja aluehallintovirastot kiistelivät julkisesti siitä, voiko tartuntautilain 16 pykälän pakollista terveystarkastusta käyttää koronatestin määräämiseen rajalla.
Ylen tietojen mukaan ministeriön ja avien lakimiehet olivat vääntäneet lain tulkinnasta kättä koko syksyn, kun vaihtoehtoisia maahantulomalleja oli kartoitettu.
Ministeriö halusi aluehallintovirastojen käyttävän jo laissa olevaan toimivaltuuttaan. Aluehallintovirastot olivat sitä mieltä, ettei 16 pykälää voida käyttää massatestaamiseen. Jokaisesta testattavasta henkilöstä pitäisi tehdä päätös erikseen. Muuten rikottaisiin ihmisten perusoikeutta fyysiseen koskemattomuuteen.
Virastot katsoivat, että koronatestit pohjautuvat STM:n ohjeistuksen mukaan vapaaehtoisuuteen. Kunnan tartuntatautilääkärin pitäisi tehdä aina yksilöllinen lääketieteellinen harkinta jokaisen testistä kieltäytyjän kohdalla. Myös karanteeni tai eristys vaatii saman yksilöllisen päätöksen.
– Pykälä 16 on ollut tulkinnaltaan epäselvä. Kun se ei ollut selvä, sitä piti muuttaa, Jari Keinänen myöntää.
Kiurulta uusi esitys
Testausmallin solmu tuntui aukeavan, kun ministeri Kiuru esitteli helmikuussa tartuntatautilain 16 ja 22 pykäliin tehtäviä muutoksia.
Aluehallintovirastot voivat tehdä massatestausta eli määrätä useamman ihmisen, esimerkiksi koko lentokoneellisen koronatestiin. Aveilla, sairaanhoitopiirien ja kuntien tartuntatautilääkäreillä on myös oikeus määrätä yksittäisiä ihmisiä pakkotestiin.
Lääkärit voivat pyytää poliisilta virka-apua testin suorittamiseksi.
Lisäksi altistuneiden tai tartunnan saaneiden ihmisten on pakko antaa itsestään ja liikkeistään tietoja, jotka helpottaisivat viranomaisten jäljitystyötä ja karanteenien määräämistä. Tämä velvollisuus puuttui laista aiemmin.
Matkustajilta ei kuitenkaan voitu vaatia negatiivista ennakkotestiä perustuslaillisista syistä jo ennen Suomeen tuloa. Asia hoidettaisiin siten, että rajalla oleva terveydenhuollon ammattilainen tarkastaisi matkustajan esittämät testitulokset ja todistukset ja tekisi päätökset jatkosta.
Ennakkotestin puute oli oppositiolle pettymys ja se vaati kiivaasti rajatestausta kuntoon. Opposition mukaan raja on vuotanut vuoden ajan ja virusta on tullut sisälle liian helposti.
Aluehallintovirastojen johtajat myös torjuivat ministeri Kiurun syytökset rajatestauksen laiminlyönnistä.
Pääministeri Marin taas vieritti viikko sitten Ylen Ykkösaamussa syytä epäonnistumisesta eduskunnan ja kuntien ja aluehallintovirastojen suuntaan.
Marinin mukaan eduskunta oli syksyllä torjunut hallituksen esityksen. Kunnat ja avit taas eivät ole käyttäneet toimivaltuuksiaan kuten olisi pitänyt.
Hallitus olisi kyllä tehnyt päätöksen pakkotestauksesta rajoilla, mutta pääministerin mukaan asia ei ole hallituksen vallassa.
Avit muuttavat tulkintaansa
Aluehallintovirastot muuttivat tämän viikon maanantaina yllättäen mielensä pakollisista terveystarkastuksista.
Linjamuutosta perusteltiin perustuslakivaliokunnan lausunnolla ja sosiaali- ja terveysministeriön ohjauskirjeellä. STM oli ohjeistanut maaliskuussa aveja käyttämään tartuntatautilaissa olevia toimivaltuuksia rajoilla.
Pääministeri Marin tervehti ilolla aluehallintovirastojen kannanmuutosta.
Tartuntatautilain muutoksia käsitellyt perustuslakivaliokunta katsoi 5. maaliskuuta, että aluehallintovirastot voivat määrätä jo voimassa olevan lain puitteissa ihmisen pakolliseen koronatestiin esimerkiksi lentoasemalla, satamassa, oppilaitoksessa tai työpaikalla.
Sosiaali- ja terveysvaliokunta taas edellytti 11. maaliskuuta, että hallitus valmistelee maahantulomallin, joka perustuisi ennakkotodistuksiin.
Kun matkustusta tullaan jossain vaiheessa avaamaan, resurssit eivät enää riitä kaikkien tulijoiden testaamiseen. Tällä hetkellä vain 1,7 prosenttia koronatartunnoista on peräisin ulkomailta.
Vastuuministeri Kiuru kertoi Twitterissä viime sunnuntaina, että ministeriö valmistelee mallin ennakkotestitodistuksesta, kuten eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta on halunnut.
Johtaja Jari Keinänen kuitenkin kertoo, ettei erillistä lakiesitystä tai tartuntatautilain muutosta ole tulossa, vaan asia hoidetaan siten, että ministeriö lähettää kunnille ja aluehallintoviranomaisille ohjauskirjeen.
Sen sisältö on pääpiirteissään sama kuin Etelä-Suomen aluehallintoviraston tekemä päätös. Erilaisille rajanylityspaikoille etsitään niille parhaiten sopiva toimintamalli.
