Tervehdys Brysselistä!

Keskiviikkona tv-toimittajille tarjoutui mahdollisuus haastatella komission puheenjohtajaa Ursula von der Leyenia paikan päällä Berlaymont-rakennuksessa.

Tilaisuus oli harvinaislaatuinen: sitten pandemian alun komission ovet ovat nimittäin pysyneet tiukasti kiinni toimittajilta. Kollegoja oli siis paikalla jonoksi asti.

Pääsin itse kysymään von der Leyenilta hänen näkemystään yhteisen rokotestrategian onnistumisesta. Hyötyvätkö Suomen kaltaiset maat yhteishankinnoista?

Vastauksessaan von der Leyen puolusti voimakkaasti EU:n avointa ja solidaarista linjaa.

– Miltä Euroopassa näyttäisi tällä hetkellä, jos kaikki olisivat toimineet omillaan? Meillä olisi neljä-viisi isoa jäsenmaata, joilla olisi pääsy rokotteisiin. Muut olisivat jääneet ilman, hän pohti.

Kärsivällisyys yhteisen rokotestrategian suhteen on kuitenkin koetuksella monessa pääkaupungissa. Katseet suuntautuvat unionin ulkopuolelle: Venäjälle, Kiinaan ja Israeliin.

Viime viikolla Itävallan liittokansleri ja Tanskan pääministeri tutustuivat Israelin menestykselliseen rokotuskampanjaan paikan päällä. Tällä viikolla oli Unkarin ja Tšekin pääministerien vuoro matkustaa Jerusalemiin pääministeri Benjamin Netanjahun vieraiksi.

Tšekki ja Unkari ovat myös lähestyneet Venäjää ja Kiinaa rokotteiden saamiseksi. Unkari on ainoana EU-maana ottanut käyttöön sekä venäläisen Sputnik-rokotteen että kiinalaisen Sinopharmin.

EU:n rokotestrategia ei kiellä jäsenmaita ottamasta hätämenettelyllä käyttöön yhteishankintaan kuulumattomia rokotteita. Ei voi kuitenkaan välttyä ajatukselta, että jäsenmaiden lisääntyvä sooloilu asettaa EU:n yhteiset toimet kyseenalaiseen valoon.

Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel nosti kissan pöydälle huomiota herättäneellä uutiskirjeellään. Michelin mukaan Venäjän ja Kiinan paljon julkisuutta saaneen mutta rajatun rokotteiden viennin ei tulisi johtaa jäsenmaita harhaan: oman väestönsä rokottamisessa EU on onnistunut paremmin kuin Venäjä ja Kiina.

Michel sivalsi myös Yhdysvaltoja ja Britanniaa viittaamalla maiden asettamaan rokotteiden vientikieltoon. Väite laukaisi kiihkeän sanasodan Brysselin ja Lontoon välillä. Brittihallituksen mukaan väite on pötyä.

– Me emme ole estäneet yhdenkään COVID-19 rokotteen viemistä, sanoi pääministeri Boris Johnson parlamentissa keskiviikkona.

EU on kuitenkin Yhdysvalloista ja Britanniasta poiketen merkittävä globaali rokotteiden viejä. Yli neljännes EU:n rokotteiden viennistä menee Britanniaan.

Täällä Belgiassa rajoituksille ei näy loppua, vaikka kevät jo tekee tuloaan. Öinen ulkonaliikkumiskielto jatkunee pääsiäiseen asti. Ravintoloiden aukeamista saa puolestaan odottaa vähintään toukokuuhun.

Belgialaisten tekee mieli ruoan äärelle. Pelkästään Flanderissa on lehtitietojen mukaan tehty 20 000 pöytävarausta.

Se milloin normaaliin elämään päästään palaamaan riippuu rokotuskampanjasta, joka etenee kansalaisten näkökulmasta piinaavan hitaasti, vaikka miljoonan piikin raja meni hiljattain rikki. Nuorison keskuudessa on havaittavissa protestimielialaa kuukausia kestäneiden rajoitusten jälkeen.

Pysykää terveinä,

Rikhard

Seuraavaksi kollegani Janne Toivosen kooste viikon kiinnostavista uutisaiheista, ja lopuksi katsaus ensi viikkoon.

#SOMESSA: "Yhdysvallat on palannut", julisti John Kerry euroturneellaan

Yhdysvaltain ilmastolähettiläs John Kerry tuli alkuviikosta Brysseliin kiertämään EU-instituutiot läpi. Visiitti oli symbolisesti merkittävä: "bidenismi" on päässyt alkuun ja Yhdysvaltain ja EU:n suhteet ovat alkaneet palata ennalleen. Viikko sitten EU ja Yhdysvallat hieroivat myös kaupparauhaa, kun Airbusin ja Boeingin kiistan vuoksi käyttöön otetut rangaistustullit jäädytettiin.

Kerryn visiitin fokus oli ilmastossa. Hän painotti, että marraskuulle suunnitellussa Glasgow'n ilmastokokouksessa on korkea aika saada päätetyksi sellaisista toimista, joilla saadaan ote ilmastonmuutoksesta. "2020-luvun täytyy olla toiminnan vuosikymmen", Kerry sanoi.

FAKTA: Parlamentti äänesti hiilitullien puolesta, mutta myös päästökauppa parantaa juoksuaan

Koska ilmastonmuutos on ottanut koronan ohella ison tilan EU-agendalla, jatketaan vielä hetki teemasta. Parlamentti kannatti keskiviikkona hiilitullien käyttöönottoa äänin 444–70, 181 tyhjää. Myös aikanaan parjattu EU:n päästökauppa alkaa näyttää kynsiään. Hiilitonnin hinta on noussut ensi kertaa yli 40 euron, mikä tuo järjestelmälle paremman oikeutuksen ja heijastelee yleistä muutosta, jossa saastuttamisesta joutuu myös maksamaan.

