Olli Pöllänen, 28: Finnairin lentäjästä peruskoulun opettajaksi
Osaka, Bangkok, Tokio, Shanghain rahtilento.
Helmikuussa 2020 Olli Pölläsellä piti kiirettä. Hän oli juuri alkuvuodesta aloittanut mannerten väliset lennot Finnairin A350-koneessa perämiehenä.
Viikossa ehtii tehdä yhden menopaluureissun kaukokohteeseen, loppuaika toivutaan 12 tunnin työvuoroista tai aikaerosta.
Sitä ennen Pöllänen oli lentänyt 2,5 vuotta Finnairin Euroopan reittejä. Niistä vuoroista ehti joskus jopa kotiin yöksi, vaikka usein työpäivä alkaa ihan mihin vuorokauden aikaan tahansa.
Ensimmäiset merkit maailmanlaajuisesta taudista tulivat jo alkuvuodesta. Ensin Pölläseltä peruuntui yksi työvuoro, pian jo kymmeniä.
Maaliskuun 18. päivä Suomessa astuivat voimaan poikkeusolot. Lapset siirtyivät etäopetukseen kotiin, museot ja liikuntapaikat suljettiin sekä hallitus aloitti pikaiset toimet Suomeen suuntaavan matkustajaliikenteen keskeyttämiseksi.
Huhtikuun alussa alkoi Pölläsen lomautus, joka jatkuu edelleen.
– Ensimmäinen fiilis oli epätietoisuus. En joutunut paniikkiin, vaan päätin katsella rauhassa mitä tapahtuu, sanoo Pöllänen.
Vielä huhti- ja toukokuussa Pöllänen kutsuttiin takaisin töihin pariksi viikoksi lentämään rahtilentoja. Ulkomailla hän tajusi tilanteen vakavuuden: maskin käyttö oli pakollista kaikkialla. Samaan aikaan Suomessa vielä harva verhosi kasvonsa maskiin.
Nyt lomautusta on kestänyt lähes vuosi. Pölläsen kalenterissa on paljon tilaa kavereiden näkemiselle ja bänditreeneille.
– Teen nyt kaikkea sellaista, mitä on aikaisemmin jäänyt tekemättä: musiikkiprojekteja ja mökkireissuja kavereiden kanssa, sanoo Pöllänen.
Työntekoa Pöllänen ei ole täysin jättänyt, sillä hän tekee opettajan sijaisuuksia Latokartanonen peruskoulussa. Aikaisemmin hän opettanut Suomen ilmailuopistossa.
– Tuskin tästä minulle uutta uraa tulee, mutta nyt on mahdollisuus kokeilla kaikkea uutta. Aikuisopiskelijat ovat enemmän mun juttu, sanoo Pöllänen.
– Lapsille en ole kertonut, että olen lentäjä. Keskustelu karkaa helposti väärille raiteille, kun lapsilla on niin paljon kysymyksiä lentämisestä.
Lentoalan tulevaisuuden näkymät ovat epävarmat. Moni Pölläsen tuttu on vaihtanut alaa tai jäänyt eläkkeelle. Osa opiskelee rinnalle toista koulutusta, joka toimii varasuunnitelmana tai turvaverkkona suhdanneherkällä lentoalalla.
Ensi kesä on Pölläsen mukaan ratkaiseva lentoalalle.
– Tulevana kesänä on pakko mennä paremmin tai tilanne alkaa näyttää tosi huonolta. Lentoala ei kestä toista huonoa kesää putkeen.
28-vuotiasta Pöllästä ei huoleta. Hän uskoo, että käänne parempaan on edessä. Hän on valmis odottamaan.
– Minulla on käynyt hyvä tuuri, että pääsin niin nuorena lentoalalle. Lukion jälkeen en ole ehtinyt tehdä muuta uraa kuin tätä. Tähän panostetaan nyt satasella.
Räppäri Ibe, 22: "Voiko ihmiset enää koskaan nähdä keikkoja muuna kuin massatartuntana?"
Ennen koronaa räppäri Iben tyypillinen työviikko oli tällainen: viikonloppuna 1–2 keikkaa jossain päin Suomea. Arkena uusien biisien tekemistä, levy-yhtiön kanssa suunnittelua ja ennen kaikkea viikonlopun keikkoja varten valmistautumista.
