Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) kuulostaa hiukan tuskastuneelta.
Kunnianhimoinen suomalainen koronarokotehanke on ottamassa ratkaisevaa askelta ulos laboratoriosta ihmisillä tehtäviin kokeisiin.
Uutta vaihetta varten tutkijat ovat perustaneet Rokote Laboratories -yhtiön, jonka on määrä hankkia kymmeniä miljoonia euroja kolmessa vaiheessa tehtävien kokeiden ja muun käytännön työn rahoittamiseksi.
Kokeilla on kiire, mutta rahaa yhtiöllä ei ole.
Valtion perässä tulisi yksityinenkin raha
Rokote Laboratoriesien yksi perustajajäsenistä, virologian professori Kalle Saksela sanoi eilen keskiviikkona, että valtion saaminen mukaan hankkeen rahoittamiseksi olisi ratkaiseva käänne, jonka jälkeen myös yksityistä rahoitusta voisi olla luvassa.
Toistaiseksi valtion tai yksityisten rahan sijasta on herunut kannustusta.
Kannustusta tarjoaa myös elinkeinoministeri Lintilä, joka muistuttaa kuitenkin myös siitä, että rahoitushakemustakaan ei ole tehty.
– Emme voi mennä koputtelemaan ja tarjoamaan kymmeniä miljoonia rahaa, Lintilä kiteyttää tilanteen.
Lintilä sanoo esitelleensä Rokote Laboratories -asiaa kaksi kuukautta sitten viisikolle eli hallituspuolueiden puheenjohtajille. Vastaanotto ajatukselle oli "myötämielinen".
Tosin hallitus ei myönnä yritystukia.
Business Finlandilta jopa 56 miljoonaa
Oikea osoite hakemuksille olisi Business Finland BF. Sen rahoitusjohtajan Ari Grönroosin mukaan innovaatioiden tukemiseen tarkoitettua rahoitusvaltuutta on tällä hetkellä runsaasti käyttämättä.
BF:llä on valtuudet myöntää tänä vuonna innovaatioavustuksia yhteensä 191 miljoonaa euroa. Summasta on käyttämättä 120 miljoonaa euroa.
Avustusten lisäksi innovaatiohankkeille voidaan myöntää lainaa. Tästä 146 miljoonan potista on käyttämättä vielä 140 miljoonaa euroa.
Sakselan mukaan Rokote Laboratoriesin rahoitustarve yhtiön erilaisiin kuluihin on aluksi kahdeksan miljoonaa euroa. Sen jälkeen tarvitaan vielä 50–60 miljoonaa euroa, jotta laajat ihmisillä tehtävät rokotekokeet saadaan järjestettyä.
BF:n Grönroos ei ota kantaa suoraan yksittäisten yhtiöiden tilanteeseen, mutta kertoo rahoitusperusteista yleisellä tasolla.
Yhteen hankkeeseen voi tukea saada korkeintaan 15 miljoonaa euroa. Lisäksi tuen hakijalla pitäisi olla puolet omaa rahoitusta.
– Sitä yritystoiminnassa hankitaan yleensä omistajilta, sijoittajilta, pankkilainana tai esimerkiksi säätiöltä.
Mutta Grönroos muistuttaa, että nyt eletään poikkeusaikoja. Tämän vuoden aikana BF voi myöntää poikkeuksellisesti jopa 80 prosenttia hankkeen rahoituksesta, jos se liittyy tavalla tai toisella juuri koronapandemian nujertamiseen.
Paljonko rahoitusta voisi siis herua suomalaisen koronarokotteen viemiseksi maaliin saakka?
Grönroos tekee pikaisen päässälaskun. Jos rahoituksen tarve on yhteensä lähes 70 miljoonaa euroa, siitä BF:n osuus voisi olla 56 miljoonaa euroa.
– Onhan se hulvaton osuus meidän rahoituspäätösoikeudesta, hän summaa.
– Kyllä se melkein vaatisi lisävaltuuksien saamista valtiolta. Muuten se tekisi dramaattisen loven muun innovaatiotoiminnan rahoittamiseen.
Tarvitaan uskottava hakemus
Elinkeinoministeri Lintilä on jo varautunut etsimään BF:lle lisärahoitusta valtion budjetista.
– Se olisi spesiaali lisäys Business Finlandin valtuuksiin.
Kyse ei olisi professorien yhtiön raha-automaatista. Lintilän mukaan hallituksessa löytyy myötämielisyyttä rahoitukselle, jos "joku uskottava toimija" hakisi sitä.
– Hakijalla pitää olla uskottava oma pääoma ja muutakin kuin hallitus.
Ministeri toki muistuttaa, että hallitus päättää BF:n rahoitusvaltuuksista, mutta ei käsittele sen saamia yksittäisiä tukihakemuksia.
Kaikesta huolimatta muna-kana-ongelma odottaa yhä ratkaisua. Valtio ei lähde rahoittajaksi, jos mukana ei ole yksityistä pääomaa. Yksityistä pääomaa on vaikea saada, jos valtion osuus ei ole varmistunut.
Hallitus on, johtaja puuttuu
Viime vuoden lopussa perustetulla Rokote Laboratoriesilla on rahapulan lisäksi toinenkin pulma. Yhtiö kertoo, että sillä on vasta hallitus, mutta esimerkiksi toimitusjohtajaa ei ole valittu.
Se ei ainakaan edistä rahoituksen saamista. Grönroos muistuttaa, että BF:n perustavoitteena on tuottaa voittoa Suomen kansantaloudella ja edistää vientiä.
– Kyllä siinä tulee haastetta, että miten edistää kansainvälistä liiketoimintaa ilman uskottavaa johtoa, hän muotoilee.
Toimitusjohtaja loisi uskottavuutta myös sijoittajien silmissä, mutta mikään ehdoton vaatimus se ei ole. Kyse on ajoituksesta.
– Yrityksen alkuvaiheessa on tärkeintä, että on henkilöstöä, joka hallitsee tutkimustyön. Ainahan on mahdollista, että valmiiseen tuotteeseen ei koskaan päästä.
Voimat yhteen?
Entäpä yksityisten sijoittajien pelimerkit? Pääomasijoittajat ry:n toimitusjohtaja Pia Santavirta antaa mittaluokkaa.
– Aivan alkuvaiheen startup-yrityksissä eli niin kutsutussa siemenvaiheessa venture capital sijoituksen keskimääräinen koko on 300 000 euroa.
Pääomasijoituksia löytyy avokätisemmin vasta, kun startup-yritys on jo kansainvälisen kasvun vaiheessa. Silloin keskimääräinen sijoitussumma nousee Santavirran mukaan yli 11 miljoonan euron.
Suuremmat hankkeet vaativat siis suurta sijoittajien joukkoa. Ja joskus Suomessa onnistutaan kokoamaan yhteen omat ja kansainväliset voimavarat.
Viime vuoden lopulla VTT ja startup-yritys IQM pääsivät sopimukseen Suomen ensimmäisen kvanttitietokoneen rakentamiseksi. Hallitus päätti rahoittaa projektia melkein 21 miljoonalla eurolla.
Lisäksi aivan alkuvaiheen yritys onnistui keräämään yli 11 miljoonaa euroa suomalaista ja kansainvälistä pääomaa.
Vastaavalla miljoonapaketilla nenäsuihkerokete ottaisi jo harppauksen eteenpäin.
Voit keskustella aiheesta perjantaihin 12.3. klo 23:een asti.