Tasan vuosi sitten Maailman terveysjärjestö WHO ilmoitti, että koronavirusepidemia on muuttunut pandemiaksi eli maailmanlaajuiseksi epidemiaksi. WHO:n johtaja Tedros Adhanom Ghebreyesus paheksui maailman valtioita, jotka eivät hänen mielestään olleet tehneet tarpeeksi taudin leviämisen pysäyttämiseksi.
WHO oli tiedottanut julkisesti uudesta koronaviruksesta jo 10. tammikuuta. Järjestö antoi siitä oman asteikkonsa korkeimman varoituksen eli ilmoitti kansainvälisestä terveyshätätilasta saman kuun lopussa.
Ei aikaakaan, kun WHO itse joutui ryöpytyksen kohteeksi. Maailmalla arvosteltiin WHO:ta epäonnistumisesta koronakriisin hoitamisessa. Tuohtunut Yhdysvallat lähti WHO:sta Donald Trumpin johdolla, mutta palasi Joe Bidenin noustua valtaan.
Nyt pandemia on siksakannut eri puolilla maailmaa vuoden. Noin 120 miljoonan ihmisen on vahvistettu sairastuneen COVID-19-tautiin ja yli 2,6 miljoonaa on kuollut.
Miltä WHO:n toiminta vuoden aikana näyttää taustapeilistä katsottuna? Kysyimme kansainvälisen terveyden professori Meri Koivusalolta sekä sosiaali- ja terveysministeriön kansainvälisten asioiden johtajalta Outi Kuivasniemeltä.
Yhdysvaltojen syyttävä sormi
Pandemian puhjettua maailmalla alettiin arvostella WHO:ta huonosta reagoinnista koronaviruksen leviämiseen.
Arvostelijoiden etunenässä oli presidentti Donald Trumpin johtama Yhdysvallat, jonka mielestä terveysjärjestö mielisteli epidemian alkuvaiheessa Kiinaa eikä toiminut tarpeeksi rivakasti.
WHO:n johtajaa Tedros Adhanom Ghebreyesusia arvosteltiin erityisesti siitä, että hän pandemian alkuvaiheessa ylisti Kiinan johtajuutta ja päättäväisyyttä viruksen taltuttamisessa sekä läpinäkyvyyttä epidemiassa, jonka alkupisteenä pidetään kiinalaista Wuhanin kaupunkia.
Tätä Meri Koivusalokin pitää WHO:lta virheenä.
– Järjestö olisi voinut lähteä painamaan raskaammin päälle, kun ensi tieto Kiinasta tuli. Se oli selkeä virhe, että WHO ja erityisesti pääjohtaja Tedros pyrki saamaan Kiinaa toimimaan kehumalla, Tampereen yliopistossa professorina toimiva Koivusalo pohtii.
Kokonaisuutena WHO on suoriutunut Koivusalon mukaan mahdollisuuksiin nähden kuitenkin yllättävän hyvin. Erityisenä onnistumisena hän pitää testaus- ja jäljitysstrategian painottamista.
– Ei yksi organisaatio pienellä budjetilla voi ratkaista ja hoitaa koko pandemiaa. Onnistuminen riippuu siitä, miten jäsenmaat pystyvät asiaa hoitamaan. WHO on tuottanut tietoa ja tiedottanut yllättävänkin tehokkaasti resursseihinsa ja kapasiteettiinsa nähden, Koivusalo sanoo.
Myö STM:n Outi Kuivasniemi toteaa, että paremminkin olisi voinut mennä, mutta muistuttaa jälkiviisauden helppoudesta ja jäsenmaiden vastuusta. Hänen mukaansa joissakin maissa WHO:n panettelusta tuli sisäpolitiikan väline.
– Kaikissa kriisitilanteissa voi jälkikäteen sanoa, että olisi pitänyt toimia vahvemmin. Mutta siinä kriisin silmässä sitä ei välttämättä näe. WHO:n kautta asia tuli kuitenkin nopeasti jäsenmaiden tietoon, Kuivasniemi sanoo.
Yhdysvaltain lähtö ja paluu ja WHO:n tulevaisuus
Viime vuonna Yhdysvallat, WHO:n suurin rahoittaja, ilmoitti vetäytyvänsä YK:n alaisesta järjestöstä. Monenkeskiseen yhteistyöhön myötämielisemmin suhtautuva uusi presidentti Joe Biden toi maansa takaisin terveysjärjestöön.
Onko WHO:n kriisi siis ohi? Ei välttämättä, sanoo professori Meri Koivusalo. Vastaus riippuu hänen mukaansa siitä, pitääkö Yhdysvaltain hallinto edelleen WHO:n roolia keskeisenä vai haluaako se kanavoida rahoitusta yhteistyöhön muuta kautta.
Yhdysvallat päätti edistää verkostomaisempaa kansainvälistä terveysturvallisuusyhteistyötä jo Barack Obaman kaudella. Valtaosa Yhdysvaltojen rahoituksesta WHO:lle on suunnattu tiettyihin avustusohjelmiin.
WHO:n koko budjetista jopa yli 80 prosenttia on vapaaehtoisia lahjoituksia, jotka tyypillisesti korvamerkitään tiettyyn tarkoitukseen.
Koivusalon mukaan kiista WHO:n rahoituksesta on vaikuttanut mielikuvaan järjestöstä.
