HEBRON Länsirannan Hebronissa hassutellaan. On juutalaisten purim-juhla ja tunnelma on karnevalistinen.

Musiikki raikaa pikkubussin katolle nostetuista kaiuttimista. Poikaporukka hytkyy auton ympärillä. Monella on päällään hupsut vaatteet ja päässään kirjavat peruukit.

Yksi siirtokuntalainen on pukeutunut arabiksi. Hebronin todellisuudessa siirtokuntalaisen mahdollisuus samaistua kaupungin palestiinalaisiin yltää juuri tuohon asti.

Hebronin kipeä menneisyys

Hebronissa osoitetaan myös mieltä. Protesti raikaa samaan aikaan kun juutalaiset juhlivat purimiaan.

Palestiinalaisten mielenosoituksessa muistellaan helmikuun 25. päivää vuonna 1994, kun siirtokuntalainen Baruch Goldstein murhasi 29 moskeijassa rukoillutta palestiinalaista. Terrori-iskussa haavoittui lisäksi 125 ihmistä.

Tovi tuon jälkeen Israelin miehittämällä Länsirannalla sijaitsevan Hebronin arki muuttui nykyisen kaltaiseksi.

Hebronista tuli jaettu kaupunki.

Israelin armeija hallinnoi Hebronin toista sektoria ja palestiinalaishallinto toista.

Molemmilla puolilla asuu palestiinalaisia, mutta Israelin hallitsemalla sektorilla myös muutama sata juutalaissiirtolaista. YK pitää miehitetylle alueelle rakennettuja siirtokuntia kansainvälisen lain vastaisina.

Jaon vuoksi monelta palestiinalaiselta jäi porttien, betonimöhkäleiden ja tarkastuspisteiden taakse muun muassa al-Shuhadan katu, jossa sijaitsivat vanhan kaupungin kaupat ja muu kuhina.

– Elämme ghetossa. Haluamme nämä tiesulut pois. Me vielä menemme koteihimme ja avaamme kauppamme.

Näin sanoo mielenosoitukseen kotikulmillaan osallistuva Imad Abu Shamsiyyah. Hänen kotinsa on Tel Rumeidassa. Alue on Israelin hallinnassa olevassa osassa Hebronia.

Mielenosoituskulkueeseen osallistuu muutama sata palestiinalaista. Mielenilmauksen kulku on tuttu – israelilaissotilaat hajottavat mielenosoituksen tiesululla Beit Romanon siirtokunnan kulmalla. Ilmassa on kyynelkaasun kirpeä käry.

Hajaantuneet palestiinalaiset vievät lippunsa ja kylttinsä odottamaan seuraavaa kertaa. Kylteissä vaaditaan siirtokuntalaisia ulos kaupungista ja Israelia luonnehditaan kolonialistiseksi apartheid-valtioksi.

Apartheidilla tarkoitetaan Etelä-Afrikan rotusortoa, jossa mustalla väestöllä ei ollut samoja oikeuksia kuin valkoihoisilla. Palestiinalaiset katsovat nyt olevansa asuma-alueillaan miehittäjävaltio Israelin alistamia.

Kiista rokotusvastuusta

Koronapandemia on antanut apartheid-vertaukselle uutta sisältöä.

Israel on rokottanut kansalaisiaan vikkelämmin kuin melkein mikään muu maa – niin myös Hebronissa. Jo yli puolet israelilaisista on saanut ensimmäisen rokoteannoksen.

Israel ei katso olevansa velvollinen rokottamaan palestiinalaisia miehittämällään, palestiinalaisten hallitsemalla Länsirannalla. Israelin mukaan vastuu on palestiinalaishallinnolla.

Hebronin siirtokuntalaisten puhemiehenä toimiva Noam Arnon asuu samoilla kulmilla kuin Imad Abu Shamsiyyah. Noam Arnon kaataa koko ongelman palestiinalaishallinnon niskaan.

– Palestiinalaishallinto on korruptoitunut. Rahat katoavat, eikä hallinto osta rokotteita, Noam Arnon arvelee.

Israelin kanta vastuuasiassa perustuu siihen, että lähes 30 vuoden takaisissa Oslon sopimuksissa Länsirannan ja Gazan terveysasiat siirtyivät palestiinalaisille. Ihmisoikeusjärjestöjen ja YK:n ihmisoikeusedustajan mukaan vastuu on miehittäjällä.

Kotimaataan arvostelevat omat kansalaiset taas katsovat Israelin olevan kaksinaismoralistinen, kun se vetoaa Oslon sopimukseen, vaikkei sopimuksen noudattaminen muissa kohdin miehitysvaltaa suuremmin kiinnostakaan.

Israelilaisen Haaretz-lehden toimittaja Amira Hass myös muistuttaa, että Oslon sopimukset määriteltiin alun perin siten, että ne ovat voimassa viisi vuotta. Lisäksi ajatus oli, että osapuolet saisivat aikaan pysyvän järjestelyn. Sellaista ei ole ollut näköpiirissä.

Sakko maskittomuudesta

Israelin linjanveto tekee jaetun Hebronin todellisuudesta entistä kimurantimpaa ja on johtanut kaupungin omituiseen tilanteeseen.

Samalla kadunpätkällä osa ihmisistä on rokotettu sen mukaan, mihin väestöryhmään kuuluu. Läheisen juutalaissiirtokunnan asukkaat on rokotettu mutta naapurin palestiinalaiskylän asukkaita ei.

Imadin vaimo Fayza Abu Shamsiyyah levittelee pyykkejä kuivumaan kotitalon katolla. Perheessä on viisi lasta. Pyykkiä riittää.

