Koronavuosi 2020 oli kunnille erikoinen. Taloustilanne kääntyi lähes päälaelleen.
A-studio kiersi Savonlinnassa ja Akaassa kysymässä, missä jamassa kuntatalous on kuntavaalien alla.
Aiheesta keskusteltiin myös A-studion lähetyksessä, jossa kuntien taloudesta väittelivät puheenjohtajat Annika Saarikko ja Petteri Orpo.
Valtio tuki viime vuonna kolmella miljardilla eurolla kuntien ja kaupunkien taloutta.
Negatiivisen tuloksen teki vain 27 kuntaa, vuotta aiemmin alijäämää oli 223 Manner-Suomen kunnassa.
Suurimman voiton teki Helsinki – lähes 500 miljoonan euron positiivisella tuloksella.
"Nokka Saimaan pinnan yläpuolella"
Savonlinnassa koronatuet olivat 11,8 miljoonaa.
Tuet tulivat hädän hetkellä.
– Tilikauden tulos olisi painunut lähelle nollaa. Olisimme olleet aika heikoissa kantimissa, sanoo Savonlinnan kaupungin talousjohtaja Arja Petriläinen
Petriläsen mukaan kaupungilla olisi ollut edessä talouden pikaiset sopeuttamistoimenpiteet.
– Koronatuki piti meidän nokan Saimaan pinnan yläpuolella, antoi vähän happea.
Valtion koronapotti toi vain hetken helpotuksen. Haasteet eivät lopu uudelta valtuustolta Savonlinnassa.
Kaupungin sosiaali- ja terveysmenot ovat korkeat. Maakunnan väestö on maan ikääntyneintä, muuttoliike painaa erityisesti Savonlinnan seutua.
Petriläisen mukaan soten, sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen valmistuminen on välttämätön Savonlinnalle ja Etelä-Savolle.
Petriläinen haluaa muistuttaa myös kuntatalouden tulevasta sotekiinteistöriskistä.
Mitä tapahtuu nykyisille, usein vanhoille sotealan rakennuksille? Siirtyvätkö ne hyvinvointaalueiden käyttöön?
– Epäilen, että eivät! Siellä on tulokseen vaikuttavia suuria menoeriä kumuloitumassa, Petriäinen sanoo.
Petriläisen mukaan pelkästään Savonlinnassa on reippaasti 20 miljoonaa euroa kiinni vanhoissa soterakennuksissa.
Akaa valmistautuu jo soteen
Valtion koronatuki helpotti hetkellisesti myös Akaan taloustilannetta Pirkanmaalla.
Kaupunki sai tukea noin 4,8 miljoonaa. Ongelmana on silti kaupungin taloutta pitkään vaivannut alijäämä. Koronatuista huolimatta alijäämää riittää edelleen tuleville vuosille 3–5 miljoonan edestä.
Kaupunginjohtaja Antti Peltola myöntää, että tulevan valtuustokauden talouden haasteet ovat kovat.
– Korona luo paljon epävarmuutta tulevaan ja myös soteuudistus varmasti vaikuttaa siihen missä säästötarve lopulta liikkuu.
Nykyiset kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnot keskitetään Akaan keskustaan.
Vanhat terveyskeskukset muualta kaupungista lopetetaan.
Hyvinvointikeskus on tarkoitus vuokrata myöhemmin tulevalle mahdolliselle soten hyvinvointialueelle.
Akaassa talouden huolena on rapistuva kouluverkko.
– Uudet valtuutetut joutuvat päättämään millainen kouluverkko meille muodostuu. On aika lailla selvää, että kouluverkkoa joudutaan supistamaan, Peltola sanoo.
Radanvarsikaupungissa halutaan päästä Tampereen seudun kasvua. Akaan väestöennuste näyttää toistaiseksi pientä, mutta tasaista miinusta.
Akaassa pohditaan samaa kuin muuallakin muuttovirtojen Suomessa - riittääkö veronmaksajia kotikunnassa?
Peltolan mieletä, Akaassa täytyy tehdä töitä verotulopohjan vahvistamisessa.
– Siksi meidän pitää investoida voimakkaasti, luoda Akaaseen veto- ja pitovoimatekijöitä, Peltola painottaa.
Viime kuntavaaleissa 2017 keskusta oli suurin puolue valtuustopaikoissa. Kokoomus sai suurimman äänimäärän.
Millä eväin keskusta ja kokoomus veisivät kuntataloutta eteenpäin?
Puheenjohtajat Annika Saarikko (kesk.) ja Petteri Orpo (kok.) väittelivät kuntien taloudesta maanantain 15.2. A-studiossa.