– Olisi aika miettiä, miten WHO:n perusrahoitus saadaan riittäväksi. Aiemmin on haettu sitä, että jäsenmaksujen osuutta kasvatettaisiin, eikä kohdennettaisi varoja tiettyihin ohjelmiin. Olisi sääli, jos WHO:ta pidettäisiin vain kehitysmaiden tukijärjestönä. Tämä asenneongelma näkyy ehkä siinäkin, ettei sen varoituksia otettu vakavasti, Koivusalo sanoo.
Teorioita ja salaliittoteorioita
Akuutisti WHO ja sen jäsenmaat joutuvat keskittymään vielä jonkin aikaa koronaviruksen torjuntaan ja pandemian hallintaan. Taustalla selvitetään kuitenkin samaan aikaan viruksen alkuperää.
Viruksen on uskottu yleisesti olevan lähtöisin villieläimistä, joita myytiin wuhanilaisella torilla. Erityisesti Yhdysvaltojen WHO-kritiikin jälkeen lähtivät lentoon erilaiset teoriat viruksen alkuperästä.
Hurjimmat salaliittoteoreetikot esittivät, että virus on saattanut päästä leviämään – vahingossa tai tarkoituksella – wuhanilaisesta laboratoriosta, jossa tutkitaan tappavia taudinaiheuttajia.
Yhdysvaltain presidentti Trump korosti viruksen kiinalaista alkuperää kutsumalla sitä sinnikkäästi Kiina-virukseksi.
Kiina ei ole jäänyt salaliittoteorioissa kakkoseksi. Se on kuukausien ajan esittänyt omia väitteitään. Yksi niistä on peilikuva yhdysvaltalaisesta salaliittoteoriasta: väitteen mukaan virus voisikin olla lähtöisin Yhdysvaltain armeijan laboratoriosta.
Kriitikoiden mukaan salaliittoteorioilla pyritään kääntämään huomio toisaalle oman maan epäonnistumisista pandemian hoidossa.
Lue myös Kiinan-kirjeenvaihtajamme raportit Wuhanista:
Yle haastatteli maailmankuulua kirjailijaa, Fang Fangia, joka raportoi koronaeristyksestä ja jonka Kiina haluaa vaientaa – "Nimeäni ei saa mainita, minusta ei saa kirjoittaa" 4.1.
Wuhanilaiset eivät usko, että koronavirus on peräisin Kiinasta: "Naurettavaa roskaa, me uhrasimme paljon" 17.12.2020
Useimmat tutkijat tyrmäsivät laboratorioväitteet jo alkuvaiheessa. Samaan päätyi myös Wuhanissa viruksen alkuperää selvittänyt WHO:n ryhmä helmikuussa.
Jotta asia ei olisi yksinkertainen, WHO:n tutkimusryhmän työn alustavien tulosten julkaiseminen ei hillinnyt syyttelyä vaan nosti sen uudestaan pinnalle.
USA ja Kiina jatkavat nokittelua
WHO:n tutkimusryhmä ja Kiinan terveyskomissio kertoivat medialle päähavainnoistaan: Virus on todennäköisimmin peräisin lepakosta, mutta viruksen ihmiseen mahdollisesti tartuttanut välittäjäeläin ei ole tiedossa.
Koronaviruksen karkaamista laboratoriosta ei pidetä todennäköisenä, joten sitä ei enää tutkita. Sen sijaan kylmäketjun osuutta viruksen välittäjänä ja levittäjänä tutkitaan.
Yhdysvallat arvosteli tuoreeltaan WHO:n tutkijoiden alustavia tietoja sekä niiden julkaisutavasta että prosessista, jolla tuloksiin päädyttiin.
Presidentti Bidenin turvallisuusneuvonantaja Jake Sullivan vaati riippumatonta tutkimusta sekä sitä, että Kiina antaa tutkijoille kaikki tiedot epidemian alkuvaiheista.
Kiinan edustaja taas uumoili, että virus olisi mukautunut ihmisympäristöön pidemmän aikaa, joten tutkimuksia pitäisi tehdä myös muualla maailmassa. Kiina epäilee, että virus voisi olla lähtöisin pakastelihasta.
STM:n kansainvälisten asioiden johtaja Outi Kuivasniemi toteaa maiden nokittelusta, että alkuperän selvittäminen on tieteellinen eikä poliittinen toimi.
– Toki poliittiset kysymykset heijastuvat kaikkiin asioihin. Oletan, että selvitystyö vie useita vuosia. Sars-viruksen alkuperän selvittämiseen meni aikoinaan neljä vuotta, ja tällä hetkellä kaikki valtiot keskittyvät oman koronatilanteensa hoitamiseen, Kuivasniemi sanoo.
Lisätietoa viruksen alkuperästä saadaan ehkä ensi viikon alussa, kun WHO:n tutkijaryhmä julkistaa raporttinsa Wuhanin-matkaltaan.
Kirjeenvaihtajalta: WHO:n Wuhanin-matkan saldo vain kasvatti kiistoja koronapandemian synnystä, Kiina ja Yhdysvallat ovat eri mieltä selvityksen tuloksista
Voit keskustella aiheesta torstai-iltaan klo 23 asti.
Lue WHO:n aiemmin saamasta kritiikistä:
WHO saa kovat nuhteet sikaflunssan tiedotuksesta
YK: Tuhannet ihmiset vaarassa, ellei WHO uudistu