Hallitus pääsi torstaina ensimmäistä kertaa keskustelemaan mahdollisista liikkumisrajoituksista koronaviruksen leviämisen hidastamiseksi. Aiemmin vain hallituspuolueiden puheenjohtajat, niin kutsuttu viisikko on keskustellut liikkumisrajoituksista.
Hallituksen ei odoteta tänään tekevän päätöksiä liikkumisrajoituksiin liittyen. . Rajoituksia valmistellaan käytettäväksi, mikäli koronatilanne pahenee.
Pääministeri Sanna Marinin (sd.) mukaan hallitus saa lisätietoa siitä, missä vaiheessa liikkumisrajoitusten valmistelu tällä hetkellä on. Marinin mukaan valmistelutyössä otetaan huomioon se, että liikkumisrajoitukset mahdollistavat myös ulkona liikkumiseen.
– Tämä on yksi kysymys, jota on pohdittu. Pitäisin varsin kohtuullisena sitä, että terveellinen ja turvallinen ulkoilu olisi mahdollista myös liikkumisrajoitusten vallitessa, Marin sanoi saapuessaan neuvotteluihin.
Marinin mukaan myös yksinasuvien tilanne pitää huomioida liikkumisrajoitusten valmistelussa.
– Tiedämme, että moni ihminen asuu yksin ja monen ihmisen läheinen henkilö ei ole oma perheenjäsen. Heidän tilanteensa pitää huomioida valmistelussa. Uskon, että tätäkin kokonaisuutta on pohdittu.
Liikkumisrajoituksia on valmisteltu poikkeuksellisen tiukasti julkisuudelta piilossa. Päätoimittajien yhdistys arvosteli tänään hallitusta valmistelun ja päätöksenteon avoimuuden puutteesta.
Marin ei ennakoi, että liikkumisrajoituksia olisi tarpeen ottaa vielä käyttöön.
Ylelle aiemmin kerrotun mukaan yksi merkittävä raja liikkumisrajoitusten käyttöönotossa on uusien tartuntojen määrä päivittäin. Jos uudet tartunnat lisääntyvät nykyisestä noin 700-800 tapauksesta tuhanteen päivässä, paineet liikkumisrajoitusten käyttöönottoon hallituksessa kasvavat.
Pahimmillaan kyse voi olla siis jo lähipäivien tilanteesta. Liikkumisrajoitusten säätäminen veisi käytännössä nopeimmillaan vajaan viikon.
Voimakkaasti perusoikeuksiin puuttuvat rajoitukset on kuitenkin pystyttävä perustelemaan välttämättömiksi. Käytännössä terveydenhuollon kantokyvyn olisi oltava vaarassa ilman lisätoimia.
THL:n ja STM:n aamuisessa koronatiedotustilaisuudessa esittämän arvion mukaan tehohoidon kapasiteetti on tällä hetkellä riittävä, mutta tarpeen ennustetaan kasvavan.
Koronan takia tehohoidossa on tällä hetkellä 43 henkilöä. Pahin tilanne oli viime vuoden huhtikuussa, jolloin tehohoidossa oli 83 koronapotilasta.
RKP suhtautuu liikkumisrajoituksiin penseästi
Oikeusministeri Anna Maja-Henrikssonin (r.) mukaan RKP suhtautuu hyvin varauksellisesti kaavailuihin liikkumisrajoituksista.
– Haluamme tietää, miksi tällaista nyt kaavaillaan ja mihin sillä halutaan vaikuttaa. Täytyy olla sataprosenttinen varmuus siitä vaikuttavuudesta jos lähdetään rajoittamaan kansalaisten liikkumisoikeuksia ja oikeutta kanssakäymiseen toisten ihmisten kanssa, Henriksson sanoi.
Sisäministeri Maria Ohisalon (vihr.) mukaan vihreiden piirissä myös liikkumisrajoituksia pidetään yhtenä mahdollisena keinona viruksen tukahduttamiseen.
– Vihreiden piirissä on paljon pidetty esillä sitä että ollaan oltu valmiita myös viruksen tukahduttamisstrategiaan eli siihen, että painetaan mahdollisimman nopeasti tautia alas. Erilaisia keinoja pitää olla käytössä, mutta perusoikeuksia ei lähdetä rajaamaan missään tapauksessa helposti, Ohisalo sanoi.
Ohisalon mukaan poliisi tarvitsee lisäresursseja, mikäli liikkumisrajoituksia otetaan käyttöön. Viime keväänä Uudenmaan sulun takia tarvittiin puolustusvoimien virka-apua.
Marin: Pääkaupunkiseudun matkustajaliikennettä pitäisi rajoittaa
Erityisesti pääkaupunkiseudun tilanne huolestuttaa ministereitä. Pohdintaa on myös siitä, ovatko kaikki nykyiset koronan vastaiset mahdolliset toimet pääkaupunkiseudulla riittävästi käytössä.
Säätytalolle saapuessaan pääministeri Marin toivoi, että pääkaupunkiseudulla julkisen liikenteen matkustajamääriä rajoitettaisiin.
Esimerkiksi liikenne- ja viestintävirasto Traficom harkitsee määräystä julkisen liikenteen kulkuneuvokohtaisten matkustajamäärän rajoittamisesta Päijät-Hämeessä ja Pirkanmaalla.
Pääkaupunkiseudulla Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri ei ole vielä pitänyt joukkoliikenteen matkustajamäärän rajoittamista tarpeellisena. Joukkoliikennettä voidaan rajoittaa sairaanhoitopiirin pyynnöstä tautitilanteen sitä vaatiessa.
Lähiaikoina hallitus joutuu myös arvioimaan hoitohenkilökunnan riittävyyttä sairaaloissa. Kysymys on tautitilanteen kehittymisestä sekä lähestyvästä pääsiäisestä ja työntekijöiden juhlapyhiin liittyvistä vapaista ja lomista. Kysymys on ennen kaikkea siitä, kuinka suureksi kasvaa tehohoidon tarve.
Vuodenvaihteen juhlakaudella sairaalat selvisivät vapaaehtoisin järjestelyin. Sama pyrkimys on pääsiäisen aikana. Vielä tällä hetkellä valmiuslain sallimien keinojen käyttöönottoa esimerkiksi terveydenhuollon henkilökunnan ylitöihin määräämisestä ei pidetä hallituksen piirissä todennäköisenä.
Hallituksen neuvotteluiden yhteydessä pidettiin myös ylimääräinen valtioneuvoston yleisistunto liittyen valmiuslain pykälien käyttöönottoon. Kyse oli asetusten viilaamisesta perustuslakivaliokunnan kannan mukaisiksi niin, että pykälien soveltaminen Ahvenanmaalla kumotaan.
Valmiuslain pykälät koskivat terveydenhoidon turvaamista, valtionhallinnon viestintää ja valtionhallinnon työnjakoa.
Lisää aiheesta:
Uusimmat tiedot koronaviruksesta: EU-parlamentti ja jäsenmaat sopuun koronatodistuksesta, yliopistoissa yhä luennot etänä syksyllä
Suomen koronatilanne jatkuu vaikeana, STM arvioi rokotestrategian kuitenkin onnistuneen