Business Finland jakoi viime vuonna ennätysmäiset yli 1,6 miljardin euron tuet. Summasta suurin osa eli 994 miljonaa oli koronatukia eli niin sanottua häiriötilannerahoitusta.
Valtion tukia jakava Business Finland julkisti viime vuoden tuloksensa.
Tukien jaosta tuli paljon kritiikkiä, kun rahoja meni varsinkin alkuvaiheessa konsulteille ja it-alan yrityksille, jotka eivät koronasta kärsineet. Myöhemmin kaupat, teollisuus, ravintolat, majoitustoiminta ja luovat alat nousivat tuensaajien joukossa.
Business Finland pystyi jakamaan vain kehittämistukea, jossa hakijalta edellytettiin kehitysideoita.
Business Finlandin pääjohtajan Nina Kopolan mukaan esimerkiksi ravintolat esittivät kehityskohteita eikä ideoista ollut yrityksillä pulaa.
Hakemuksia tuli 30 000. Henkilökuntaa palkattiin käsittelyyn 60 lisää.
– Noin puolet hakemuksista kosketti jotenkin digitaalista loikkaa eli yritys kehitti jotenkin toimintaansa digitaalisuuteen päin.
Tilalle tuli myöhemmin valtiokonttorin jakama kustannustuki, joka korvasi erityisesti kiinteitä kuluja ja palkkoja.
Pk-yrityksiltä siirtyi rahaa isojen yritysten veturihankkeisiin
Myös Business Finlandin normaalioloissa jakama innovaatiorahoitus kasvoi viime vuonna 20 prosenttia 653 miljoonaan euroon. Innovaatiorahoituksen saaminen edellyttää yritykseltä kansainvälistymissuunnitelmia.
Pienten ja keskisuurten yritysten osuus rahoituksesta on kuitenkin laskenut ja suurten yritysten osuus vastaavasti kasvanut. Pk-yritysten osuus rahoituksesta oli nyt hiukan yli puolet, kun se aiemmin oli lähes 70 prosenttia.
Taustalla on Business Finlandin käynnistämä veturihaastekampanja, jolla suuria yrityksiä kannustetaan tuotekehityshankkeisiin.
– Suomalaiset yritykset eivät enää investoi tuotekehitykseen Suomessa, varsinkaan isot yritykset.
Veturirahoitusta saavat Neste, Nokia, ABB, Kone, Sandvik sekä Fortumin ja Metsä Groupin yhteishanke. Kukin saa noin 20 miljoonan euron potin.
Vastineeksi yritykset sitoutuvat luomaan ympärilleen kumppanuusverkostoa, jossa on mukana tutkimuslaitoksia ja pienempiä yrityksiä.
– Näissä hankkeissa yritykset ovat luvanneet laittaa rahaa 2,7 kertaa sen, mikä me on laitettu, luvanneet luoda satoja uusia työpaikkoja ja laittaa käyntiin isoja ekosysteemejä.
Rahoitus on jaksotettu eikä lisärahaa saa, ellei työpaikkoja synny. Kaikkiaan hankkeista odotetaan 38 900:aa uutta tai uudistuvaa työpaikkaa.
Kopolan mukaan valtion tehtävänä on vivuttaa yksityistä rahaa ja jakaa riskiä eli hankkeet eivät olisi lähteneet yhtä suurina liikkeelle ilman valtion rahoitusta.
Business Finlandin mukaan sen asiakasyritysten vienti kasvoi viime vuonna prosentin edellisvuodesta, vaikka suomalaisten pk-yritysten vienti kokonaisuudessaan laski. Parhaiten onnistunut kymmenys kasvatti vientiään jopa 57 prosenttia.