Uusi ohjauskirje aveille lähtee sen jälkeen, kun presidentti on hyväksynyt tartuntatautilakiin tehdyt muutokset. Eduskunta hyväksyi lain 16 ja 22 pykälän muutokset perjantaina, mutta massatestejä voitiin lopulta määrätä myös vanhojen pykälien perusteella.
Etelä-Suomen aluehallintovirasto päättikin käyttää massatestausta heti torstaista alkaen. Riskimaista Helsingin satamiin, Helsinki-Vantaalle ja Vaalimaalle saapuvat matkustajat voidaan nyt määrätä pakolliseen koronatestiin.
Koronatestistä voi vapautua, jos esittää kolmen päivän sisään otetun negatiivisen testituloksen tai todistuksen viimeisen puolen vuoden aikana sairastetusta COVID-taudista. Tartuntatautihenkilöstö tarkastaa todistukset rajalla.
Muut aluehallintovirastot esimerkiksi Lapissa tai Varsinais-Suomessa eivät ole toistaiseksi tehneet päätöstä pakollisista massatestauksista rajanylityspaikoilla.
Osa alueista on sitä mieltä, että matkustajien vapaaehtoinen testaus on tällä hetkellä vielä riittävä keino.
Pakkotestausta olisi voitu tehdä jo vuoden
Lopputuloksena on se, että Suomeen tulijoiden pakollinen testaus ja ennakkotodistukset olisivat olleet mahdollista koko koronavuoden ajan jo voimassa olevan lain ja toimivaltuuksien perusteella.
Ennakkotestiä matkustajilta ei voida edelleenkään vaatia, mutta testistä voi vapautua todistusten avulla.
Valmistelussa mukana ollut STM:n johtaja Jari Keinänen ei ota kantaa siihen, onko asiassa onnistuttu vai ei.
– Sen voivat ottaa ulkopuoliset ja ovat jo ottaneetkin. Tuntuu pahalta, kun he sanovat, että tässä on epäonnistuttu, koska ihmiset ovat tehneet hullun lailla töitä yötä päivää. Tähän piti vain löytää ratkaisu, hän sanoo.
Olisiko tällä maratonilla pitänyt tehdä jotain oleellista toisin?
– Urheilijat sanovat siinä vaiheessa, kun he tulevat maaliin ja eivät ole pärjänneet, että analyysin paikka on sitten myöhemmin. Niin sanon minäkin. Nämä kaikki asiat tullaan varmasti käymään läpi eri tasoilla kun selvitetään, miten toiminta on onnistunut häiriötilanteessa ja mitä kannattaa muuttaa, Keinänen toteaa.
Rajoja ei saada aivan koronavarmaksi ennakko- tai maahantulotesteilläkään.
Testaus ennen maahan saapumista estää vain osan matkailijoiden tartunnoista, sillä he voivat saada viruksen myös testin jälkeen. Tartunta ei välttämättä näy vielä maahantulotestissä.
Määräyksissä on myös poikkeuksia.
Laivayhtiöt eivät vaadi esimerkiksi tavaraliikenteen kuljettajilta negatiivista testitulosta. EU on suosittanut, että rahtiliikenne pääsisi rajojen yli mahdollisimman sujuvasti. Aluehallintovirasto ja kunnat voivat toki määrätä kuljettajankin pakolliseen testiin rajalla.
Kansan pää pyörällä rajatestauksesta
Terveysturvallisuuden lisäksi rajatestauksen taustalla ovat vaikuttaneet voimallisesti myös taloudelliset paineet ja hallituksen poliittiset erimielisyydet.
Perusoikeudet täyttävän testausmallin kirjoittaminen lakiin on myös osoittautunut äärimmäisen vaikeaksi.
Hallituksen ja terveysviranomaisten tempoileva viestintä rajatestauksesta sekä ministeriöiden ja alue- ja paikallisviranomaisten kiistat laintulkinnasta ovat hämmentäneet kansalaisia. Myös eduskunta on torpannut hallituksen testausesityksiä – ihan aiheestakin.
Poliittiset päättäjät ja jokainen viranomainen toimii tietysti oman toimivaltansa puitteissa, mutta tästä toiminnasta on jäänyt monelle sekava vaikutelma.
Välillä on näyttänyt siltä, ettei oikea käsi tiedä, mitä vasen käsi tekee.
Sitten kun linjauksissa tai päätöksissä on mennyt jotain pieleen, syyllinen on yleensä löytynyt toisaalta.
Poliitikkojen, virkamiesten ja viranomaisten puolustukseksi on sanottava, että tilanne on ollut uusi ja pandemian laajoihin vaikutuksiin yhteiskuntaan ei pysty millään varautumaan.
Matkan varrella on selvinnyt paljon puutteita ja niitä on paikattu kilpajuoksulla koronan vastaan.
Herättikö juttu kiinnostuksesi? Aiheesta voi keskustella maanantaihin kello 23 asti.
Lue lisää:
Etelä-Suomen aluehallintovirasto: Rajoille pakollinen terveystarkastus riskimaista saapuville – kieltäytymisestä voidaan rangaista
Pakolliset terveystarkastukset alkoivat rajoilla – yksi sote-yhtymä sai vapautuksen
Lounais-Suomen aluehallintovirasto keskustelee perjantaina mahdollisista pakollisista rajatarkastuksista Varsinais-Suomessa
Hallituksen koronatoimet rajalla puhuttavat eduskunnassa, kokoomuksen Häkkänen: "Viimeisen vuoden ajan raja on vuotanut" – Marinin mukaan Suomella yksi Euroopan tiukimmista rajakontrolleista