TURKU Teho-osaston sairaanhoitaja Heini Laukkanen, 29, vetää arkisena iltapäivänä päälleen koronahoitoon tarvittavia suojavarusteita.

Kello 7.15 alkanut työvuoro Turun yliopistollisen keskussairaalan teho-osastolla on suunnilleen puolessa välissä.

Työpäivät ovat yleensä 12-tuntisia. Laukkanen tekee näin pitkiä työvuoroja vapaaehtoisesti, kenellekään ne eivät ole pakollisia. Hän työskentelee sekä päivä- että yövuoroissa.

Työnkuva on hyvin laaja, ja koronapotilaat vain yksi ryhmä teho-osastolla hoidettavista. Potilaat voivat joutua tehohoitoon esimerkiksi sisätautien tai kirurgian osastolta. Yllättävä onnettomuus tai sairauskohtaus saattaa viedä kenet tahansa teho-osastolle.

– Hoidettavanani ovat koronapotilaiden lisäksi muun muassa päävammapotilaat, sydänkirurgiset potilaat sekä äkillisesti sairastuneet, tai esimerkiksi onnettomuuksiin joutuneet tai kotona loukkaantuneet. Hoidan myös ylipainehappihoitoon tulevia potilaita kammion sisällä, kertoo Laukkanen.

Heini Laukkanen on työskennellyt TYKSin teho-osastolla koko työuransa, eli viiden ja puolen vuoden ajan. Hän valmistui Kajaanin ammattikorkeakoulusta vuonna 2015.

Tehohoitajan työ on kiinnostavaa ja sopivan vaativaa.

– Pystyn kehittymään sairaanhoitajana. Työssä tarvitaan laiteosaamista ja uusia tietoja koko ajan, kertoo Laukkanen.

Koronasta on tullut hoitajien arkea

Sairaanhoitaja Heini Laukkanen kertoo, että tunnelma teho-osastolla on nyt erilainen kuin viime keväänä. Silloin korona pelotti.

– Kaikki oli niin epäselvää ja uutta. Koronapotilaiden hoitamisesta on tullut nyt osa arkea. Totta kai pelottaa, jos joku läheisistä tai joku riskiryhmään kuuluvista sairastuu.

Laukkanen toivoo, että sairautta ei vähätellä. Hän näkee COVID-19-taudin oireet läheltä jokapäiväisessä työssään.

– Olen itsekin turtunut uutisointiin, mutta kyse on vakavasta taudista.

TYKSissä mahdollisuus hankkia lisää potilaspaikkoja

Turun yliopistollisen keskussairaalan teho-osastolle ei ole korona-aikana päästetty ulkopuolisia. Yle on ensimmäinen tiedotusväline, jonka edustaja on saanut luvan vierailla osastolla tutustumassa koronahoitajien arkeen.

TYKSissä tehohoitopaikkoja on tavallisesti 24, mutta niiden määrää pystytään lisäämään. Paikkoja saadaan erityisjärjestelyillä käyttöön jopa 50.

Valmiuslailla on mahdollista muuttaa eri osastoja erilaiseen käyttöön. Tehohoitoa valtakunnallisesti koordinoivan toimiston mukaan koronapotilaiden tehohoidon kapasiteetti voidaan kahdessa viikossa nostaa 140 paikkaan. Se edellyttää kuitenkin merkittävää kirurgisen toiminnan alasajoa.

TYKSissä varaudutaan auttamaan tarvittaessa myös Ahvenanmaata koronapotilaiden hoidossa.

Sairaalajohtaja Petri Virolainen tarkastelee ajankohtaisia koronalukuja teho-osaston ylilääkärin Mika Valtosen kanssa.

– Ongelma ei ole paikkojen määrä, vaan miten saadaan henkilöstö riittämään, kertoo Virolainen.

TYKSin teho-osasto lukuina:

TYKSissä ei voida luottaa ulkopuoliseen työvoimaan, vaan työntekijät hankitaan sisäisin siirroin.

Virolainen selittää, että lisää paikkoja hankitaan, kun tietty määrä potilaita on sisällä. Tilanne elää joka hetki.

Koronapotilas ei kiilaa muiden ohi

TYKSin teho-osaston ylilääkäri Mika Valtonen painottaa, että jokaisen potilaan hoidon tarve arvioidaan tarkasti.

Toistaiseksi vain pieni osa Suomen teho-osastojen potilaista on koronapotilaita. Koko maassa on käytössä vajaat 300 tehohoitopaikkaa.

– Pahimmassa tilanteessa Suomessa oltiin keväällä 2020, jolloin viikolla 15 tehohoidossa oli 83 koronapotilasta yhtä aikaa. Tällä hetkellä on tehohoidossa noin 40 potilasta, eli valtaosa tehohoitopaikoista on muiden potilaiden käytössä, kertoo Valtonen.

