Kulttuuritila Nuijamiehen ikkunoista kajastaa sisään helmikuinen aamupäivä. Ravintola Nuijan tiskin yli on vedetty metalliverkko merkiksi siitä, että tarjoilua ei juuri nyt ole.

Ravintola on kiinni, aivan kuin koko muukin kulttuuritila Lappeenrannan keskustassa.

Kulttuuritila Nuijamies ry:n puheenjohtaja Mikko Vento kiertää aulassa ja napsuttelee valoja päälle. Viikonloppuna ovet aukeavat tarkasti lasketulle asiakaskunnalle.

Ravintolaan saa ottaa sisään 41 ihmistä, ei yhtään sen enempää. Siitä pitävät huolen koronarajoitukset.

— Viime viikonloppuna ihmisiä jouduttiin käännyttämään ovelta pois, koska tulijoita olisi ollut enemmänkin, Vento kertoo.

Toiminta on pienimuotoista, erityisesti jos sitä vertaa reilun vuodentakaiseen aikaan. Silloin koronasta ei Suomessa vielä edes paljon puhuttu.

Satojen tapahtumien keskus

Vuosi 2020 alkoi Kulttuuritila Nuijamiehessä erinomaisesti. Taustalla oli ensimmäinen kokonainen toimintavuosi, joka oli onnistunut hyvin. Erilaisia tapahtumia järjestettiin 250 ja asiakkaita oli 35 000.

Nuijamiehen ravintolatoiminta oli juuri aloitettu omin voimin ja tapahtumia järjestettiin säännöllisesti. Kulttuuritilan taloustilanne oli vakaa, tapahtumiin oli tunkua ja päiväsaikaan tiloja hyödynsivät yritykset, yhdistykset ja koulut.

Oli tultu pitkälle siitä, mistä kulttuuritilan tarina alkoi vuonna 2017.

Jo ennen sitä elokuvateatteri Nuijamies oli Lappeenrannassa hyvin tunnettu.

— Emme ole luoneet brändiä nollasta, vaan tämä on ollut tuttu paikka lappeenrantalaisille, Vento sanoo.

Kaupungin suosituin treffipaikka

Elokuvateatteri Nuijamiehen tarina alkaa jo vuodesta 1954. Perheyritys Elokuva Luotola avasi silloin uuden elokuvateatterin vanhemman Kino-Aulan naapuriin.

Pian avaamisen jälkeen elokuvateatterissa esitettiin vuonna 1955 ensi-iltaan tullut Edvin Laineen Tuntematon sotilas, joka oli katsojamenestys. Kun elokuvan vanhin versio esitettiin Kulttuuritila Nuijamiehessä vuonna 2019, samassa yhteydessä kerrottiin, että elokuvaa kävi 50-luvulla katsomassa enemmän ihmisiä kuin Lappeenrannassa oli asukkaita.

Vanhat elokuvateatterit olivat lappeenrantalaisille tärkeitä ja niihin liittyi paljon muistoja.

— Olisi hauska joskus kuulla, kuinka monta paria täälläkin on aikanaan käynyt ensitreffeillä ja päätynyt perustamaan perheen, Mikko Vento sanoo Nuijamiehen aulassa.

Elokuva-Luotola myi teatterit vuonna 2017 Finnkinolle, joka päätti ajaa ne alas jo saman vuoden aikana. Samalla elokuvateattereiden sisukset purettiin penkkejä ja valkokankaita myöten. Mitään ei jäänyt jäljelle.

Lue lisää: Finnkinon purkutyöt arvokohteessa ihmetyttävät: silminnäkijöiden mukaan säilytettäväksi tarkoitettua irtaimistoa heitettiin kierrätyslavoille

Elokuvateatterista kulttuuritilaksi

Vanhoja rakennuksia uhkasi myös purkaminen.

Nuijamiehen pelastukseksi koitui joukko vapaaehtoisia kulttuurin ystäviä, jotka halusivat säilyttää elokuvateatterin. Samalla toimintaa haluttiin myös laajentaa elokuvista muuhunkin kulttuuriin.

Lappeenrantaan haluttiin perustaa kokonaan uudenlainen tila, jossa voitaisiin esittää teatteria, musiikkia, elokuvia, taidetta ja stand-up-komiikkaa. Paikka, jossa on mitä tahansa kulttuuritoimintaa, niin isoille kuin pienillekin tekijöille.

Perustettiin yleishyödyllinen yhdistys, joka rakensi elokuvateatterin raunioille uuden Kulttuuritila Nuijamiehen.

— Olemme lähteneet siitä ajatuksesta, että kulttuuri on vahva osa hyvinvointia. Sillä me olemme ryhtyneet rakentamaan tilaa, joka olisi yhteinen olohuone kaikille, Vento sanoo.

Tilan perustaminen on vaatinut uskoa ja uskallusta sekä hyppyjä tuntemattomaan. Yksi esimerkki riskinottokyvystä liittyy elokuvasalin penkkeihin.

— Löysimme penkit Joensuusta ja ostimme ne päivää ennen, kuin tilasta allekirjoitettiin vuokrasopimus. Kun papereihin saatiin nimi, lähdimme saman tien hakemaan penkkejä Nuijamieheen, Mikko Vento muistelee.

Vuokrasopimuksen allekirjoitus oli helpotus, sillä muuten 150 elokuvateatterin penkille olisi pitänyt keksiä muuta käyttöä.

Ongelmien ratkomista

Kulttuuritila Nuijamiehen alkumatkaan mahtui monenlaisia vaikeuksia. Koska Finnkino oli tyhjentänyt tilat, kaikki piti aloittaa kirjaimellisesti tyhjästä. Vuokrasopimus oli hilkulla peruuntua, sillä omistaja piti kiinteistöä liian huonokuntoisena. Töitä piti varsinkin alkuun paiskia vapaaehtoisvoimin.

