Koronatilanteen huonontuminen on nostanut esiin ajatuksen rokotusjärjestyksen uudistamisesta.
Eduskunnan perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Antti Rinne (sd.) esitti eilen Helsingin Sanomissa, että työikäisten massarokotuksia suunnattaisiin enemmän alueille, joissa virusmuunnos leviää, eli erityisesti pääkaupunkiseudulle.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri Hanna Nohynek pitää keskustelua aiheellisena, mutta muistuttaa kuitenkin, että marssijärjestys on selkeä.
– Sen jälkeen kun riskiryhmät eli yli seitsemänkymppiset ja sitten alle 70-vuotiaista lääketieteelliset riskiryhmät on rokotettu, voidaan ryhtyä kysymään, että mitä nyt sitten. Mennäänkö iän mukaisesti alaspäin vai pitäisikö rokotusjärjestyksen määräytymisessä olla jotain muita kriteereitä? Tähän tietysti vaikuttaa sekin, että kuinka paljon rokotteita me saamme.
– Alun perin ajatus oli, että tällaiseen uudelleenmietintään ei tarvitse mennä, Nohynek muistuttaa Ylen haastattelussa.
Rokotusjärjestyksen muuttaminen riskiryhmien rokottamisen jälkeen ei käy käden käänteessä ja vaatii perinpohjaista yhteiskunnallista keskustelua.
– Tällä hetkellä valtioneuvoston asetus perustuu lääketieteellisiin riskiryhmiin ja sanotaan, että THL antaa tarkempia suosituksia. Mutta jos asetusta ihan periaatteessakin aletaan kyseenalaistaa, että ei mentäisi lääketieteellisen riskin pohjalta, niin silloin kysymys kuuluu, että pitääkö asetusta muuttaa vai riittääkö THL:n suositus. Tätä keskustelua täytyy käydä tulevina viikkoina ja kuukausina.
Kuka sitten voisi olla rokotuksissa etusijalla? Koronaviruksen leviämisen kannalta vaikeat alueet on siis nostettu esiin ja julkisuudessa on otettu kantaa tiettyjen ammattiryhmienkin puolesta. Esille on nostettu esimerkiksi opettajat ja palvelualojen työntekijät, jotka kohtaavat paljon ihmisiä.
– Lista on pitkä ja kaikilla on omat perustelut siitä, miksi heidät pitäisi listalle ottaa. Silloin on hyvin tärkeää, että keskustelua voidaan käydä hyvin avoimesti niin, että yhdenvertaisuuden ja kustannusvaikuttavuuden periaatteet tulevat otettua huomioon. Nämä kaikki pitävät sisällään erittäin suuria arvolatauksia ja silloin tarvitsemme yhteiskunnallista keskustelua siitä, mitä Suomessa halutaan tehdä, Nohynek sanoo.
Poliitikot luottavat asiantuntijoihin, mutta rokotusjärjestystä on varovaisesti pohdittu
Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Antti Rinteen väläyttämä rokotejärjestyksen muuttaminen ei saa suoraa kannatusta eduskuntaryhmien puheenjohtajilta. Yle soitti lauantaina suurimpien eduskuntaryhmien puheenjohtajille ja kysyi, pitäisikö rokotusjärjestystä heidän mielestään muuttaa.
Tavoitetut ryhmäpuheenjohtajat kannattavat sitä, että rokotusjärjestyksessä luotetaan asiantuntijoiden arvioon. Nykyisessä rokotusjärjestyksessä aluksi rokotetaan siis terveydenhuollon henkilökunta ja riskiryhmät.
Uusia näkökulmia siihen, ketä rokotetaan heidän jälkeensä, tuli muun muassa keskustan kansanedustaja, puolustusministeri Antti Kaikkoselta. Muista ryhmistä poiketen keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen ohjasi kysymään asiasta puolueen ministereiltä.
– Erityisesti vaalivirkailijat kuntavaaleissa ja varsinkin kotiäänestystä hoitavat virkailijat olisivat sellainen ryhmä, joka olisi syytä rokottaa. Toinen pohtimisen arvoinen ryhmä on pohjoisen raja-alueilla asuvat ihmiset, joista monet joutuvat päivittäin käymään naapurimaan puolella töissä tai koulussa, Kaikkonen esittää.
Vihreiden Emma Kari, SDP:n Antti Lindtman ja perussuomalaisten Ville Tavio kertovat, että he luottavat asiantuntijoiden tietoon siitä, miten ja missä järjestyksessä suomalaiset rokotetaan, eivätkä ota kantaa rokotusjärjestyksen muuttamiseen.
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Paavo Arhinmäki muistuttaa siitä, että rokotusjärjestys ei ole lähtökohtaisesti poliitikkojen, vaan asiantuntijoiden tehtävä miettiä. Rokotusjärjestys on kuitenkin herättänyt miettimään koronan kokonaistilannetta.
– Tammikuussa nostin esille täysin amatöörinä, ei-asiantuntijana pohdinnan, että pitäisikö rokottaa erityisesti niillä alueilla, jossa tartuntoja on paljon, jotta tartuntojen määrän kasvua saataisiin hillittyä, Arhinmäki pohtii.
Yle ei tavoittanut kokoomuksen ryhmäpuheenjohtaja Kai Mykkästä kommentoimaan asiaa.
Lue tästä päivän tärkeimmät koronauutiset.
Kuuntele alta myös Takaisin Pasilaan -podcast: onko rokote vegaaninen, voiko rokotusjärjestys joustaa? Asiantuntija vastasi kysymyksiin.
Voit keskustella aiheesta 21.2.2021 kello 23 saakka.