Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus pui tänään keskiviikkona koronatilannetta Säätytalon neuvotteluissa.
Tartunnat ovat kasvaneet nopeasti, mutta hallitus seuraa vielä miten kolmen viikon sulkutoimet vaikuttavat. Hallituslähteistä kerrotaan, että loppuviikon tartuntalukuja katsotaan erityisen tarkasti.
Linjana on usein ollut, että rajoitusten toimivuutta tarkastellaan kahden viikon jälkeen. Esimerkiksi ravintolat ovat olleet suuressa osassa maata kiinni nyt runsaan viikon.
Päätöksiä uusista rajoitustoimista ei keskiviikkona tehty. Johtopäätösten tekeminen julkisuudessa paljon esillä olleista liikkumisrajoituksista katsottiin liian varhaiseksi, mutta liikkumisrajoituksista käytiin keskustelua.
Tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko (kesk.) sanoi ennen neuvottelujen alkua, että tarkoituksena on hakea ymmärrystä siitä, ovatko tehdyt päätökset olleet riittäviä. Saarikko kertoi, että myös viestinnästä käydään keskustelua.
– Meidän pitää varmasti parantaa tapaa, jolla koronasta viestitään. Lisäksi keskustellaan siitä, ovatko nämä ratkaisut olleet tarpeeksi vaikuttavia ja mitä tehdään kolmen viikon jakson päättyessä, Saarikko sanoi saapuessaan Säätytalolle.
Saarikon mukaan julkinen keskustelu on viime aikoina liikkunut enemmän pykälätasolla, kun hänen mukaansa pitäisi ennemmin korostaa sitä, miksi toimia tehdään.
– Viestini kaikille suomalaisille on, että ei rajoituksia tarvitse noudattaa siksi, että päättäjät sanovat niin, vaan niitä on hyvä noudattaa siksi, että tilanne alkaisi kesää kohden helpottamaan ja taudin pahin piikki ei nousisi tätä korkeammaksi, Saarikko sanoi.
Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) pohti neuvotteluihin tullessaan, voisivatko työnantajat kannustaa työntekijöitä vielä vahvemmin etätöihin.
– Tautitilanne näyttää pahalta, kaikki mahdolliset keinot täytyy käydä tässä kohtaa läpi. Kyse on edelleenkin ihmisten välisistä kontakteista tarttuvasta viruksesta. Voisiko työnantaja vielä vahvemmin kannustaa etätöihin? On sellaisiakin työnantajia jotka eivät kannusta etätöihin, Ohisalo sanoi.
Lisäksi Ohisalo olisi valmis miettimään maskipakon käyttöönottamista.
– Jos meidän on mahdollista säätää maskipakosta, meidän kannattaisi se tehdä, Ohisalo sanoi.
Valtiovarainministeri Matti Vanhasen (kesk.) kertoi, että neuvotteluista ei ole odotettavissa päätöksiä, vaan kyse on enemmän tilannekatsauksesta.
– Jokainen näkee tilastoista, että olemme jumiutuneet liian korkealle päivittäisten tartuntojen tasolle. Jos katsotaan samantyyppisiä maita Euroopassa, tartunnat ovat saattaneet kymmenkertaistua. Arvioni mukaan vielä kuukausi – puolitoista pitäisi vielä selvitä, sitten alkaa helpottamaan, Vanhanen sanoi saapuessaan neuvotteluihin.
Pahenevan koronavirustilanteen vuoksi käyttöön otettu "sulkutila" on ollut voimassa nyt yli viikon suuressa osassa Suomea.
Ravintolat ovat olleet suljettuna suuressa osassa Suomea, yläkoulujen ja toisen asteen opiskelijat ovat siirtyneet laajalti etäopetukseen ja yli 12-vuotiaiden ryhmäharrastustoimintaa on suositeltu keskeytettäväksi.
Pääministeri Marin ei kommentoinut neuvotteluita medialle.
Pääkaupunkiseudulla tehohoitopaikat vähissä
Tänään THL ilmoitti 842 uudesta koronatartunnasta. Kahden viikon aikana on raportoitu 1 404 tartuntaa enemmän kuin edellisten kahden viikon aikana. Erityisen paha tilanne on Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa.
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin tilanne herättää hallituksessa huolta ja puhutti keskiviikon neuvotteluissa.
HUSin alueella tehohoidon tarve tulee tasaisesti kasvamaan seuraavan kahden viikon ajan, sanoo HUSin mallinnuksesta vastaava kehittämisjohtaja Visa Honkanen.
Tehohoidon tarpeen kasvu pysyy kuitenkin samalla uralla kuin edeltävinä viikkoina eli nousu ei kiihdy.
Keskiviikkoaamuna HUSin yksiköissä hoidettiin Honkasen mukaan koronan takia 33:a tehohoitopotilasta – heistä 30 on tehohoitopaikoilla ja kolme tehohoitoa vastaavissa oloissa. Honkasen mukaan koronapotilaiden tehohoidon maksimikapasiteetti alkaa olla jo käytössä. Kun se täyttyy, joudutaan ottamaan ylimääräisiä tiloja käyttöön muun muassa Kirurgisesta sairaalasta, joka toimi viime keväänäkin koronahoidon täydentäjänä.
HUS päivittää mallinnuksensa kaksi kertaa viikossa, tuore ennuste perustuu tiistai-illan dataan.
Hallitus toivoo, että HUSin tilannetta helpottaa mahdollisuus poiketa hoitotakuusta. Sen avulla henkilökuntaa on mahdollista siirtää muista tehtävistä koronan hoitoon.
Hallituksen neuvotteluiden alkuun pidetyssä valtioneuvoston yleisistunnossa hyväksyttiin soveltamisasetus hoitotakuusta, jolla kunnat voivat siirtää kiireetöntä hoitoa koronapotilaiden hoidon turvaamiseksi.
Asetuksessa ehdotetaan, että mahdollisuus poiketa kiireettömän hoidon määräajoista koskisi vain erikoissairaanhoitoa, ja lisäksi toimivaltuutta ainakin tässä vaiheessa sovelletaan ainoastaan Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella. Asetuksen on tarkoitus tulla voimaan 18.3.2021 ja olla voimassa 30.4.2021 asti.
Traficom harkitsee rajoituksia pääkaupunkiseudun joukkoliikenteeseen
Hallitus on toivonut, että pääkaupunkiseudulla tehtäisiin kaikki mahdollinen ennen kuin hallitus joutuu harkitsemaan alueellisia liikkumisrajoituksia. Viime viikolla pääministeri Marin toivoi, että julkisen liikenteen matkustajamääriä rajoitettaisiin pääkaupunkiseudulla.
Liikenne- ja viestintävirasto Traficom ratkaisee ensi viikon aikana, onko pääkaupunkiseudulle syytä määrätä rajoituksia joukkoliikenteen matkustajamääriin koronaviruksen leviämisen estämiseksi.
Hallituksen aiemmin ilmoittaman aikataulun mukaisesti ravintolat avaisivat ovensa jälleen 28.3. Samalla yläkoululaiset ja toisen asteen opiskelijat siirtyisivät takaisin lähiopetukseen.
Hallitus on antanut eduskunnalle lakiesityksen, joka rajoittaisi ravintoloiden toimintaa sulun päätyttyä. Ravintoloiden ovet menisivät esityksen mukaisesti kiinni jo kello 18.
Lisää aiheesta:
Uusimmat tiedot koronaviruksesta