Viikko pyöri siis hyvin pitkälti keikkojen ympärillä.
– Onhan tää ollut iso muutos, sanoo Ibe eli Ilmari Kärki.
Nyt arkipäivät rullaavat hyvin samalla tavalla kuin ennen pandemiaa: studiolla musiikin tekemistä, ennalta varattuja salivuoroja, promokuvaukset. Vain keikat puuttuvat.
– En oikein itsekään tiedä, mitä teen tällä hetkellä ja se on tässä raskainta, sanoo Kärki.
– Välillä on ollut vaikeuksia inspiraation kanssa, että mistä tätä musaa tekee ja mitä varten. On haasteita löytää motivaatiota tekemiseen, sanoo Kärki.
Musiikki on ollut 22-vuotiaan Kärjen työ siitä lähtien, kun hän kirjoitti ylioppilaaksi. Eurovisioit- ja Luota muhun -biisejä on molempia soitettu Spotifyissa 4,5 miljoonaa kertaa. Iben kolmas albumi Ibelius oli parhaimmillaan Suomen virallisen listan toisella sijalla helmikuussa 2019.
Ensin tuli varoitussignaaleja keikkajärjestäjiltä.
12. maaliskuuta 2020 hallitus kielsi isot, yli 500 hengen yleisötapahtumat ja pienempiäkin kokoontumisia kehotettiin välttämään.
Kun ensimmäiset keikkaperuutukset tulivat, ehkä hieman yllättäen Kärki oli huojentunut.
Muusikolla oli takana kiireinen keikkavuosi 2019. Loppuunpalaminen oli lähellä.
– Olin itse vähän burnoutissa. Mua ei haitannut yhtään, että keikkataakka väheni hieman, muistelee Kärki vuoden takaista aikaa.
Vielä silloin Ibe ja monet muut muusikot ajattelivat, että kesällä päästäisiin taas vetämään keikkoja ja maailma palaisi normaaliin järjestykseen. Toisin kävi.
Siitä on nyt lähes puoli vuotta, kun Kärki viimeksi nousi lavalle räppäämään. Viime kevään lepo teki hyvää, mutta nyt pitäisi jo päästä takaisin ihmisten pariin.
Kun keikat on peruttu, ovat muusikon tienestit enemmän radiosoiton ja striimausmäärien varassa. Kärjen mielestä kilpailu on nyt entistä kovempaa, ja musiikkiala on muuttunut törkyisemmäksi.
– Tottakai keikkojen puuttuminen näkyy rahallisesti. Koko ajan on paine tehdä uutta musaa, joka menestyy. Se saa miettimään, mitä muuta tässä elämässä voisi tehdä, sanoo Kärki.
Keikkatauko on antanut aikaa kalibroida itseään. Kärki on miettinyt, kuinka kauan hän haluaa tehdä musiikkia tai mitä muuta voisi olla tilalla. Kirjoittaminen kiinnostaa, mutta hän ei ole vielä heittämässä pyyhettä kehään.
– Nyt kun katson ulos ja on aurinkoinen päivä ja lumet sulaa, minulla on toiveikas fiilis. Mutta paljon on päiviä, jolloin olen turhautunut ja mietin, että ei tässä ole mitään järkeä. Entä jos ei enää ikinä pääse keikkailemaan niin kuin ennen.
Kärjellä ja monella parikymppisellä on ikävä yöelämää. Tuttuihin törmäämistä, kreisibailaamista ja röökin pummaamista baarin edessä. Kärjen pelkona on, että entiseen ei ole paluuta.
– Näkevätkö ihmiset keikkailun ja yöelämän vain tosi turhana asiana ja massatartuntana? On tosi turhauttava ajatus, jos ihmiset eivät voi enää koskaan nähdä niitä muuten.
Sari Rautio, 48: Nato-kumppanuus on sen verran herkkä aihe, että siitä ei noin vain jutella Skypessä
Kaikkia keskusteluja ei voi käydä videopuhelulla tai chätissä. Kaikkea työtä ei voi tehdä etänä.
