Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) epäonnistui, kun se tiedotti uusista koronasuosituksista torstaina, arvioi viestinnän asiantuntija, professori Elisa Juholin.
THL:n vetoomukset ja suositukset eivät tulleet yllätyksenä pelkästään tavalliselle kansalle vaan myös maan hallitukselle. Ministeri toisensa jälkeen ihmetteli julkisuudessa THL:n tiedotetta. Eilen torstaina Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen johto joutui sosiaali- ja terveysministeriön puhutteluun.
THL:n ja hallituksen sekavien purkausten päälle tuli torstaina vielä ilmoitus siitä, että pääkaupunkiseudun lukiolaiset ja muut toisen asteen opiskelijat palaavat lähiopetukseen reilun viikon kuluttua. Viesti sekoitti entisestään tilannetta. Saman päivän viranomaisviestinnästä saattoi siis saada kuvan, että koronatilanne pahenee tai paranee.
Torstain viestintäkatastrofia seurasi myös viestinnän asiantuntija, professori Elisa Juholin.
– THL:n viesti oli todella hämmentävä, kun ottaa huomioon, että se koskee todella suurta määrä erilaisia toimijoita; yrityksiä ja tavallisia kansalaisia, jotka suunnittelevat elämäänsä.
Juholin viittaa viestin kielteisiin vaikutuksiin.
– Kun ajattelee tätä ajankohtaa, milloin viesti tuli, sillä oli varmasti shokkivaikutus hyvin monella taholla.
THL:n ulostulo liittyi koronapandemian tilannekuvan äkilliseen muuttumiseen brittimuunnoksen takia.
– Ehkä sen seurauksena THL:ltä unohtui koordinaatio muiden toimijoiden kanssa, Juholin sanoo.
Tilannekuvan muutos ja koordinaation unohtaminen ovat Juholinin mukaan todella huono yhdistelmä viestinnässä. Soppa oli valmis, kun uusista koronasuostuksista ilmoitettiin lisäksi Etelä-Suomen hiihtolomaviikon kynnyksellä.
– Tilannekuvan muutos oli ehkä niin dramaattinen, että siinä lähdettiin tiedottamaan organisaatio edellä, Juholin toteaa.
Hän puhuu THL:n tiedotteen laukaisemasta viestinnän sekamelskasta, vaikka THL:llä oli tärkeä viesti. Sen kertomisen kiire sotki Juholinin mukaan todennäköisesti kuvion.
– Silloin muut toimijat ja viestiin liittyvät seurannaisvaikutukset saattoivat jäädä toisarvoiseen asemaan.
Kansalaiset eivät pysy perässä, kun organisaatiot tiedottavat
Koska koronapandemian viestinnässä on kyse kriisiviestinnästä, koordinaatio on Juholinin mukaan äärettömän tärkeää.
– Se on samalla kilpajuoksua ajan kanssa. Toisaalta pitäisi saada nopeasti tietoa eteenpäin, ja toisaalta pitäisi varmistaa, että viestintä on johdonmukaista.
Näin ei torstaina ollut.
– Tämä on vaikea yhtälö. Tässä yleensä epäonnistutaan enemmän tai vähemmän, Juholin sanoo.
Professori ei kuitenkaan lyttää kaikkea viranomaisten koronaviestintää. Hänen mukaansa siinä on onnistuttu useammin kuin epäonnistuttu.
Eilisen viestintäkatastrofin seuraaminen muistutti professori Juholinia siitä, miten vaikeaa kansalaisten on ymmärtää, mistä julkisuudessa tällä kertaa puhutaan.
– Kansalaisten kannalta on äärimmäisen hankalaa ymmärtää, kun joku tällainen asiantuntijaorganisaatio esittää argumentteja, että ovatko ne mielipiteitä, suosituksia vai määräyksiä? Tämä on ollut ongelma pitkin matkaa, Juholin sanoo.
– Tässä mielessä voi sanoa, että eilinen päivä oli kyllä aikamoinen epäonnistuminen.
Kansalaisten ymmärrystä koronapandemian vakavuudesta ei yhtään helpota se, että Suomen hallitus lanseerasi tammikuussa uuden kororarajoituksia kuvaavan kolmen portaan taulukon.
– Emme me kansalaiset ymmärrä, mistä siinä on kyse. Se on tieteellinen abstraktio. Se on järjestelmän laatijoille varmasti itsestään selvä asia, mutta kansalaisen on miltei mahdoton ymmärtää sitä, Juholin toteaa.
Järjestelmän kolmivaiheiset portaat olisi pitänyt Juholinin mukaan esittää toisella tavalla.
– Jälleen olisi pitänyt ajatella, miten kansalainen kokee tämän asian. Koronasta viestitään hyvin organisaatiokeskeisesti, kun sitä pitäisi ajatella kansalaisten näkökulmasta. Heillehän sitä suunnataan, Juholin sanoo.
Professori Juholin ei yllättynyt THL:n johdon joutumisesta puhutteluun tiedotteen julkaisemisen jälkeen.
– Minusta se oli aiheellista. Tiedottamisessa tapahtui selkeä virhearviointi. Se epäonnistui. Asiallisen kritiikin voi ottaa neutraalina informaationa siitä, mitä voi ja pitää oppia, Juholin sanoo.
Voit keskustella aiheesta 20.2.2021 kello 23 saakka.