– On äärimmäisen kapeakatseista väittää, että Kiina käyttää koronarokotteita oman geopoliittisen vaikutusvaltansa kasvattamiseen, jyrähti johtava kiinalaisdiplomaatti Guo Weimin Pekingissä pidetyssä lehdistötilaisuudessa pari viikkoa sitten.
Hän korosti Kiinan kantavan globaalin vastuunsa tuomalla koronarokotteet myös köyhempien maiden saataville.
– Olemme avustaneet 69 valtiota ja kahta humanitääristä järjestöä rokotteiden hankinnassa. Lisäksi olemme toimittaneet omia rokotteitamme 28 maahan, Weimin luetteli.
Kaikki eivät ole samaa mieltä.
Georgetownin yliopiston Kiina-tutkija Lawrence Gostin arvioi saksalaisen Deutche Welle -uutiskanavan haastattelussa, että Kiina ei jaa rokotteitaan muille maille hyvää hyvyyttään.
– Kiina odottaa näiltä mailta vastapalveluksia, Gostin sanoi.
Hän muistuttaa, että Kiina alkoi toimittaa rokotteitaan kehitysmaihin alennettuun hintaan jo ennen kuin ne olivat läpäisseet kliinisiä testejä Kiinassa.
Länsimaiden omiessa rokotteita itselleen Kiina ja Venäjä täyttävät tyhjiön
YK:n pääsihteeri Antonio Guterres syyttää länsimaita rokotenationalismista näiden ostaessa markkinoilta kovaan hintaan rokotteet omalle väestölleen.
Euroopan unioni on aiemmin luvannut komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin suulla, että komissio antaa omia ylijäämärokotteitaan köyhien maiden käyttöön.
EU on kuitenkin saanut käyttöönsä vähemmän rokotteita kuin se odotti, eikä se tästä syystä ole pystynyt avustamaan kehitysmaita suurilla rokotemäärillä.
Tilanteessa, jossa EU:n rokotustahti on paljon odotettua hitaampi, olisi polittisesti hankalaa antaa koronarokotteita kehitysmaille, kun niitä ei riitä edes omille kansalaisille, Euroopassa ajatellaan.
Yhdysvallat on jopa estänyt rokotevalmistaja AstraZenecaa viemästä maassa pullotettuja rokoteannoksia pois maasta, vaikka niitä ei vielä voida Yhdysvalloissa käyttää.
Tämä on avannut rokotteita valmistaville Kiinalle ja Venäjälle mahdollisuuden täyttää tyhjiö. Molemmat maat myyvät kehittämiään koronarokotteita alennettuun hintaan muille maille tai antavat niitä jopa ilmaiseksi.
Venäjän ja Kiinan rokotteita on ostettu tai hyväksytty käyttöön jo yhteensä 74 maahan. Unicefin tietojen mukaan Venäjän Sputnik V -rokotteita on myyty eri maihin yhteen 475 miljoonaa annosta ja kiinalaisrokotteita 750 miljoonaa annosta.
Venäjän ja Kiinan rokotteita käytetään myös Euroopassa
Venäjän ja Kiinan rokotteita on toimitettu pääasiassa kehittyviin maihin. Joukossa on kuitenkin myös länsimaita kuten Unkari, joka osti viisi miljoonaa annosta kiinalaisen Sinopharmin rokotetta ja kaksi miljoonaa annosta venäläistä Sputnik V -rokotetta.
– Joka päivä kun odotamme Brysselin päätöstä, sata unkarilaista kuolee, pääministeri Viktor Orban piikitteli EU-johtoa paikallisradion haastattelussa.
EU-maista myös Slovakia on päätynyt käyttämään venäläisrokotetta, vaikka Euroopan lääkevirasto EMA ei ole antanut sille käyttölupaa.
Euroopassa myös Bosnia, San Marino, Montenegro, Pohjois-Makedonia, Serbia sekä Valko-Venäjä ovat päättäneet hankkia Venäjän rokotetta.