– Täytyy kulkea tarkastuspisteiden läpi päivittäin, Fayza Abu Shamsiyyah aukaisee jaetun kaupungin arkea.

Lisäksi Israelin poliisi sakottaa alueen palestiinalaisia, jos he eivät käytä maskia. Sakko on jopa 500 shekeliä eli noin 125 euroa.

– Sakko tulee heti, jos kipaisen kodin kulmalla jossain ja unohdan maskin.

Fayza Abu Shamsiyyah sanoo, että maskipakon valvonta on ainoa asia, jossa hän on tekemisissä Israelin koronatoimien kanssa.

"Otan rokotteen, jos se on hyväksi terveydelle"

Oman palestiinalaishallinnon rokotussuunnitelmista Fayzalla ei ole käsitystä. Hän ei ole kuullut asiasta mitään.

– Meitä ei ole rokotettu. En tiedä, miten se auttaa. En osaa sanoa, olenko rokotusten puolella vai niitä vastaan. Jos ne ovat hyväksi terveydelle, niin otan.

Fayza ja Imad Abu Shamsiyyah suhtautuvat vastuuseen palestiinalaisten rokottamisesta käytännönläheisesti.

– Vastuu on palestiinalaisilla viranomaisilla, sillä Israel ei anna meille mitään muuta kuin sakkoja, Fayza sanoo.

– Minulle on sama, keneltä rokotteen saa. Palestiinalaisilla ei rokotteita ole ja Israel ei niitä meille anna. Palestiinalaiset elävät täällä Israelin vallan alla, Imad muotoilee.

Kun Israel on jakanut kansalaisilleen miljoonia pistoksia, palestiinalaisalueiden rokotusprojekti ei ole juuri alkanutkaan. Tällä hetkellä puhutaan noin kymmenestä tuhannesta annetusta annoksesta.

Rokotteita on toimitettu tai tulossa palestiinalaisalueille noin 5 000 Israelista, 10 000 Venäjältä ja 20 000 Arabiemiraateista, sanomalehti Haaretz kertoo. Israelin toimittamat rokotteet on tarkoitettu terveydenhuollon työntekijöille.

Siirtokuntalaisella on lopulta perinteisen jyrkkä ratkaisu tarjottavanaan.

– Israelin tulee liittää kaikki alueet Jordan-joesta Välimereen itseensä. Hallituksen tulee tehdä se ja ottaa sen jälkeen vastuulleen kaikki, jotka alueella asuvat, Noam Arnon maalailee.

Israelin outo rokotusdiplomatia

Omaa irvokkuuttaan asiaan tuo se, että Israel on valjastanut rokotteet osaksi diplomatiaansa. Pääministeri Benjamin Netanjahu on luvannut tuhansia annoksia muun muassa Tšekille, Hondurasille ja Guatemalalle.

Maakolmikolta Israel sitten toivoo tukea kansainvälisillä kentillä. Nämä maat ovat muun muassa siirtäneet lähetystöjään Jerusalemiin ja vastikään vahvistaneet niitä.

Jerusalem on pyhä kaupunki myös palestiinalaisille ja merkittävä kiistanaihe seisahtuneessa rauhanprosessissa. Tuenosoitukset Israelin politiikalle ja lähetystöjen siirrot Jerusalemiin ovat siksi Israelille suuria propagandavoittoja.

Miehitetyillä alueilla asuvat palestiinalaiset ja ihmisoikeusjärjestöt pitävät Israelin rokotediplomatiaa vähintäänkin arveluttavana ja epidemiologiselta kannalta hölmönä.

Pientä maatilkkua rinnan asuttavat israelilaiset ja palestiinalaiset ovat koronaviruksen suhteen yhteisessä taistelussa. Siksi arvostelijoiden mielestä Israelin kannattaisi pistää liikenevillä rokotteilla palestiinalaisia eikä lennättää niitä merten yli.

Erossa, muttei ilmatiiviisti

Tällä viikolla Israelin viranomaiset ovat liikahtaneet tähän suuntaan, ja asiaa katsotaan myös herkästi leviävän viruksen näkökulmasta.

Tulevana sunnuntaina Israel aloittaa rokotuskampanjan palestiinalaisalueiden rajoilla ja antaa ensipistoksen Israelin puolella ja siirtokunnissa töissä käyville palestiinalaisille.

Hallitukseen kriittisesti suhtautuva toimittaja Amira Hass näkee tässä alistussuhteen. Israel antaa rokotteen vain niille palestiinalaisille, jotka tekevät israelilaisille töitä.

Amira Hass muistuttaa, että israelilaiset ja palestiinalaiset eivät ole ilmatiiviisti erillään toisistaan.

Kauppaa käydään, ostoskeskuksissa sekä falafel-tiskeillä vieraillaan. Israelin sotilaat murtautuvat palestiinalaisten koteihin joka yö pidättämään heitä.

– Israelin turvallisuusjoukkojen kuulustelijat hengittävät samaa ilmaa kuin he, joita he kiduttavat. Sitten he menevät lastensa kanssa puistoon, Haaretz-lehden toimittaja Amira Hass huomauttaa.

LUE MYÖS:

Israelissa rokottaminen edistyy vauhdilla – suomalaissyntyinen Anne sai jo toisen piikin ja haaveilee nyt lomamatkasta

Maailman nopein rokottaja Israel purkaa koronarajoituksia – kauppakeskukset auki, kuntosalille tai teatteriin pääsevät vain rokotetut

Palestiinalaiset saavat käyttöönsä venäläisen koronarokotteen – ennätysvauhtia omiaan rokottavaa Israelia syytetään heitteillejätöstä