Koronapandemia on muuttanut radikaalisti tavan, jolla kansainvälisiä suhteita hoidetaan tänä päivänä.
Kurkistetaan Ulkoministeriössä työskentelevän Sari Raution kalenteriin. Rautio johtaa turvallisuuspolitiikan ja kriisinhallinnan yksikköä, joka vastaa muun muassa Nato-kumppanuudesta, rauhanturvaajista sekä Suomen osallisuudesta EU:n turvallisuus- ja puolustustyöhön.
Ennen koronaa Rautio oli tottunut tekemään työmatkan parin viikon välein. Esimerkiksi päiväreissu Brysseliin tai useamman päivän matka Yhdysvaltoihin.
Normaalisti diplomatiaan kuuluu jatkuva yhteydenpito ulkomaisiin kumppaneihin: kahdenvälisiä vierailuja, tapaamisia EU-maiden kesken ja YK:n huippukokouksia. Kasvokkain näkeminen on tärkeää niin yhteyden luomisen kannalta, mutta myös turvallisuussyistä.
– Turvallisuuspolitiikan luonne on sellainen, että siihen kuuluu paljon luottamuksellista tietoa. Osa asioista on tosi herkkiä, eikä niistä voi keskustella Skypessä, sanoo Rautio.
Keväällä 2020 Suomen hallitus suositteli välttämään tarpeetonta matkustamista.
Se tyhjensi Raution kalenterin. Poissa olivat työmatkat ja vieraiden vastaanottaminen Suomessa. Työn kansainvälinen ulottuvuus tippui pois.
Suomessa teho-osastot täyttyivät koronapotilaista ja viranomaiset yrittivät parhaimpansa mukaan hidastaa taudin leviämistä.
Korona muutti myös monen muun Ulkoministeriön työntekijän kalentereita keväällä 2020: joillakin työt vähenivät, toisilla taas lisääntyivät roimasti. Joutilaammaksi jääneet ministeriön virkahenkilöt antoivat työaikaansa esimerkiksi koronaseurantaan ja tilannekuvan luomiseen.
Hetki meni, että kansainvälisiä suhteita pyörittävät virkahenkilöt täällä ja maailmalla löysivät etäyhteydet. Nyt fyysisten tapaamisten tilalla kalenterissa ovat puhelinsoitot, videokokoukset ja webinaarit.
– Olin suorastaan vaikuttunut, että Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyjin ministerikokous pidettiin verkossa joulukuussa. Se toimi ihmeellisen hyvin, vaikka mukana on 56 osallistujamaata, sanoo Rautio.
Raution mielestä virtuaaliset yhteydet toimivat osittain hänen työssään, mutta ne eivät korvaa kasvokkain tapaamista.
–Hyvä, että on löytynyt uusia tapoja pitää yhteyttä. Silti välillä on aika hankalaa käsitellä kaikkea tarpeellista, koska keskusteluihin kuuluu tietty luottamuksellisuus, sanoo Rautio.
Entiseen ei ole paluuta.
Rautio arvioi, että puolustus- ja turvallisuuspolitiikan työssä matkustaminen tulee vähenemään pysyvästi: puolet entisistä matkoista voisi hänen mukaansa korvata virtuaalikokouksilla.
– Olen iloinen siitä, että matkustaminen vähentyy radikaalisti. Se on hyvä ilmastolle ja ajankäytön kannalta.
– Silti jatkossakin on pakko jonkin verran pystyä käymään kasvokkain keskusteluja, sanoo Rautio.
Keskustelu on avoinna 18.3. klo 23 asti.
Lue lisää:
Katso, miten koronatilanne kehittyy ja rokottaminen etenee kunnassasi – grafiikka näyttää maailman ja Suomen tilanteen
Uusimmat tiedot koronaviruksesta
Kesäfestivaalien järjestäjien aika käy vähiin – ministeriö viilaa yhä ehtoja tapahtumien järjestämiselle
Matkailu- ja lentobuumi alkaakin vasta selvästi ennakoitua myöhemmin – jos rokotustahti ei parane ensi kesä voi olla kuolinisku monelle yritykselle