Kuluneella viikolla koronapotilaiden tehohoidon tarve on noussut nopeasti TYKSissä. Perjantaina päivällä potilaita oli yhdeksän, kun alkuviikon aikana heitä oli alle viisi.

Tehohoito on tarkoitettu tilapäiseen hengenvaaran torjuntaan potilaille, jotka voivat toipua vakavasta sairaudesta tai vammasta. Koronapotilaan kohdalla ratkaisu tehdään samalla periaatteella.

– Jos potilasvalinta on väärä, se aiheuttaa välittömästi resurssien väärän kohdentamisen. Se voi pahimmillaan pitkittää potilaan kärsimyksiä ja estää jopa hyvän saattohoidon. Tärkeintä on, onko potilaalla todennäköinen mahdollisuus selvitä vakavasta taudista, kertoo Valtonen.

Koronahoito kestää kauan

TYKS on Suomen ainoa sairaala, jossa on käytössä ympärivuorokautisesti toimiva valtakunnallinen ylipainehappihoidon keskus, ja jossa tehohoitoa vaativan potilaan ylipainehappihoito on mahdollista. Tämä hoito on vain yksi esimerkki erittäin vaativasta hoidosta.

Koronapotilaiden kohdalla esillä on ollut hengityskoneiden riittävyys.

Ylilääkäri Mika Valtonen kertoo, että heti niitä pystytään järjestämään aikuisten teho-osastolla 35 potilaalle, ja samanlaisia laitteita on muuallakin, kuten leikkaussaleissa.

Hengitysvajeen hoito on kuitenkin vaativaa.

– Kun ihmisen oma hengitys eli omat keuhkot eivät enää riitä, tarvitaan konetta. Ja jos konetta ei ole, huonosti käy.

Koneet eivät ole tärkein rajoittava tekijä, vaan oleellisinta on tehohoitoa osaavan henkilökunnan riittävyys.

Koronahoito kestää myös tavallista tehohoitoa kauemmin, usein 12–14 vuorokautta, kun normaali tehohoitojakso on keskimäärin kolme vuorokautta. Ero on dramaattinen ja siksi kuormitus lisääntyy nopeasti koronapotilaiden määrän kasvaessa.

Henkilökunta tehnyt erinomaista työtä

Sekä sairaalajohtaja Petri Virolaisen että ylilääkäri Mika Valtosen mukaan yleistunnelma TYKSin teho-osastolla on rauhallinen.

Virolainen kertoo, että lomien ja vapaiden pitäminen on pyritty turvaamaan. Siinä on onnistuttu melko hyvin.

– On selvää, että korona kuormittaa henkilökuntaa kohtuuttomasti. Pystyimme viime vuoden lopulla maksamaan pienen bonuksen. Rahallinen korvaus ei estä väsymistä, mutta haluamme pitää henkilökunnasta hyvää huolta, vakuuttaa Virolainen.

– Työntekijät ovat väsyneitä ja jossain määrin ahdistuneitakin. On kuluttavaa, kun koronapandemia pitkittyy. Minulla on kuitenkin erittäin voimakas luottamus omaan henkilökuntaamme. He ovat toistaiseksi tehneet aivan erinomaista työtä, kiittää Valtonen.

Tukea työkavereilta ja ystäviltä

Ruotsissa hoitajat ovat todella uupuneita. Vastaavaa tunnelmaa ei sairaanhoitaja Heini Laukkasen mukaan TYKSissä ole.

Tehohoitajien työt jakaa vastaava hoitaja, joka määrää, mihin työtehtäviin hoitajat menevät. Jokainen voi oman jaksamisensa mukaan kertoa mielipiteensä. Myös hälytysvuoroista voi kieltäytyä.

– Koen, että meillä on rauhallinen yleistunnelma. Puhallamme yhteen hiileen ja pidämme toisistamme huolta, kertoo Laukkanen.

Hän itse saa työasiat pois mielestään urheilemalla ja tapaamalla ystäviään.

– Ystävistäni moni on työkavereita, joten heidän kanssaan pystyy purkamaan vaikeita työasioita. Joskus väsymys painaa, mutta on helpompiakin hetkiä, kertoo Laukkanen.

Voit keskustella aiheesta Yle Tunnuksella. Kommentointi sulkeutuu 13.3.2021 kello 23.00.

Kuuntele myös Takaisin Pasilaan -podcast:

Lue lisää:

Ensimmäiset valmiuslain pykälät tulevat – Tehohoitopaikkoja voidaan lisätä, ja erikoissairaanhoidon jonotusajat saavat venyä