Suomessa on rokotettu lähes 700 000 ihmistä. Marssijärjestys on tähän mennessä ollut selvä: yli 70-vuotiaat, terveydenhuollon ammattilaiset ja riskiryhmät.
Vasta sen jälkeen ryhdytään rokottamaan nuoria ja terveitä.
Kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä (KRAR) suositteli torstaina, että koronarokotteiden jakelussa otettaisiin huomioon myös, millainen epidemiatilanne alueella on.
Pahimmille koronatartunta-alueille pitäisi siis toimittaa pikaisesti enemmän rokotteita, jos rokotusjärjestystä päätetään muuttaa. Tällä hetkellä tautitilanne on pahin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä. Jopa 40–50 prosenttia koronatartunnoista on todettu maahanmuuttajilla.
Syitä tähän on monia: maahanmuuttajaperheet asuvat ahtaasti ja työtä tehdään aloilla, joilla ei voi siirtyä etätöihin. Koronavilkkukaan ei toimi arabiaksi.
Voisivatko radanvarren maahanmuuttajat olla ryhmä, joka kiilaisi rokotejärjestyksessä maalla asuvien edelle?
Kansallista rokotusasiantuntijaryhmää vetää Turun yliopiston infektiotautien professori Ville Peltola. Peltola ei halua vielä ottaa kantaa siihen, voisiko maahanmuuttajia nostaa rokotejärjestyksessä
– Kieliryhmien perusteella on vaikea ruveta tekemään priorisointia, mutta toki se on huomioitava asia, Peltola sanoo.
Tasavertaisuus tärkeätä rokotusjärjestyksessä
Asiantuntijaryhmän uusi suositus on aiheuttanut heti vastustusta. Kiistan ydin on se, että kansalaisia pitäisi kohdella tasavertaisesti. Suomi on harvaan asuttu maa, ja meillä on kuntia, joissa ei ole todettu yhtään tartuntaa.
Pitäisikö Vantaalla asuva bussikuski siis rokottaa ennen kainuulaista myyjää? Tässä kysymyksessä piilee kiistan ydin.
Suurin osa sairaanhoitopiireistä on sitä mieltä, ettei koronarokotusjärjestystä pitäisi Suomessa muuttaa, kertoo Uutissuomalaisen kysely.
Kyselyn perusteella 20 sairaanhoitopiiristä 14 kannattaa nykyistä rokotusjärjestystä ainakin päälinjoiltaan. Kyselyyn vastasi 19 sairaanhoitopiiriä.
Vain Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä (HUS) sekä Lapissa sijaitsevassa Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirissä kaivataan selvää muutosta rokotusjärjestykseen.
Yksi vastustajista on Pohjois-Karjala. Siun soten terveys- ja sairaanhoitopalvelujen toimialajohtaja Sirpa Kaipiainen haluaa pitää kiinni nykyisestä rokotejärjestyksestä.
– Pohjois-Karjalassa on paljon riskiryhmiä ja ikääntynyttä väestöä. Pelkäämme, että jos rokotuksia aletaan suunnata pahimmille epidemia-alueille, iäkkäiden rokotukset viivästyvät.
Rokotusryhmä ei kuitenkaan ole syrjäyttämässä vanhoja ja sairaita. Heidät rokotetaan joka tapauksessa ensin.
Kaipiainen jättää kuitenkin harkintavallan rokotusasiantuntijaryhmälle. Jos rokotusjärjestystä halutaan muuttaa, niin sen mukaan sitten toimitaan.
Eri ammattiryhmät ja alueet taistelevat rokotteista
Varmaa on, että taistelu oikeuksista rokotuksiin on jo alkanut. Eri ammattiryhmät ja alueet kokevat, että juuri heidän on päästävä seuraavaksi jonon kärkeen.
Varusmiesliitto vaati tällä viikolla varusmiesten nostamista rokotusjonon kärkeen.
Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirit ovat ehdottaneet, että rokotteita suunnattaisiin rajayhteisölle sen jälkeen, kun riskiryhmät ovat saaneet omansa.
Nyt tilanne Meri-Lapissa on kuitenkin muuttunut. Ruotsin puolella Norrbottenissa tartuntatilanne on helpottunut, rajanylittäjät testataan ja liikenne rajalla on vähentynyt.
Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin johtajalääkäri Jyri J. Taskila kannattaa rokotusten suuntaamista pahimmille epidemia-alueille ja maahanmuuttajille. Tosin vasta sen jälkeen, kun yli 70-vuotiaat, soteammattilaiset ja riskiryhmäläiset ovat saaneet rokotteensa.
– Se olisi perusteltua. Pääkaupunkiseudulla on merkittävä määrä vieraskielistä väestöä. Olisi järkevää, että sinne järjestettäisiin esimerkiksi matalan kynnyksen rokotusbusseja, Taskila sanoo.
Taskila kuitenkin toivoo, että myös rajatyöntekijöiden rokottamista länsirajalla harkittaisiin, jos Pohjois-Ruotsin koronatilanne jatkuu vaikeana.
Hän pitää kiinni myös siitä, että asuinpaikka ei saa ratkaista, kuinka pian rokotukseen pääsee.
