Politiikan tutkija, yleisen valtio-opin dosentti Hanna Wass ehdottaa perustuslakivaliokunnan julkista kuulemista, mikäli ehdotus kuntavaalien siirtämisestä saisi kannatusta ja etenisi eduskuntaan saakka.
Keskustelua vaalien siirtämisestä on käyty julkisuudessa koronatilanteen heikkenemisen vuoksi. Esimerkiksi oikeuskansleri Tuomas Pöysti arvioi keskiviikkona STT:n haastattelussa, että kuntavaalien ajankohtaa olisi arvioitava mahdollisimman pikaisesti uudelleen. Käytännössä ratkaisu suuntaan tai toiseen olisi tehtävä hänen mukaansa helmikuun aikana.
Wassin mielestä Suomessa olisi mahdollisimman pikaisesti kartoitettava, kuinka suuri joukko ei pandemiatilanteen vuoksi mahdollisesti pääse äänestämään vaikka haluaisi.
– Lisäksi tulee koota yhteen paikkaan argumentit (vaalien siirtämisen) puolesta ja vastaan jossain sellaisessa muodossa, että myös kansalaisyhteiskunta voi antaa niihin syötettä. Ja mikäli kysymys etenee eduskuntaan ja perustuslakivaliokuntaan asti, valiokuntaistunto voisi poikkeuksellisesti olla julkinen, Wass sanoo.
– Läpinäkyvyys on tässä nyt ehdottomasti avain sille, että luottamus säilyy.
Wass oli tänään Ylen Jaa, ei, tyhjiä, poissa -podcastin haastattelussa. Vaaleja käsittelevän jakson voit kuunnella tämän jutun lopusta.
”Vaalilainsäädäntö on tarkkaan varjeltu kokonaisuus”
Hanna Wass arvioi, että kysymys vaalien siirtämisestä tai siirtämättä jättämisestä kietoutuu demokratiaan kuuluviin jännitteisiin. Toisessa vaakakupissa ovat yksilön oikeudet ja vapaudet, toisessa tasa-arvo ja yhdenvertaisuus.
– Vaalien ajallaan järjestämistä tukee demokraattiseen hallintoon olennaisesti kuuluva ennakoitavuus. Euroopan neuvoston suositus on, että vaalien ajankohdan tulee olla tiedossa vähintään puoli vuotta etukäteen, Wass sanoo.
– Siirtämistä puolestaan tukee se, että äänestäminen on keskeinen perustuslaissa taattu poliittinen oikeus, jonka yhdenvertaista toteutumista hallinnon on perustuslain mukaisesti myös aktiivisesti edistettävä.
Wass näkee, että syy keskustelun myöhäiselle ajankohdalle löytyy vaalilaista. Sitä halutaan ”varjella”.
– Alkusyksystä, kun tartuntatilanne taas huononi reippaasti, ei lähdetty toteuttamaan vaalilain muutoksia vaativia keinoja, kuten ennakkoäänestysajan pidentämistä tai kirjeäänestyksen ulottamista myös kotimaassa asuviin. Sen sijaan yritettiin pärjätä pikemminkin teknisluontoisemmilla erityisjärjestelyillä. Tämä johtuu taas siitä, että suomalainen vaalilainsäädäntö on tarkkaan varjeltu kokonaisuus, Wass sanoo.
– Vaalilainsäädännön muuttaminen on aina mutkikas prosessi, johon nivoutuu monenlaista poliittista harkintaa ja arviointia. Suosisivatko muutokset joitain äänestäjäryhmiä tai puolueita toisten kustannuksella? Millainen vaikutus asialla olisi poliittisiin voimasuhteisiin?
Wassin mukaan Suomessa vaalilainsäädännön kehittämisen tärkein ohjenuora on ollut jatkuvuuden varmistaminen ja riskien minimointi.
– Nyt paradoksaalisesti riskien minimointi ampuu omaan nilkkaan aiheuttaen uusia riskejä.
Puoluesihteerit: Valmiutta muutoksiin on ollut
Jaa, ei, tyhjiä, poissa -podcastin haastattelemat puoluesihteerit vakuuttavat, että valmiutta lainsäädännön muuttamiseen on kuitenkin ollut.
Vaaleihin liittyviä asioita käsitellään parlamentaarisessa työryhmässä, joka on istunut nyt noin vuoden päivät. Puoluesihteereiden ryhmässä kuullaan asiantuntijoita ja sen valmistelusta vastaavat oikeusministeriön virkamiehet.
– Meille on vakuuteltu, että järjestelyt ovat hyvässä mallissa ja kaikki etenee oikeaan suuntaan. On yllättävää, että pari kuukautta ennen vaaleja syntyykin epäilys, voidaanko kaikille taata turvallisesti mahdollisuus äänestää, sanoo SDP:n puoluesihteeri Antton Rönnholm.
Eduskunnan suurimman puolueen puoluesihteerinä Rönnholm johtaa parlamentaarista työryhmää.
– Puoluesihteereillä ja puolueilla on ollut valmius koko ajan tehdä muutoksia hyvin vapaasti näihin lakeihin, jotta vaalit saadaan onnistumaan.
Vaalityöryhmässä erimielisyyksiä ei ole niinkään ollut puolueiden välillä. Keskiviikkona järjestetyssä Helsingin Sanomien lasten vaalitentissä myöskään kukaan eduskuntapuolueiden puheenjohtaja ei kannattanut vaalien siirtämistä.
– Oikeusministeriö on ollut hiukan hidas toteuttamaan uusia ideoita. Meillä on ollut hyviä esityksiä, sanoo kristillisdemokraattien puoluesihteeri Asmo Maanselkä.
Hän harmittelee, että keskustelua on tähän asti käyty julkisuuden kautta.
– Haluaisimme saada sen saman taustainformaation (kuin virkamiehet) ja pohtia sitten niitä keinoja, joilla voitaisiin parantaa koronaturvallisuutta vaaleissa.
Parlamentaarinen vaalityöryhmä on kokoontunut tänään perjantaina ja kuullut muun muassa Kuntaliiton edustajia. Rönnholmin mukaan on tärkeää varmistua siitä, että kunnilla on mahdollisuus toteuttaa tarvittaessa esimerkiksi drive in -tyyppisiä äänestyspaikkoja karanteeniin määrätyille henkilöille.
Voit keskustella aiheesta huomiseen lauantaihin 20. helmikuuta klo 23 saakka.
Lue myös:
Oikeuskansleri: Kuntavaalien ajankohtaa arvioitava mahdollisimman pikaisesti uudelleen
Kuntavaalit keräävät arvostelua: Osa suomalaisista ei pääse äänestämään, kotiäänestys "mahdoton", varautuminen jäi puolitiehen
Kansliapäällikkö vahvistaa, että oikeusministeriön virkamiehet esittivät kuntavaalien siirtoa – Henriksson: "Kynnys siirtää vaaleja on erittäin korkealla"