Viha aasialaistaustaisia ihmisiä kohtaan on nostanut Yhdysvalloissa päätään koko koronapandemian ajan, ja se nousi jälleen otsikoihin, kun Atlantassa tehtiin tiistaina kolme veristä hyökkäystä hierontayrityksiin.

Hyökkäyksissä kuolleista kahdeksasta ihmisestä kuusi on aasialaistaustaisia naisia, ja pidätetty on 21-vuotias valkoihoinen mies.

Vaikka epäilty on kuulusteluissa kiistänyt olevansa aasialaisvastainen, tapaus ehti nostaa pintaan keskustelun lisääntyneestä aasialaistaustaisiin kohdistuvasta rasismista. Amerikanaasialaiset ovat joutuneet Yhdysvalloissa vuoden aikana aiempaa useammin erilaisten sanallisten ja fyysisten hyökkäysten kohteeksi.

1. Miten rasismi näkyy?

Aasialaistaustaiset ihmiset ovat joutuneet koronapandemian aikana kokemaan kanssaihmistensä monenmoisia vihanpurkauksia: sylkemistä, nimittelyä, vieroksumista tai suoranaista väkivaltaa.

Yhdysvaltain 16 suurimmassa kaupungissa poliisille ilmoitettujen aasialaisamerikkalaisiin kohdistuneiden viharikosten määrä kasvoi viime vuonna 150 prosenttia, kertoo Kalifornian yliopiston viharikosten ja ääriajattelun tutkimuskeskuksen selvitys. Erityisen voimakasta kasvu oli New Yorkissa.

Samaan aikaan muita viharikoksia ilmoitettiin 7 prosenttia vähemmän kuin toissa vuonna, oletettavasti koronaeristyksen vähennettyä ihmisten liikkumista.

Yhdysvaltain liittovaltion poliisi FBI varoitti jo maaliskuun 2020 lopussa, että viharikokset aasialaistaustaisia vastaan ovat vaarassa lisääntyä. Lokakuussa YK puolestaan varoitti, että amerikanaasialaisiin kohdistuvien viharikosten määrä on noussut huolestuttavalle tasolle.

Ihmisten kokemuksia rasismista keräävä Stop AAPI Hate -foorumi alkoi kirjata aasialaistaustaisiin kohdistuneita rasistisia tekoja pandemian puhjettua. Viime vuoden maaliskuun puolivälin ja tämän vuoden helmikuun lopun välisenä aikana sille ilmoitettiin liki 3 800 tapausta.

Osa tapauksista on sellaisia, joista poliisille tuskin ilmoitettaisiin. Esimerkiksi eräs ihminen kertoi, miten kahvilassa ihmiset kaikkosivat hänen ympäriltään ja pakkautuivat toiselle puolelle huonetta. Toinen kertoi, miten asiakkaat ja työntekijät alkoivat huutaa hänelle kaupassa, että "Te kiinalaiset tuotte viruksen tänne".

Väkivaltaisista tapauksista kohua ovat herättäneet erityisesti iäkkäisiin ihmisiin kohdistetut. Esimerkiksi New Yorkin metrossa viilleltiin 61-vuotiaan filippiiniläistaustaisen miehen kasvoja mattoveitsellä ja Oaklandin Chinatownissa tallentui videolle, kun 91-vuotias mies kaadettiin maahan. Teosta epäiltyä epäillään myös muista vastaavista pahoinpitelyistä.

2. Puheet Kiina-viruksestako rasismin kimmokkeena?

Kiina-virus, Wuhan-virus, toisteli presidentti Donald Trump koronapandemian puhjettua, vaikka lääkärit puhuivat koronaviruksesta ja COVID-19-taudista.

1900-luvun pandemioistahan toki puhuttiin espanjantautina sekä aasialaisena ja hongkongilaisena influenssana.

Maailman terveysjärjestö WHO päätti kuitenkin vuonna 2015, ettei tauteja enää nimetä maantieteellisten alueiden mukaan, jottei tiettyyn väestöön kohdistuisi pelkoa. Samaa ohjetta WHO noudatti valitessaan koronavirukselle kutsumanimeä.

Huhtikuussa 2020 Yhdysvaltain senaatin demokraatit vetosivat Trumpiin, jotta tämä lopettaisi puhumisen kiinalaisesta viruksesta. Demokraattisenaattorit huomauttivat, että tällainen kielenkäyttö pahentaa ennakkoluuloja ja syrjintää tavalla, joka lisää ihmisten riskiä joutua väkivallan uhriksi.

Vaikka Trump ei suinkaan ole kehottanut rasismiin, monet katsovat hänen puheidensa rohkaisseen siihen tai ainakin vaikuttaneen siihen, että rasistinen käytös nähdään vähemmän tuomittavana kuin aiemmin.