Serbia on hankkinut lisäksi myös Kiinan rokotteita. Tämä on mahdollistanut Serbialle Euroopan toiseksi nopeimman rokotustahdin. Lisäksi Serbia on käyttänyt hallussaan olevia kiinalaisrokotteita oman diplomatiansa välikappaleena jakamalla niitä naapurimailleen.
– Ihmettelemme kovin, miten Venäjä voi myydä miljoonia rokotteita ulkomaille, vaikka sen omien kansalaisten rokottaminen takkuilee, Von Der Leyen ihmetteli Politico-lehden haastattelussa.
Yhdysvallat vastaa Kiinan ja Venäjän rokotediplomatiaan
Yhdysvallat on havahtunut siihen, miten Kiina ja Venäjä käyttävät kehittämiään koronarokotteita diplomatian jatkeena.
Se ilmoitti viime viikolla yhdessä Intian, Australian ja Japanin kanssa toimittavansa yhteensä miljardi rokoteannosta Aasian ja Tyynenmeren kehittyville maille.
– Hyödynnämme Intian kykyä valmistaa rokotteita käyttäen Yhdysvaltain teknologiaa. Japani ja Yhdysvallat rahoittaa hankkeen ja Australia tarjoaa avuksemme logistista osaamistaan, Bidenin hallinnon kansallisen turvallisuuden neuvonantaja Jake Sullivan sanoi ilmoittaessaan hankkeesta.
Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Bart Gaens totesi Ylen haastattelussa, että hanke on osa Joe Bidenin hallinnon ulkopolitiikkaa, jonka keskiössä on Kiinan vaikutusvallan kaventaminen.
Eilen Yhdysvallat ilmoitti lahjoittavansa 4 miljoonaa rokoteannosta naapurimailleen Meksikolle ja Kanadalle. Yhdysvallat tosin puhui lainasta ja sanoi odottavansa Meksikolta ja Kanadalta vastapalveluksia.
Yhdysvaltain näkökulmasta on selvää, etteivät Kiina ja Venäjä jakele rokotteitaan kehittyviin maihin hyvää hyvyyttään. Tästä kertoo paljon jo sekin, että rokotetoimituksista on usein sovittu Kiinan ulkoministerin vierailujen yhteydessä Afrikassa ja Aasiassa.
Kiina on tarjonnut oman rokotteen ottajilleen jopa porkkanaa. Filippiiniläiset, jotka rokottavat itsensä kiinalaisrokotteella, saavat muita helpommin viisumin Kiinaan.
Afrikassa, jossa Kiinan vaikutusvalta on viime vuosina kasvanut voimakkaasi, ovat maan kiikarissa maanosan runsaat luonnonvarat.
– Me Komoreilla tulemme aina muistamaan veljeskansamme ystävällisen teon. Kuten viisas filosofi sanoi, oikean ystävän tunnistaa vaikeuksien keskellä, kiitti afrikkalaisen Komorien saarivaltion presidentti Azali Assoumani Kiinaa saamastaan rokotelahjasta 18. maaliskuuta.
Ranska presidentti Emmanuel Macron on ilmaissut huolensa Venäjän ja Kiinan rokotediplomatiasta ja siitä, että EU ja Yhdysvallat eivät ole pitäneet lupauksiaan koronarokotteiden toimittamisesta köyhiin maihin.
– Nykytilanne ei ole poliittisesti kestävä, sillä on syntymässä tilanne, jossa rokotteita käytetään aseena kamppailussa vaikutusvallasta, Macron sanoi Financial Times -sanomalehden haastattelussa.
Ranskan presidentti jatkoi, että on selvää, että Venäjän ja Kiina toimivat jo näin.
Lisää aiheesta:
Biden haluaa kaikki aikuiset USA:ssa koronarokotusten piiriin toukokuussa
Kilpajuoksu koronarokotteesta: Miljardeja rokoteannoksia on jo myyty, mutta kuka ne saa ja milloin?
Kiinalainen koronavirusrokote sai käyttöluvan – maa lupaa rokotetta "reiluun ja edulliseen" hintaan kehittyville maille