Hiilitulleista keskusteltiin eilen myös Politiikkaradiossa. Ääneen pääsivät europarlamentaarikot Heidi Hautala, Laura Huhtasaari ja Nils Torvalds. Voit kuunnella jakson Yle Areenasta tästä linkistä.

VIIKON VINKIT: Astra Zeneca -takaisku, Puola, jalkapalloa ja mastodontti-tulevaisuuskonferenssi

Kuluneella viikolla EU:ssa ovat puhuttaneet muun muassa Astra Zenecan rokotteen haittavaikutukset. Tanskan kansanterveysviranomainen määräsi torstaina Astra Zeneca -rokotukset keskeytettäviksi ainakin kahden viikon ajaksi. Ilmenneitä haittavakutuksia tutkitaan monessa maassa, myös Suomessa.

Kirjeen aluksi mainitusta von der Leyenin haastattelusta tehty Ylen ruotsinkielisen toimituksen artikkeli löytyy tästä linkistä.

Euroopan keskuspankki kiihdyttää valtionlainojen osto-ohjelmaansa pitääkseen korot kurissa. Lisää jutussamme tästä linkistä.

EU:n tulevaisuuskonferenssin on määrä saada lähtölaukaus Eurooppa-päivänä eli 9. toukokuuta. Neuvosto, komissio ja parlamentti laittoivat keskiviikkona nimensä alle asian vahvistaneeseen paperiin. Konferenssin on määrä kestää vuoden päivät ja suurellisesti avata EU:ta kansalaisten suuntaan – mutta suunnitelmaa on etukäteen kritisoitu sekavaksi spagetiksi vailla riittävää konkretiaa.

Katalonian entisen johtajan Carles Puigdemontin syytesuoja äänestettiin nurin parlamentissa tiistaina. Lisää tässä jutussa.

Kodinkoneiden uudet energiamerkinnät tulivat voimaan maaliskuun alussa, ja niitä on otettu käyttöön kaupoissa. Uuden asteikon on määrä välttää vanhan sotkuisuus, ja samalla EU vaatii koneilta pienempää sähkönkulutusta sekä parempaa korjattavuutta. Lisää tämän linkin takana.

Brysselin koneessa puhutaan Portugalista. Noin 10 miljoonan asukkaan entinen suuri siirtomaavalta on sopeutunut hyvin EU-arkeen – ja on myös EU-maksujen nettosaaja. Haastateltavana on Helsingin yliopiston iberoromaanisten kielten emeritusprofessori Timo Riiho, ja toimittajana on Maija Elonheimo. Jakson voit kuunnella tästä linkistä.

Rokotevaikeuksien ja koronan keskellä kannattaa muistaa myös Ulkolinjan dokumentti Korona Ruotsissa. Miten Ruotsi ajautui tilanteeseen, jossa koronaan on kuollut tuhansia ihmisiä? Erityisesti korona on tehnyt tuhojaan ruotsinsuomalaisten keskuudessa. Minna Pye seurasi dramaattista tilannetta Tukholmassa ja Pohjois-Ruotsissa viime vuoden marraskuussa. Linkki ohjelmaan.

Politico-lehti kirjoittaa siitä, miten pandemia on heikentänyt oikeusvaltioperiaatetta useissa EU-maissa. Taustalla on tutkimusraportti, jonka mukaan valtaa on keskitetty nopeiden koronatoimien sivutuotteena esimerkiksi Unkarissa, Puolassa ja Sloveniassa. Raportin mukaan rajoitukset ovat kuitenkin vaikuttaneet myös monissa vanhoissa jäsenmaissa.

Niin, Puola. Yllä olevassa kuvassa on kaadettuja puunrunkoja Białowieżan kulttuuriperintömetsässä. Puola haluaa jatkaa hakkuita ja perustelee asiaa muun muassa kirjanpainaja-tuhohyönteisen torjunnalla. EU taas uhkaa Puolaa 100 000 euron päiväsakoilla, mikäli hakkuut jatkuvat. Puola on ollut tällä viikolla otsikoissa myös aborttilainsäädännön tiukentamisen aiheuttamien mielenosoitusten vuoksi.

Jalkapalloilun EM-kisoihin on alle sata päivää. Maanosan jalkapalloliitto Uefa yrittää pitää kiinni suunnitelmastaan järjestää kilpailut 12 kaupungissa ympäri Eurooppaa. Rokotustahti ja muuntovirukset eivät puolla suunnitelmaa, ja ratkaisuja pohditaan kuumeisesti. Tässä englanninkielinen kooste siitä, missä tällä hetkellä mennään.

ENSI VIIKOLLA: Hollannin vaalit pidetään koronan vuoksi kolmipäiväisinä

Alankomaiden parlamenttivaalit alkavat maanantaina, ja äänestys loppuu keskiviikkona. Keskustaoikeistolainen pääministeri Mark Rutte pyrkii vaaleissa saamaan jo neljännen kauden maan johdossa. Rutten johtama hallitus joutui tammikuussa eroamaan väärin perustein takaisinperittyjä lastenhoidon tukia koskevan skandaalin vuoksi.

Maanantaina EU:ssa on koolla euroryhmä ja sisä- ja ulkoministerit sekä tiistaina valtiovarainministerien neuvosto Ecofin, jonka agendalla on muun muassa digiverotus. Myös jäsenmaiden terveysministerit kokoustavat korona- ja rokotetilanteesta.

Piditkö Eurooppa-kirjeestä? Voit tilata sen tästä linkistä suoraan omaan sähköpostiisi.