Aapin johtaja Karthick Ramakrishnan huomauttaa uutiskanava NBC:lle, että vaikkei amerikanaasialaisiin kohdistuvien rasististen tekojen lisääntymistä voi täysin panna Trumpin hallinnon rasistisen koronavirusretoriikan piikkiin, sillä oli osuutta vihan kasvamiseen.

Trumpin retoriikka auttoi luomaan tietynlaisen tarinan ja presidenteillä on normaalia suurempi rooli tarinoiden muokkaamisessa, hän sanoo.

Uusi presidentti Joe Biden on kieltänyt käyttämästä liittovaltion hallinnossa Kiina-viruksen ja Wuhan-viruksen kaltaisia nimityksiä.

3. Mistä viha kumpuaa?

Amerikanaasialaisiin kohdistuva rasismi ei ole uutta, eikä myöskään vähemmistöjen panettelu kriisiaikoina. Syytettiinhän jo aikoinaan Euroopan ruttoepidemiasta juutalaisia.

Santa Claran yliopiston neuvontapsykologian professorin Sherry Wangin mukaan aasialaistaustaisiin kohdistuvan rasismin juuret ovat pelossa, että valkoiset menettäisivät valtaansa.

Jo 1800-luvulla Yhdysvalloissa alettiin käyttää rasistista ilmausta "keltainen vaara" ilmaisemaan aasialaisten vaikutusvallan kasvua. Tuolloin muuttoliike Kiinasta Yhdysvaltoihin lisääntyi ja lännessä tajuttiin, että Aasia on tarpeeksi suuri haastamaan Yhdysvallat poliittisesti, taloudellisesti ja sotilaallisesti, Wang sanoo Five Thirty Eight -nettisivustolle.

Yhdysvalloissa jopa säädettiin vuonna 1882 laki, joka kielsi tulon Yhdysvaltoihin Kiinasta. Nyt Yhdysvallat jälleen kerran pelkää Kiinan valta-asemaa, hän toteaa.

National Geographic -lehden haastattelema Colorado Denverin yliopiston rikosoikeuden professori Angela R. Gover toteaa, että viharikokset leimahtavat yhteiskunnallisen stressitilan aikana ja saattavat tukahtua, kun kriisi on ohi.

Aasialaisvastaisen rasismin takana olevat tunteet kuitenkin poreilevat pinnan alla kunnes ongelma tunnustetaan ja siihen puututaan, Gover sanoo.

4. Entäpä Euroopassa?

Yhdysvallat ei ole suinkaan yksin aasialaisvastaisessa rasismissaan. Pandemian puhkeamisesta lähtien aasialaistaustaisten ihmisten kaltoinkohtelu on lisääntynyt eri puolilla Eurooppaa ja maailmaa.

Esimerkiksi Britanniassa aasialaistaustaisiin kohdistuneiden rikosten määrä kolminkertaistui pandemian puhjettua.

Yhtymäkohtia Yhdysvaltoihin on myös historiassa. Euroopassakin alettiin 1800-luvulla puhua "Keltaisesta vaarasta", kun pelko Kiinan ja Japanin kasvavaa mahtia kohtaan virisi.

Termiä käytti muun muassa Saksan keisari Vilhelm II oikeuttamaan eurooppalaista imperialismia.

5. Mikä on #StopAsianHate?

Uutiset aasialaistaustaisiin kohdistuvista viharikoksista ovat poikineet useita hankkeita, joilla ilmaistaan tukea aasialaisamerikkalaisille ja pyritään lisäämään ihmisten tietämystä heihin kohdistuvasta rasismista.

Yksi näkyvimmistä on sosiaalisen median kampanja #StopAsianHate, jossa ihmiset kertovat kokemastaan rasismista tai ilmaisevat tukeaan aasialaistaustaisille ja vastalauseensa rasismille. Kampanjalla on myös rasismista ja vaikuttamiskeinoista kertovat nettisivut.

Kampanjoimaan ovat nousseet muun muassa useat muotialan julkkikset.

Esimerkiksi Allure-lehden päätoimittaja Michelle Lee ja suunnittelija Phillip Lim ovat julkaisseet #StopAsianHate-hashtagilla instagramissa videoita, joissa he kertovat omakohtaisia kokemuksiaan rasismista ja pyrkivät lisäämään ihmisten tietämystä asiasta.

Lue myös:

Yhdysvalloissa Georgiassa ainakin kahdeksan kuollut hierontayrityksissä tapahtuneissa ammuskeluissa – uhreista suurin osa aasialaistaustaisia