Yhtään rajanylittäjää ei ole vielä määrätty pakolliseen koronatestiin Venäjän rajalla.
Rajanylittäjät ohjataan vapaaehtoiseen koronatestiin, ellei heillä ole todistusta negatiivisesta koronatestistä tai puolen vuoden sisällä sairastetusta koronataudista.
Koronatestistä kieltäytyvä maahantulija voidaan määrätä myös pakkotestiin aluehallintoviraston päätöksellä. Päätöksiä pakkotesteistä ei Etelä-Suomen aluhallintoviraston mukaan vielä ole tehty.
Testistä kieltäytyjä voidaan määrätä osallistumaan pakolliseen terveystarkastukseen, joka käytännössä tarkoittaa koronatestiä.
– Kyllä, tämä on pakkotesti, Etelä-Suomen aluehallintoviraston aluehallintoylilääkäri Anne Hiiri sanoo.
Avi päättää pakkotestistä
Pyynnön koronatestistä kieltäytyvän pakkotestille tekee kunnan tai kuntayhtymän terveysviranomainen.
– Tartuntataudeista vastaava lääkäri käy arvion läpi. Jos ihminen tosiaan kieltäytyy testiin menemisestä, lääkäri katsoo, voidaanko asia hoitaa esimerkiksi niin, että maahantulijalle tehdään ensin karanteenimääräys, aluehallintoylilääkäri Anne Hiiri selittää.
Mikäli tartuntataudeista vastaava lääkäri katsoo, ettei karanteenimääräys riitä, voi hän olla yhteydessä joko puhelimitse tai sähköpostilla aluehallintovirastoon ja pyytää henkilölle määräystä testistä.
– Sitä varten täytyy olla henkilön perustiedot yhteystiedoista lähtien ja perustelut, miksi tällainen päätös tarvitaan, Hiiri kertoo.
Etelä-Suomen aluehallintovirasto kiristi määräyksiä rajojen koronatesteistä maaliskuun alussa. Sekä Kymenlaakson sote-kuntayhtymä että Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote kommentoivat tuolloin, etteivät terveysviranomaiset voi pakottaa maahantulijaa koronatestiin ennen tartuntatautilain muutosta.
Hallitus on valmistellut muutoksia tartuntatautilakiin. Esityksessä aluehallintoviraston oikeutta määrätä ihminen pakolliseen terveystarkastukseen laajennetaan koskemaan myös kuntien ja sairaanhoitopiirien tartuntatautilääkäreitä. Muutos on näillä näkymin tulossa voimaan huhtikuun alussa.
Päätös pakkotestistä vie aikaa
Etelä-Suomen aluehallintoviraston aluehallintoylilääkäri Anne Hiiri ei osaa sanoa, miksi kunnat tai kuntayhtymät eivät ole pyytäneet päätöstä pakkotestistä.
–Kunnilla on ollut mahdollisuus pyytää tällainen päätös aikaisemminkin. Tämä tartuntatautilaki on ollut voimassa vuodesta 2016. En osaa vastata kunnan tai kuntayhtymän puolesta, miksi ei ole pyydetty.
Koska aiempia päätöksiä ei ole tehty, ei Hiiri pysty arvioimaan myöskään sitä, kuinka kauan käytännössä kestäisi saada avin päätös maahantulijan pakkotestistä. Esimerkiksi itärajalla Vaalimaalla tartuntalääkäri ei myöskään ole paikan päällä raja-asemalla.
– Kyllähän se vie aikaa. Ei tällainen päätös tule välittömästi. Sitten henkilö joutuu odottamaan siellä päätöstä, Hiiri sanoo.
Hiiri kertoo, että avilla on henkilöitä, jotka seuraavat sähköpostia ja puhelinta siltä varalta, että pyyntöjä tulee.
Suomessa on Hiiren mukaan vastikään tehty Itä-Suomen alueella pakkokoronatestejä, mutta ne eivät ole liittyneet rajaliikenteeseen.
Testien tarve vähentynyt
Koronatestien tarve Etelä-Suomen rajoilla on aluehallintoviraston mukaan vähentynyt.
Tämä johtuu siitä, että yhä useammalla maahantulijalla on todistus ennakkotestistä tai puolen vuoden sisällä sairastetusta koronataudista.
– Itärajalla Vaalimaalla ja Nuijamaallakin on selkeästi lisääntynyt se, että ihmiset ovat tuoneet negatiivisen testituloksen, että ovat käyneet Venäjällä testissä, kertoo aluehallintoylilääkäri Anne Hiiri.
Kaakkois-Suomessa Vaalimaan ja Nuijamaan rajanylityspaikkojen kautta maahantulevat menevät Hiiren mukaan myös yhä useammin omaehtoisesti koronatestiin.
Kaakkois-Suomessa Vaalimaalla ja Nuijamaalla koronatestejä tehdään raja-asemien aukioloaikoina kello 7.00-21.30.
Lue lisää: Uusia keinoja koronataisteluun: Testistä rajalla kieltäytyvälle sakkoa tai vankeutta, aveille ja kunnille lisää rajoitusvaltaa jo maanantaina