– Suomeen ei saa jäädä rokotetyhjiötä. Se on tasa-arvokysymys, ja ihmiset liikkuvat ympäri maata.
– Lapissa on pieniä kuntia ja etelästä tullaan sinne matkailemaan. Olisi riski, jos rokotteita alettaisiin suunnata liian aikaisin vilkkaimmille alueille. Ensin on huolehdittava riskiryhmien suojaamisesta koko maassa.
HUSin Tuominen: Rokotteet sinne, missä tartuntoja eniten
HUSin toimitusjohtaja Juha Tuominen kannattaa koronarokotteiden suuntaamista sinne, missä sairastetaan eniten.
– Yhdenvertaisuutta ei ole se, että jokainen suomalainen saa rokotteen samanikäisenä, vaan että ihmiset saavat rokotteen sen mukaan, mikä heidän riskinsä on sairastua. Näinhän me toimimme esimerkiksi puutiaisaivokuumerokotuksissa ja erilaisissa seulonnoissa.
HUSin Tuominen näyttää vihreää valoa myös maahanmuuttajien rokottamiselle pahimmilla alueilla. Ne sijoittuvat Uudellamaalla junaradan varrelle.
– Jos on riskiryhmäläinen ja asuu tällaisella alueella, on selvää, että rokote pitäisi saada aikaisemmin kuin muualla, Tuominen sanoo.
Saksa nosti raskaana olevia, Tanska asunnottomia
Rokotusjärjestystä on jouduttu säätämään myös muissa maissa. Kelkka on ehtinyt kääntyä moneen kertaan.
Tanska aloitti rokotukset ripeästi 27. joulukuuta. Tammikuussa Tanskassa päätettiin nostaa asunnottomia rokotusjärjestyksessä ylöspäin. Nyt rokotuksia aiotaan antaa entistä enemmän myös nuorille.
Italia muutti rokotusjärjestystään, kun hallitus vaihtui. Populistihallituksen pääministeri Giuseppe Conte oli päättänyt rokottaa ensin terveydenhoidon henkilökunnan. Uusi pääministeri Mario Draghi huolestui, kun hän huomasi, että 20–39-vuotiaita oli rokotettu enemmän kuin yli 70-vuotiaita.
Hälytyskellot soivat, kun huomattiin, että vain kaksi prosenttia yli 70-vuotiaista oli saanut rokotteen.
Saksassa tehtiin päätös, että raskaana oleva nainen voi valita lähipiiristään kaksi ihmistä, jotka saavat rokotuksen.
Tieteelliset perusteet ratkaisevat paikan jonossa
Kansallisen rokoteasiantuntijaryhmän puheenjohtaja Ville Peltola sanoo, että Suomessa päätökset rokotusjärjestyksestä tehdään lääketieteellisin perustein.
Tällä kertaa lausuntoa hiottiin lähes tusinan asiantuntijan voimin koko keskiviikkopäivä.
Torstai-iltana Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) julkaisi asiasta tiedotteen. Seuraavaksi rokotejärjestyksen muutos lähtee sosiaali- ja terveysministeriön valmisteluun.
Sosiaali- ja terveysministeriön on pohdittava, miten kansalaisten tasavertaisuus toteutuu, jos rokote-eriä ryhdytään kuskaamaan entistä enemmän pahimmille epidemia-alueille: esimerkiksi pääkaupunkiseudulle ja Turkuun.
Kuinka paljon hallitus on tähän mennessä muuttanut tai puuttunut asiantuntijoiden tekemiin rokotesuosituksiin?
– En ole sellaista huomannut, kyllä nämä ovat menneet läpi sellaisena kuin me olemme suositelleet, Peltola sanoo.
Tilanteessa myös poliittisen kiistan ainekset
Tilanne voi kuitenkin muuttua, jos alueita aletaan laittaa uuteen järjestykseen. Hallituspuolueista etenkin keskusta on ajanut hanakasti pienten paikkakuntien ja maakuntien tasa-arvoa.
Mikäli rokotuksia ryhdyttäisiin jakamaan maahanmuuttaja-alueille ennen muita, saattaisi myös oppositio älähtää, etenkin perussuomalaiset.
Käytännössä rokotteet jaetaan kuitenkin sairaanhoitopiireille, eikä päätöksiä esimerkiksi maahanmuuttajien nostamisesta jonon kärkeen ole tehty.
Päätökset rokotejärjestyksen muuttamisesta on tarkoitus saada voimaan 3–4 viikon kuluttua.
Jos hallitus päätyy muuttamaan rokotusjärjestystä, se tehdään valtioneuvoston asetuksella.
Aiheesta voi keskustella lauantai-iltaan 20. maaliskuuta klo 23.
Lisää aiheesta:
Vanhuksia kotona hoitavat odottavat vielä koronarokotettaan, ja lähihoitajaliitto pelkää väen loppuvan kesken – "Kotihoito putosi THL:n listalta"
Rokoteasiantuntijat A-Talkissa: Astra Zenecan koronarokote on turvallinen – "Nuorten saamat sivuvaikutukset vaativat lisää selvityksiä"
Uusimmat tiedot koronaviruksesta