— Kulttuuritilan perustaminen on opettanut meidän porukalle ongelmanratkaisua. Aina olemme pystyneet asiat ratkaisemaan tavalla tai toisella. Mutta tämä ei ole yhden tai kahden ihmisen homma, vaan yhteisön, kaupungin, Etelä-Karjalan ja valtakunnankin juttu, Mikko Vento sanoo.

Viime vuoden alussa kaikki näytti valoisalta. Kulttuuritila seisoi taloudellisesti omilla jaloillaan ja yhdistys suunnitteli kiinteistön ostoa Etelä-Karjalan osuuspankilta.

Iso voitto oli myös kaavamuutos, jossa Nuijamiehen rakennus suojeltiin. Se mahdollistaa erilaisten tukien hakemisen esimerkiksi museovirastolta, ELY-keskukselta ja valtiolta. Siis rahoja, joiden avulla voidaan uusia talon lämmitystä, kattoa ja muuta tarpeellista.

Sitten tuli korona.

Lue lisää: Kulttuuritila Nuijamies lomauttaa henkilökuntansa – peruuntuneiden tilaisuuksien tilalle järjestetään Koronakonsertti

Kulttuurialan tapahtumista suurin osa peruttiin lähes yhdessä yössä.

Tilanne on valtakunnallisesti hyvin vaikea. Kulttuurialan äänitorveksi on noussut erityisesti laulaja Paula Vesala, joka sätti hallitusta Suomen Kuvalehden haastattelussa riittämättömistä toimista.

Tapahtumateollisuus ry:n laskelmien mukaan tapahtuma-alan tappiot olivat viime vuonna 1,9 miljardia euroa. Niihin tuli kompensaatiota tukien muodossa noin neljä prosenttia. Työllistymättä jäi lähes 140 000 ihmistä, ja 10 000 oli lomautettuna.

Lappeenrannassa Kulttuuritila Nuijamiehen tilanne parani kesällä hiukan, mutta syksyllä siirryttiin uusien kokoontumisrajoitusten myötä ojasta allikkoon.

Tapahtumia ei voitu järjestää, mutta kiinteät kulut oli silti maksettava.

— Ilman vuokranantajan kanssa käytyjä neuvotteluja emme olisi enää kesän jälkeen olleet pystyssä

Toinen merkittävä apu on saatu kulttuuritilan ystäviltä. Tammikuussa päättynyt joukkorahoituskampanja keräsi kokoon yhteensä 37 000 euroa.

— Kiitos kaikille vapaaehtoisille ja niille, jotka osallistuivat mesenaattikampanjaan, Vento sanoo.

Joukkorahoituskampanjan ja valtion myöntämän korona-avustuksen turvin kiinteistön ylläpitoon liittyvät maksut saadaan hoidettua ajallaan ja myös tilan ostosta voidaan jälleen neuvotella.

— Toivon, että seuraavan kahden kuukauden aikana olemme saaneet sovittua kaupasta ja tehtyä tontin vuokrasopimuksen.

Yhteisön voimalla

Kulttuuritila Nuijamiehen vahvuus on sen ympärillä oleva yhteisö. Vuonna 2017 kaikki alkoi vapaaehtoisten toiminnasta ja joukkorahoituskampanja oli osoitus siitä, että kulttuuritila Nuijamiehen puolesta ollaan valmiita taistelemaan.

Vuoden lopussa moni esimerkiksi osoitti yli jääneet kulttuurisetelit ja e-passit varainkeruukampanjaan.

Mikko Vento sanoo, että tulevaisuudessa tavoite on pärjätä taloudellisesti omillaan: samaan tapaan kuin 2020 vuoden alussa.

— Emme voi olla aina käsi ojossa, kun tarvitsemme rahaa. Se ei ole ammattimaista eikä siihen voi loputtomiin luottaa, että ihmiset voivat auttaa, Vento sanoo.

Keinoja tienata rahaa haetaan myös kulttuurin ulkopuolelta. Tapahtumien lisäksi tuloja saadaan ravintolatoiminnalla ja tiloja vuokrataan myös yritysten ja oppilaitosten käyttöön.

Ennen koronaa suunnitteilla oli jopa pienimuotoinen katusählyturnaus, joka olisi mahdollista järjestää teatterin lavalla.

Eikä yhdistyksessä ole kulunutta vuotta vain lepäilty. Kulttuuritila Nuijamies on ollut yhdessä LUT-yliopiston kanssa mukana Nippu-hankkeessa, jossa kehitetään uusia tuotekokonaisuuksia ja ansaintamahdollisuuksia. Käytännössä siinä haetaan mahdollisuuksia työllistää kulttuurialan eri tekijöitä yritysten erilaisiin tarpeisiin.

Tällä hetkellä suurin tulevaisuuden haave on tietysti saada kulttuuritilan ohjelmisto jälleen käyntiin. Suurin kysymys on koronatilanteen kesto. Kukaan ei tiedä, kauanko tilanne jatkuu. Silti Kulttuuritila Nuijamiehen yhdistys ei aio luovuttaa.

— Miksi luovuttaisimme nyt, kun emme ole luovuttaneet tähänkään asti? Viime keväänä kukaan ei osannut ajatella, kuinka pitkään tämä vaikuttaa. Nyt näyttää siltä, että saamme syksyllä toiminnan toivottavasti edes osittain palautetuksi, Vento sanoo.

Odotellessa syksyn keikkakalenteri on alkanut jälleen täyttyä.